https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/api.php?action=feedcontributions&feedformat=atom&user=Hankeadmin Siirtolaisuusarkisto - Käyttäjän muokkaukset [fi] 2026-10-14T00:18:41Z Käyttäjän muokkaukset MediaWiki 1.43.9 https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Ollikainen,_Juho_Emil_Heikinpoika&diff=8339 Ollikainen, Juho Emil Heikinpoika 2026-10-01T06:01:43Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:22.10.1918, Raivaaja Emil Ollikaisen kuolinilmoitus.jpg|pienoiskuva|22.10.1918 Raivaaja: Emil Ollikaisen kuolinilmoitus, kirjoittanut veli [[Ollikainen, Kalle Vihtori Heikinpoika|Kalle]]. Leike: Kansalliskirjaston digikokoelmat.]]<br /> '''N:o 26 Koskela e. n:o 68 Ronkainen, Rauhala. Ollikainen, Juho &lt;u&gt;Emil&lt;/u&gt; Heikinpoika''' s. 21.4.1884 Soini, k. 29.9.1918 Nashua, New Hampshire. Vanhemmat Heikki Heikinpoika Ollikainen e. Vähäkyttä (s. 14.1.1848 Soini, k. 28.5.1932 Toholampi) ja Maria Vilhelmiina Erkintytär Ollikainen (s. 10.1.1851 Soini, k. 19.2.1905 Toholampi. Vihitty 11.8.1887 Soini)<br /> <br /> - Puoliso Olga Maria Antintytär Tenhunen s. 23.3.1877 Kivijärvi, k. 14.8.1964 Toholampi. Vihitty 8.6.1902 Toholammilla.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Ollikainen, Kalle Vihtori Heikinpoika]]<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://www.geni.com/people/Juho-Emil-Ollikainen/6000000105464394837?through=6000000011089871329 Geni: Juho Emil Heikinpoika Ollikainen]<br /> <br /> [https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=47717&amp;pnum=257 SSHY: Toholammin rippikirjat 1900-1909, Koskela - Juho Emil ja perhe, merkintä Emilin lähdöstä Amerikkaan v. 1906]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 26 Koskela]]<br /> [[Luokka:N:o 68 Ronkainen]]<br /> [[Luokka:Soini]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Ollikainen,_Juho_Emil_Heikinpoika&diff=8338 Ollikainen, Juho Emil Heikinpoika 2026-10-01T06:00:44Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:22.10.1918, Raivaaja Emil Ollikaisen kuolinilmoitus.jpg|pienoiskuva|22.10.1918 Raivaaja: Emil Ollikaisen kuolinilmoitus, kirjoittanut veli Kalle. Leike: Kansalliskirjaston digikokoelmat.]]<br /> '''N:o 26 Koskela e. n:o 68 Ronkainen, Rauhala. Ollikainen, Juho &lt;u&gt;Emil&lt;/u&gt; Heikinpoika''' s. 21.4.1884 Soini, k. 29.9.1918 Nashua, New Hampshire. Vanhemmat Heikki Heikinpoika Ollikainen e. Vähäkyttä (s. 14.1.1848 Soini, k. 28.5.1932 Toholampi) ja Maria Vilhelmiina Erkintytär Ollikainen (s. 10.1.1851 Soini, k. 19.2.1905 Toholampi. Vihitty 11.8.1887 Soini)<br /> <br /> - Puoliso Olga Maria Antintytär Tenhunen s. 23.3.1877 Kivijärvi, k. 14.8.1964 Toholampi. Vihitty 8.6.1902 Toholammilla.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Ollikainen, Kalle Vihtori Heikinpoika]]<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://www.geni.com/people/Juho-Emil-Ollikainen/6000000105464394837?through=6000000011089871329 Geni: Juho Emil Heikinpoika Ollikainen]<br /> <br /> [https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=47717&amp;pnum=257 SSHY: Toholammin rippikirjat 1900-1909, Koskela - Juho Emil ja perhe, merkintä Emilin lähdöstä Amerikkaan v. 1906]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 26 Koskela]]<br /> [[Luokka:N:o 68 Ronkainen]]<br /> [[Luokka:Soini]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Tiedosto:22.10.1918,_Raivaaja_Emil_Ollikaisen_kuolinilmoitus.jpg&diff=8337 Tiedosto:22.10.1918, Raivaaja Emil Ollikaisen kuolinilmoitus.jpg 2026-10-01T05:59:57Z <p>Hankeadmin: Leike: Kansalliskirjaston digikokoelmat.</p> <hr /> <div>== Yhteenveto ==<br /> Leike: Kansalliskirjaston digikokoelmat.</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Ollikainen,_Juho_Emil_Heikinpoika&diff=8336 Ollikainen, Juho Emil Heikinpoika 2026-10-01T05:55:43Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>'''N:o 26 Koskela e. n:o 68 Ronkainen, Rauhala. Ollikainen, Juho &lt;u&gt;Emil&lt;/u&gt; Heikinpoika''' s. 21.4.1884 Soini, k. 29.9.1918 Nashua, New Hampshire. Vanhemmat Heikki Heikinpoika Ollikainen e. Vähäkyttä (s. 14.1.1848 Soini, k. 28.5.1932 Toholampi) ja Maria Vilhelmiina Erkintytär Ollikainen (s. 10.1.1851 Soini, k. 19.2.1905 Toholampi. Vihitty 11.8.1887 Soini)<br /> <br /> - Puoliso Olga Maria Antintytär Tenhunen s. 23.3.1877 Kivijärvi, k. 14.8.1964 Toholampi. Vihitty 8.6.1902 Toholammilla.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Ollikainen, Kalle Vihtori Heikinpoika]]<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://www.geni.com/people/Juho-Emil-Ollikainen/6000000105464394837?through=6000000011089871329 Geni: Juho Emil Heikinpoika Ollikainen]<br /> <br /> [https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=47717&amp;pnum=257 SSHY: Toholammin rippikirjat 1900-1909, Koskela - Juho Emil ja perhe, merkintä Emilin lähdöstä Amerikkaan v. 1906]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 26 Koskela]]<br /> [[Luokka:N:o 68 Ronkainen]]<br /> [[Luokka:Soini]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Ollikainen,_Kalle_Vihtori_Heikinpoika&diff=8335 Ollikainen, Kalle Vihtori Heikinpoika 2026-10-01T05:55:15Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>'''N:o 26 Koskela e. n:o 68 Ronkainen, Rauhala. Ollikainen, Kalle Vihtori Heikinpoika''' s. 4.9.1887 Soini. Vanhemmat Heikki Heikinpoika Ollikainen e. Vähäkyttä (s. 14.1.1848 Soini, k. 28.5.1932 Toholampi) ja Maria Vilhelmiina Erkintytär Ollikainen (s. 10.1.1851 Soini, k. 19.2.1905 Toholampi. Vihitty 11.8.1887 Soini)<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Ollikainen, Juho Emil Heikinpoika]]<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://www.geni.com/people/Kaarle-Vihtori-J%C3%A4rvisalo/6000000105465393859?through=6000000201826160842 Geni: Kaarle Vihtori Heikinpoika Järvisalo (Ollikainen)]<br /> <br /> [https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=47717&amp;pnum=251 SSHY: Toholammin rippikirjat 1900-1909, Koskela - Kaarle Vihtori renkinä, merkintä lähdöstä Amerikkaan v. 1907]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 26 Koskela]]<br /> [[Luokka:N:o 68 Ronkainen]]<br /> [[Luokka:Soini]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Ollikainen,_Kalle_Vihtori_Heikinpoika&diff=8334 Ollikainen, Kalle Vihtori Heikinpoika 2026-10-01T05:54:08Z <p>Hankeadmin: Ak: Uusi sivu: &#039;&#039;&#039;N:o 26 Koskela e. n:o 68 Ronkainen, Rauhala. Ollikainen, Kalle Vihtori Heikinpoika&#039;&#039;&#039; s. 4.9.1887 Soini. Vanhemmat Heikki Heikinpoika Ollikainen e. Vähäkyttä (s. 14.1.1848 Soini, k. 28.5.1932 Toholampi) ja Maria Vilhelmiina Erkintytär Ollikainen (s. 10.1.1851 Soini, k. 19.2.1905 Toholampi. Vihitty 11.8.1887 Soini) == Muut perheenjäsenet kokoelmassa == ====== Sisarukset ====== Ollikainen, Juho Emil Heikinpoika == Linkit == [https://www.geni.com/people/Kaarle-Vih...</p> <hr /> <div>'''N:o 26 Koskela e. n:o 68 Ronkainen, Rauhala. Ollikainen, Kalle Vihtori Heikinpoika''' s. 4.9.1887 Soini. Vanhemmat Heikki Heikinpoika Ollikainen e. Vähäkyttä (s. 14.1.1848 Soini, k. 28.5.1932 Toholampi) ja Maria Vilhelmiina Erkintytär Ollikainen (s. 10.1.1851 Soini, k. 19.2.1905 Toholampi. Vihitty 11.8.1887 Soini)<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Ollikainen, Juho Emil Heikinpoika]]<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://www.geni.com/people/Kaarle-Vihtori-J%C3%A4rvisalo/6000000105465393859?through=6000000201826160842 Geni: Kaarle Vihtori Heikinpoika Järvisalo (Ollikainen)]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 26 Koskela]]<br /> [[Luokka:N:o 68 Ronkainen]]<br /> [[Luokka:Soini]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Ollikainen,_Juho_Emil_Heikinpoika&diff=8333 Ollikainen, Juho Emil Heikinpoika 2026-10-01T05:26:53Z <p>Hankeadmin: Ak: Uusi sivu: &#039;&#039;&#039;N:o 26 Koskela e. n:o 68 Ronkainen, Rauhala. Ollikainen, Juho &lt;u&gt;Emil&lt;/u&gt; Heikinpoika&#039;&#039;&#039; s. 21.4.1884 Soini, k. 29.9.1918 Nashua, New Hampshire. Vanhemmat Heikki Heikinpoika Ollikainen e. Vähäkyttä (s. 14.1.1848 Soini, k. 28.5.1932 Toholampi) ja Maria Vilhelmiina Erkintytär Ollikainen (s. 10.1.1851 Soini, k. 19.2.1905 Toholampi. Vihitty 11.8.1887 Soini) - Puoliso Olga Maria Antintytär Tenhunen s. 23.3.1877 Kivijärvi, k. 14.8.1964 Toholampi. Vihitty 8.6.1902 Toholamm...</p> <hr /> <div>'''N:o 26 Koskela e. n:o 68 Ronkainen, Rauhala. Ollikainen, Juho &lt;u&gt;Emil&lt;/u&gt; Heikinpoika''' s. 21.4.1884 Soini, k. 29.9.1918 Nashua, New Hampshire. Vanhemmat Heikki Heikinpoika Ollikainen e. Vähäkyttä (s. 14.1.1848 Soini, k. 28.5.1932 Toholampi) ja Maria Vilhelmiina Erkintytär Ollikainen (s. 10.1.1851 Soini, k. 19.2.1905 Toholampi. Vihitty 11.8.1887 Soini)<br /> <br /> - Puoliso Olga Maria Antintytär Tenhunen s. 23.3.1877 Kivijärvi, k. 14.8.1964 Toholampi. Vihitty 8.6.1902 Toholammilla.<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://www.geni.com/people/Juho-Emil-Ollikainen/6000000105464394837?through=6000000011089871329 Geni: Juho Emil Heikinpoika Ollikainen]<br /> <br /> [https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=47717&amp;pnum=257 SSHY: Toholammin rippikirjat 1900-1909, Koskela - Juho Emil ja perhe, merkintä Emilin lähdöstä Amerikkaan v. 1906]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 26 Koskela]]<br /> [[Luokka:N:o 68 Ronkainen]]<br /> [[Luokka:Soini]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Porkola,_Eliina_Loviisa_Aleksintyt%C3%A4r&diff=8332 Porkola, Eliina Loviisa Aleksintytär 2026-09-30T15:36:31Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:1926 Elina Klemola, tytär Aurelia ja poika Heimo odottelevat lähtöä Kokkolaan passikuvaa varten.jpeg|pienoiskuva|1926 - Elina Klemola, tytär Aurelia ja poika Heimo odottelevat lähtöä Kokkolaan passikuvan otatusta varten. Kuva Timo Tolsan kotiarkistosta.]]<br /> [[Tiedosto:Vas. Elina Klemola os. Porkola, tyttärenpoika Heimo (sylissä), tytär Aurelia Tolsa ja Elinan äiti Matilda Porkola.jpg|pienoiskuva|Vas. Elina Klemola o.s. Porkola, tyttärenpoika Heimo (sylissä), tytär Aurelia Tolsa ja Elinan äiti Matilda Porkola. Otettu n. 1950-l. Kuva Timo Tolsan kotiarkistosta.]]<br /> [[Tiedosto:Matilda, Emil, Elina, Armas ja Toivo Porkola.jpg|pienoiskuva|Eliina ja lapsuuden perhe. Kuvassa Matilda, [[Porkola, Emil Aleksander Aleksinpoika|Emil]], Elina, Armas ja Toivo Porkola. Kuvan on ottanut isä Aleksanteri Porkola 1910 tai 1911. Toholammin kotiseutuarkisto.]]<br /> '''N:o 27 Porkola. Porkola, Eliina Loviisa Aleksintytär (Elina)''' s. 19.9.1898 Toholampi. Vanhemmat [[Porkola, Aleksander Antinpoika|Aleksander Antinpoika Porkola]] (s. 22.7.1871 Toholampi, k. 10.9.1943 Toholampi) ja Matilda Albertina Färmi (s. 8.1.1871 Ilmajoki, k. 30.5.1960 Toholampi. Vihitty 8.8.1891 Gloucester, Massachusetts)<br /> <br /> - Puoliso Kalle August Amandanpoika Kleemola s. 30.4.1897 Lestijärvi. Vihitty 9.3.1919 Toholammilla.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Porkola, Emil Aleksander Aleksinpoika]]<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://www.geni.com/people/Elina-Klemola/6000000210508068828?through=6000000087022105151 Geni: Elina Klemola (Porkola)]<br /> [[Luokka:Kanadansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:N:o 27 Porkola]]<br /> [[Luokka:Neuvosto-Venäjän siirtolaiset]]<br /> [[Luokka:Paluumuuttajat]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Porkola,_Eliina_Loviisa_Aleksintyt%C3%A4r&diff=8331 Porkola, Eliina Loviisa Aleksintytär 2026-09-30T15:33:49Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:1926 Elina Klemola, tytär Aurelia ja poika Heimo odottelevat lähtöä Kokkolaan passikuvaa varten.jpeg|pienoiskuva|1926 - Elina Klemola, tytär Aurelia ja poika Heimo odottelevat lähtöä Kokkolaan passikuvan otatusta varten. Kuva Timo Tolsan kotiarkistosta.]]<br /> [[Tiedosto:Vas. Elina Klemola os. Porkola, tyttärenpoika Heimo (sylissä), tytär Aurelia Tolsa ja Elinan äiti Matilda Porkola.jpg|pienoiskuva|Vas. Elina Klemola o.s. Porkola, tyttärenpoika Heimo (sylissä), tytär Aurelia Tolsa ja Elinan äiti Matilda Porkola. Otettu n. 1950-l. Kuva Timo Tolsan kotiarkistosta.]]<br /> [[Tiedosto:Matilda, Emil, Elina, Armas ja Toivo Porkola.jpg|pienoiskuva|Eliina ja lapsuuden perhe. Kuvassa Matilda, [[Porkola, Emil Aleksander Aleksinpoika|Emil]], Elina, Armas ja Toivo Porkola. Kuvan on ottanut isä Aleksanteri Porkola 1910 tai 1911. Toholammin kotiseutuarkisto.]]<br /> '''N:o 27 Porkola. Porkola, Eliina Loviisa Aleksintytär (Elina)''' s. 19.9.1898 Toholampi. Vanhemmat [[Porkola, Aleksander Antinpoika|Aleksander Antinpoika Porkola]] (s. 22.7.1871 Toholampi, k. 10.9.1943 Toholampi) ja Matilda Albertina Färmi (s. 8.1.1871 Ilmajoki, k. 30.5.1960 Toholampi. Vihitty 8.8.1891 Gloucester, Massachusetts)<br /> <br /> - Puoliso Kalle August Kleemola. Vihitty 9.3.1919 Toholammilla.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Porkola, Emil Aleksander Aleksinpoika]]<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://www.geni.com/people/Elina-Klemola/6000000210508068828?through=6000000087022105151 Geni: Elina Klemola (Porkola)]<br /> [[Luokka:Kanadansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:N:o 27 Porkola]]<br /> [[Luokka:Neuvosto-Venäjän siirtolaiset]]<br /> [[Luokka:Paluumuuttajat]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Porkola,_Eliina_Loviisa_Aleksintyt%C3%A4r&diff=8330 Porkola, Eliina Loviisa Aleksintytär 2026-09-30T15:31:08Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:1926 Elina Klemola, tytär Aurelia ja poika Heimo odottelevat lähtöä Kokkolaan passikuvaa varten.jpeg|pienoiskuva|1926 - Elina Klemola, tytär Aurelia ja poika Heimo odottelevat lähtöä Kokkolaan passikuvan otatusta varten. Kuva Timo Tolsan kotiarkistosta.]]<br /> [[Tiedosto:Vas. Elina Klemola os. Porkola, tyttärenpoika Heimo (sylissä), tytär Aurelia Tolsa ja Elinan äiti Matilda Porkola.jpg|pienoiskuva|Vas. Elina Klemola o.s. Porkola, tyttärenpoika Heimo (sylissä), tytär Aurelia Tolsa ja Elinan äiti Matilda Porkola. Otettu n. 1950-l. Kuva Timo Tolsan kotiarkistosta.]]<br /> [[Tiedosto:Matilda, Emil, Elina, Armas ja Toivo Porkola.jpg|pienoiskuva|Eliina ja lapsuuden perhe. Kuvassa Matilda, [[Porkola, Emil Aleksander Aleksinpoika|Emil]], Elina, Armas ja Toivo Porkola. Kuvan on ottanut isä Aleksanteri Porkola 1910 tai 1911. Toholammin kotiseutuarkisto.]]<br /> '''N:o 27 Porkola. Porkola, Eliina Loviisa Aleksintytär (Elina)''' s. 19.9.1898 Toholampi. Vanhemmat [[Porkola, Aleksander Antinpoika|Aleksander Antinpoika Porkola]] (s. 22.7.1871 Toholampi, k. 10.9.1943 Toholampi) ja Matilda Albertina Färmi (s. 8.1.1871 Ilmajoki, k. 30.5.1960 Toholampi. Vihitty 8.8.1891 Gloucester, Massachusetts)<br /> <br /> - Puoliso Kalle August Kleemola. Vihitty 9.3.1919 Toholammilla.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Porkola, Emil Aleksander Aleksinpoika]]<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://www.geni.com/people/Elina-Klemola/6000000210508068828?through=6000000087022105151 Geni: Elina Klemola (Porkola)]<br /> [[Luokka:Kanadansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:N:o 27 Porkola]]<br /> [[Luokka:Neuvosto-Venäjän siirtolaiset]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Luoma,_Maija_Sofia_Jaakontyt%C3%A4r&diff=8329 Luoma, Maija Sofia Jaakontytär 2026-09-23T09:03:28Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>'''N:o 16 Luoma. Luoma, Maija Sofia Jaakontytär''' s. 29.6.1864 Toholampi, k. 23.4.1922 Bibawik, St. Louis, Minnesota. Vanhemmat Jaakko Matinpoika Luoma e. Toristoja (s. 18.2.1828 Lappajärvi) ja Anna Kreeta Pekantytär Särkimaa (s. 23.11.1831 Kannus, k. 30.4.1868 Toholampi. Vihitty 5.7.1863 Toholammilla)<br /> <br /> - 1. puoliso Emanuel Erkinpoika Wattunen e. Vattuniemi s. 30.4.1860 Reisjärvi, k. 5.9.1896 Lanesville, Massachusetts (onnettomuus). Vihitty Amerikassa. <br /> <br /> - 2. puoliso Juho Juhonpoika Simu (John Simo) s. 2.4.1869 Haapakylä, Ylitornio, k. 24.5.1952 Minneapolis, Hennepin, Minnesota. Vihitty 26.8.1899 St. Louis, Minnesota.<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://www.geni.com/people/Maija-Sofia-Wattunen/6000000201449924885?through=6000000201385916824 Geni: Maija Sofia Jaakontytär Wattunen (Luoma)]<br /> <br /> [https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=47716&amp;pnum=485 SSHY: Toholammin rippikirjat 1890-1899, itselliset - Maija Sofia ja lapset Toholammilla, merkintä Amerikkaan palaamisesta v. 1898]<br /> <br /> [https://www.ancestry.com/family-tree/person/tree/83773112/person/34489940623/facts Ancestry: Mary Sophie Luoma]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 16 Luoma]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Luoma,_Maija_Sofia_Jaakontyt%C3%A4r&diff=8328 Luoma, Maija Sofia Jaakontytär 2026-09-23T09:03:18Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>'''N:o 16 Luoma. Luoma, Maija Sofia Jaakontytär''' s. 29.6.1864 Toholampi, k. 23.4.1922 Bibawik, St. Louis, Minnesota. Vanhemmat Jaakko Matinpoika Luoma e. Toristoja (s. 18.2.1828 Lappajärvi) ja Anna Kreeta Pekantytär Särkimaa (s. 23.11.1831 Kannus, k. 30.4.1868 Toholampi. Vihitty 5.7.1863 Toholammilla)<br /> <br /> - 1. puoliso Emanuel Erkinpoika Wattunen e. Vattuniemi s. 30.4.1860 Reisjärvi, k. 5.9.1896 Lanesville, Massachusetts (onnettomuus). Vihitty <br /> <br /> - 2. puoliso Juho Juhonpoika Simu (John Simo) s. 2.4.1869 Haapakylä, Ylitornio, k. 24.5.1952 Minneapolis, Hennepin, Minnesota. Vihitty 26.8.1899 St. Louis, Minnesota.<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://www.geni.com/people/Maija-Sofia-Wattunen/6000000201449924885?through=6000000201385916824 Geni: Maija Sofia Jaakontytär Wattunen (Luoma)]<br /> <br /> [https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=47716&amp;pnum=485 SSHY: Toholammin rippikirjat 1890-1899, itselliset - Maija Sofia ja lapset Toholammilla, merkintä Amerikkaan palaamisesta v. 1898]<br /> <br /> [https://www.ancestry.com/family-tree/person/tree/83773112/person/34489940623/facts Ancestry: Mary Sophie Luoma]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 16 Luoma]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Luoma,_Maija_Sofia_Jaakontyt%C3%A4r&diff=8327 Luoma, Maija Sofia Jaakontytär 2026-09-23T08:57:16Z <p>Hankeadmin: Ak: Uusi sivu: &#039;&#039;&#039;N:o 16 Luoma. Luoma, Maija Sofia Jaakontytär&#039;&#039;&#039; s. 29.6.1864 Toholampi, k. 23.4.1922 Bibawik, St. Louis, Minnesota. Vanhemmat Jaakko Matinpoika Luoma e. Toristoja (s. 18.2.1828 Lappajärvi) ja Anna Kreeta Pekantytär Särkimaa (s. 23.11.1831 Kannus, k. 30.4.1868 Toholampi. Vihitty 5.7.1863 Toholammilla) - 1. puoliso Emanuel Erkinpoika Wattunen e. Vattuniemi s. 30.4.1860 Reisjärvi, k. 5.9.1896 Lanesville, Massachusetts (onnettomuus). Vihitty - 2. puoliso Juho Juhonpoik...</p> <hr /> <div>'''N:o 16 Luoma. Luoma, Maija Sofia Jaakontytär''' s. 29.6.1864 Toholampi, k. 23.4.1922 Bibawik, St. Louis, Minnesota. Vanhemmat Jaakko Matinpoika Luoma e. Toristoja (s. 18.2.1828 Lappajärvi) ja Anna Kreeta Pekantytär Särkimaa (s. 23.11.1831 Kannus, k. 30.4.1868 Toholampi. Vihitty 5.7.1863 Toholammilla)<br /> <br /> - 1. puoliso Emanuel Erkinpoika Wattunen e. Vattuniemi s. 30.4.1860 Reisjärvi, k. 5.9.1896 Lanesville, Massachusetts (onnettomuus). Vihitty <br /> <br /> - 2. puoliso Juho Juhonpoika Simu (John Simo) s. 2.4.1869 Haapakylä, Ylitornio, k. 24.5.1952 Minneapolis, Hennepin, Minnesota. Vihitty 26.8.1899 St. Louis, Minnesota.<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://www.geni.com/people/Maija-Sofia-Wattunen/6000000201449924885?through=6000000201385916824 Geni: Maija Sofia Jaakontytär Wattunen (Luoma)]<br /> <br /> [https://www.ancestry.com/family-tree/person/tree/83773112/person/34489940623/facts Ancestry: Mary Sophie Luoma]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 16 Luoma]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Luoma,_Iida_Johanna_Sakrintyt%C3%A4r&diff=8326 Luoma, Iida Johanna Sakrintytär 2026-09-23T08:36:54Z <p>Hankeadmin: Ak: Uusi sivu: &#039;&#039;&#039;N:o 16 Luoma. Luoma, Iida Johanna Sakrintytär&#039;&#039;&#039; s. 4.9.1855 Toholampi, k. 19.5.1919 Wilbur, Lincoln, Washington. Vanhemmat Sakri Erkinpoika Tervaniemi (s. 24.4.1826 Toholampi, k. 2.5.1860 Toholampi) ja Kaisa Jaakontytär Luoma (s. 30.8.1828 Toholampi, k. 15.6.1868 Toholampi. Vihitty 21.7.1851 Toholammilla) - Puoliso Juho Antinpoika Luoma (John Lome) s. 10.8.1851 Kaustinen, k. 20.8.1935 Almira, Lincoln, Washington. Vihitty 17.3.1888 Butte City, Silver Bow, Montana. == L...</p> <hr /> <div>'''N:o 16 Luoma. Luoma, Iida Johanna Sakrintytär''' s. 4.9.1855 Toholampi, k. 19.5.1919 Wilbur, Lincoln, Washington. Vanhemmat Sakri Erkinpoika Tervaniemi (s. 24.4.1826 Toholampi, k. 2.5.1860 Toholampi) ja Kaisa Jaakontytär Luoma (s. 30.8.1828 Toholampi, k. 15.6.1868 Toholampi. Vihitty 21.7.1851 Toholammilla)<br /> <br /> - Puoliso Juho Antinpoika Luoma (John Lome) s. 10.8.1851 Kaustinen, k. 20.8.1935 Almira, Lincoln, Washington. Vihitty 17.3.1888 Butte City, Silver Bow, Montana.<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://fi.findagrave.com/memorial/106181495/ida-johanna-lome?_gl=1*1xe5da2*_gcl_au*Mzk3NDg2MDYuMTc5MDE0OTQ0MQ..*_ga*NjQ4MTg5ODY3LjE3OTAxNDk0NDc.*_ga_4QT8FMEX30*czg1YTU1NjQ1LWY0YTgtNDdhYS05ZjRmLTYwZTdhZmNlMTYyYyRvMiRnMSR0MTc5MDE1MjUyMSRqNTgkbDAkaDA.*_ga_LMK6K2LSJH*czg1YTU1NjQ1LWY0YTgtNDdhYS05ZjRmLTYwZTdhZmNlMTYyYyRvMiRnMSR0MTc5MDE1MjUyMSRqNTgkbDAkaDA. Find a Grave: Ida Johanna Louma Lome] - huom! Syntymäaika väärin.<br /> <br /> [https://www.ancestry.com/family-tree/person/tree/78291035/person/79020490009/facts Ancestry: Ida Johanna Luoma]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 16 Luoma]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Nikunen,_Juho_Oskari_Sefaniaanpoika&diff=8325 Nikunen, Juho Oskari Sefaniaanpoika 2026-09-18T07:32:54Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:August Emil ja Aina Nixon sekä Hilja ja Oscar Nikunen. Todennäköisesti hääkuva vuodelta 1912.jpg|pienoiskuva|415x415px|August Emil ja Aina Nixon sekä Hilja ja Oscar Nikunen. Todennäköisesti hääkuva vuodelta 1912. Kuva Eila Rekilän kokoelmista.]]<br /> [[Tiedosto:Juho Oscar Nikusen perhe 1918.jpg|pienoiskuva|459x459px|Oscar Nikusen perhe 1918. Kuva Eila Rekilän kokoelmista.]]<br /> [[Tiedosto:Juho Oscar Nikusen maatila.jpg|pienoiskuva|276x276px|Oscar Nikusen maatila. Kuva Eila Rekilän kokoelmista.]]<br /> [[Tiedosto:Oscar Nikunen vaimo Hiljan ja lastensa Signen ja Einon kanssa 1946.jpg|pienoiskuva|276x276px|Oscar Nikunen vaimo Hiljan ja lastensa Signen ja Einon kanssa 1946. Kuva Eila Rekilän kokoelmista.]]<br /> [[Tiedosto:Eila Rekilä &amp; Kristi Magee- Oskarin tarina - Oscar's story.jpg|pienoiskuva|Eila Rekilä &amp; Kristi Magee: Oskarin tarina - Oscar's story, kansikuva. © Rekilä &amp; Magee.]]<br /> '''N:o 20 Nikunen, n:o 35 Uusikangas. Nikunen, Juho &lt;u&gt;Oskari&lt;/u&gt; Sefaniaanpoika''' s. 28.5.1890 Toholampi, k. 29.7.1957 Frederick, Etelä-Dakota. Vanhemmat [[Nikunen, Sefanias Matinpoika|Sefanias Matinpoika Nikunen]] (s.29.5.1841 Toholampi, k. 27.5.1899 Toholampi) ja Maija Liisa Matintytär Junkala (s. 2.3.1848 Toholampi, k. 4.7.1923. Vihitty 28.12.1868 Kannus)<br /> <br /> - Puoliso Hilja Mieluisa Fredrikintytär Nixon s. 17.6.1888 Brown, Etelä-Dakota, k. 15.7.1953 Brown, Etelä-Dakota. Vihitty 19.6.1912 Brownissa.<br /> Seuraavan tekstin on kirjoittanut Oskarin tyttärentyttärentytär Kristi Magee ja se on ilmestynyt kirjassa: Eila Rekilä &amp; Kristi Magee: Oskarin tarina – Oscar’s story (2026).<br /> <br /> == Oskarin Amerikan elon alkuvaiheet Fichburgissa ==<br /> Oskarin muuttaessa Amerikkaan 19. helmikuuta 1910, oli laivan matkustajaluettelon mukaan hänen lopulliseksi päämääräkseen merkitty Fitchburg, Massachusettsissa. Siellä oli hänen ensimmäinen kotinsa Amerikassa. Vuoden 1910 Yhdysvaltain väestönlaskennan mukaan hänen ammatikseen oli kirjattu laborer, työmies. Hän työskenteli revolveritehtaalla, todennäköisesti Iver Johnson Arms &amp; Cycle Worksilla. Kuten monia muitakin maahanmuuttajia, Fitchburg veti puoleensa Oskaria, koska siellä oli paljon teollisuustyöpaikkoja, oli paperitehtaita, konepajoja ja tekstiilitehtaita.<br /> <br /> Oskarin siteet Fitchburgiin, Massachusettsiin, ulottuivat kahteen erilliseen ajanjaksoon. Yhdysvaltain väestönlaskennan perusteella hän asui siellä ensimmäisen kerran vuonna 1910. Etelä-Dakotan osavaltion vuoden 1915 väestönlaskennan tiedot tosin osoittavat hänen muuttaneen Etelä-Dakotaan vuonna 1911. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1918, Oskari palasi Fitchburgiin nuoren perheensä kanssa. He pysyivät siellä joitakin vuosia, mutta vuoden 1925 väestönlaskennan aikaan Oskarin asuinpaikaksi on jälleen kerran merkitty Etelä-Dakota. Väestönlaskennan näyttää olleen vaikea pysyä liikkuvien siirtolaisten perässä. <br /> <br /> Yhdysvaltain Massachusettsin vuoden 1920 väestönlaskennan (päivätty 7. tammikuuta 1920) mukaan Oskari &quot;omisti&quot; kotinsa sen sijaan, että olisi vuokrannut sen ja se oli kiinnitetty &quot;ilmaisen&quot; sijaan. Tiedetään kuitenkin, että Yhdysvaltain väestönlaskennan tiedot eivät välttämättä ole täysin tarkkoja tekijöiden tai tiedon antajien tekemien virheiden vuoksi. Tiedot välittyvät eri tavoin, jotkut voivat esimerkiksi &quot;amerikanisoida&quot; nimensä. Vuoden 1920 väestönlaskennassa annetuissa laskentaohjeissa todettiin, että omistetut kodit &quot;luokiteltiin omistetuiksi, jos ne ovat kokonaan tai osittain talossa asuvan perheenpään omistuksessa...&quot;<br /> <br /> Sefanias, Oskarin veli, oli matkustanut Fichburgiin vuonna 1902. Salomon Ilmosen Amerikan suomalaisten historian mukaan ”''Fichburg oli vilkas kaupunki, jossa oli kutomatehtaita ja kivilouhoksia. Se oli Massachusettsin osavaltion suurin suomalaisten asutuskeskus. Suomalaisten lukumäärän on arvioitu olleen vähintään viisi tuhatta. Ymmärrettävästi hengellisetkin pyrkimykset ovat voimakkaita, oli kaksi kirkkoa, oli raittiustalo, työväenkokous, kaksi suomalaista sanomalehteä, lääkärit, lakimiehet jne''”. Worcester Telegram (19.6.2015) kuvailee, että &quot;''suomalaisen yhteisön juuret ulottuvat syvälle tässä kaupungissa. Koko 1800-luvun ajan suomalaiset asettuivat Fitchburgiin ja Worcesteriin ja loivat omia kaupunginosia ja jopa oman suomenkielisen sanomalehden''”.<br /> <br /> Muuttiko Oskari takaisin Fitchburgiin vuonna 1919 ansaitakseen ja säästääkseen enemmän rahaa? Oliko tämä muutto tietoisesti väliaikainen? Ei tiedetä tarkalleen mikä hänen suunnitelmansa oli. Ehkä hän halusi viljelijäksi Amerikassa, mutta siihen tarvittiin rahaa. Tämä saattoi viedä hänet teollisuuskaupunkiin, kuten Fitchburgiin. Tehdastyö oli yksitoikkoista ja usein vaarallista, mutta se tarjosi jalansijan maahanmuuttajille, jotka osasivat englantia. Se antoi mahdollisuuden ansaita ja säästää rahaa.<br /> <br /> Väestölaskentatietojen 1910 mukaan Oskari asui Fichburgissa Hanna ja Sakri Linqvistin perhessä kolmen muun poortilaisen/matkailijan kanssa. Lindqvistit olivat myös Toholammilta ja olivat tulleen maahan 1906. Heidän kirjeensä Oskarille 12.11.1918 on säilynyt. Kirje on hyvä esimerkki siirtolaisuudesta ilmiönä; pohditaan ikävää kotimaahan, mutta uuden maan yhteiskunnallisia oloja seurataan, takaisinkin palataan. Oskari oli mennyt naimisiin ja postikortista oli nähty uuden rouvan kuva. Kuukauden merkintänä ”Mk” on tosin hivenen epäselvä. Kirjeessä puhutaan vaaleista ja ”stemokraatien” voitosta. Marraskuuhun voidaan päätyä, koska 5.11.1918 pidettiin Massachussettsin kuvernöörin vaalit. Lindqvistit kertovat kahden suomalaisen muuttavan takaisin kotimaahansa. Tässäkin voi miettiä syytä lähtöön. Vaikuttiko siihen työpaikka vai mahdollisesti se, että Suomi oli edellisenä vuonna itsenäistynyt. &lt;blockquote&gt;''Fitchburg 12 M. k'' <br /> <br /> ''Arvoisa tuttava Oskari'' <br /> <br /> ''ynä koko perhesi kansa tulen tervehtään teitä ja samalla vastaaman teitän arvoisa kirjettäne josta on jo viikkoja vierinyt jopa kuukausiaki kulunut van on tullu oltua niin huoleton monasti olen meinannu ruveta kirjoitaan niin se on jääny näin pitkälle nythän se vaaliki on sivu ja stenmokraati voiti saa nähtä tuleeko siittä huonompi aika vai miten hyvin täälä ainaki työt runnaa oletko sinä vielä tuumannu tänne tulla vai kuinka kyllä uskoisin täällä työtä saavan vaan voisi talven päälle huonota eikö sinulla ole enää ollu ikävä suomeen niikö sinulla oli aina silloin kun olit täällä nyt niitä menee taas suomen lampilaisiankin Pahkasen jaako joka asuu meilä ja pitäs sen menä mullikon Kallenpojanki jaakon suoverin (lankomies) se kutoo villa myllysä ne lähtee ensi maanantaina en jouta nyt enempi kirjoitta van lopuksi kiitän teitä niiten postikortien etestä olipa hauska nähtä sinunki rouvas nyt uskon vasta mutta olitha aika sinikäs kun uskalsit mennä naimisin kun sinä olit täällä niin minä uskoin että sinä pelkäsit tyttöjä lopetan taas loruni ja käännyn terveisten puolen ja toivotan teille hauskaa aika ja Tervetuloa tänne Firshburghin'' <br /> <br /> ''näitä piirti tuttavuutella H ja G Lindqvist'' <br /> <br /> ''87 High St''<br /> <br /> ''Fitchburg''<br /> <br /> ''olkaa hyviä ja kirjoitakaa joskus''&lt;/blockquote&gt;Oscar loi elämänsä Etelä-Dakotassa. Siellä hän tapasi ja meni naimisiin vaimonsa Hilja Nixonin (syntynyt 19.7.1888) kanssa. Hänen lapsensa syntyivät siellä ja siihen ”ottokoiin” hänet myös haudattiin (29.7.1957).<br /> <br /> == Suuren maatilan omistaja Etelä-Dakotassa ja omistautunut perheenisä ==<br /> Oskari meni 19.6.1912 Aberdeenissä naimisiin Hilja Nixonin kanssa. Tämän vanhemmat muuttivat Suomesta vuonna 1878. Hiljan isä, Fred Nixon, oli kotoisin Toholammilta ja hänen äitinsä, Marianna Polvi, oli syntynyt Lohtajalla. Etelä-Dakotan väestönlaskennassa 1910 Oskarin veli Vilpas Nikunen oli kirjattu John A. Nixonin, Hiljan veljen, työntekijäksi. Tämä saattaa selittää Oskarin ja Hiljan tapaamisen.<br /> <br /> Oskarilla ja Hiljalla oli kaksi lasta, Signe, syntynyt 1.4.1913, kuollut 8.5.1995 ja Eino, syntynyt 4.4.1914, kuollut 9.12.1960. Eino ei mennyt naimisiin, hän viljeli tilaa isänsä kanssa kuolemaansa asti. Signe meni naimisiin Minnesotan Annandalesta kotoisin olevan Ben Leinosen kanssa 9. syyskuuta 1939 Frederickissä. Heillä oli kolme tytärtä: Ardelle (s. 1940), Ellen (s. 1943) ja Myrna (s. 1949). He perustivat kotinsa Leinosen kotitilalle, 100 eekkerin maatilalle Annandalessa. Ben Leinonen oli syntynyt tilalla vuonna 1909. Ben ja Signe asuivat siellä vuosina 1939-1966. Ellen muutti Coloradoon, meni naimisiin John Mageen kanssa vuonna 1966 ja elää edelleen siellä. Heidän lapsensa ovat Kevin (s. 1967) ja Kristi (s. 1969), tämän kirjan toinen kirjoittaja.<br /> <br /> Oskari osti maatilansa vuonna 1946 Greenfieldin kunnasta Brownin piirikunnasta Etelä-Dakotassa. Ennen sitä hän viljeli maata vuokralaisena Barnardin alueella Etelä-Dakotassa, kunnes Signe ja Eino valmistuivat lukiosta. Sen jälkeen he muuttivat maatilalle Greenfieldiin, kunnes tilan ostaminen oli mahdollista. Ei tiedetä tarkalleen, miksi Oskari osti tilansa niin monta vuotta Amerikkaan saapumisensa jälkeen. 1930-luvun vaikeina ja niukkoina aikoina maatilan ostaminen ei todennäköisesti ollut mahdollista. Lisäksi toinen maailmansota toi mukanaan omat haasteensa säännöstelyn ja epävarmojen aikojen myötä, jotka veivät maan ostamisen saavuttamattomiin. Vuoteen 1946 mennessä, kun Oskari osti ensimmäisen kerran viljelysmaata, Yhdysvaltain talous oli toipumassa suuresta lamasta ja toisesta maailmansodasta, ja ehkäpä pankkisäästöjen ollessa riittävät, maan ostaminen mahdollistui.<br /> <br /> Oskarin poika Eino viljeli tilaa yhdessä isänsä kanssa. Saatavilla olevien tietojen perusteella tiedämme, että Oskari ja Eino hankkivat maata 19. helmikuuta 1946 Connecticut General Life Insurance Companylta yhdellä dollarilla &quot;ja muulla arvokkaalla vastikkeella&quot;. Tämä maa oli Section 18:n kaakkoisneljännes (SE ¼)Township 127:ssä (Greenfield Township  127. Neljännesosasektio on 160 eekkeriä. Vakuutusyhtiö kuitenkin säilytti mineraalioikeudet tämän maanvaihdon yhteydessä. Tämä maa myytiin jonkin aikaa ennen Oskarin kuolemaa, koska sitä ei ollut merkitty kiinteistörekisteriin. Lokakuuta 8. päivänä 1946 ostettiin lisää maata, joka kattoi alueen 19 koillisosan ¼, alueen 20 pohjoisosan ½ ja alueen 21 luoteisosan ¼. Alkuperäinen maatila oli 800 eekkeriä.<br /> <br /> Einon ja Oskarin säilyneiden kirjeiden kautta voimme kurkistaa Etelä-Dakotan maatalouselämän vaikeisiin realiteetteihin. Heidän sanansa paljastavat jatkuvan huolen säästä, pelloista, satojen hinnoista ja pelottavista päätöksistä lisämaan ostamisesta ja siitä, milloin - tai kannattaako - investoida uusiin koneisiin. Yksi tällainen laite, itseliikkuva International, maksoi 5 800 dollaria ja sillä oli pitkät maksuehdot. Kuten Oskari kirjoitti vuonna 1953: &quot;Emme aio ottaa tuollaista velkaa.&quot;<br /> <br /> Sää, kylvö ja sadonkorjuu olivat kirjeiden jatkuvia teemoja. Einon Signelle 5. kesäkuuta 1944 kirjoittamassa kirjeessä hän vaikutti olevan erityisen ahdistunut. Hänen huolensa ei kohdistunut ainoastaan työmäärään ja sään epävarmuuteen, vaan myös hänen äitinsä Hiljan sairauteen, mikä pahensi hänen tuntemaansa rasitusta. Hän kirjoittaa:&lt;blockquote&gt;''“Kyllä on satanut - tai ainakin viime viikon aikana. Joka päivä tai yö, ja joskus molempina, viime viikon sunnuntaista lähtien. Emme ole vieläkään saaneet maissin kylvöä valmiiksi. Mutta emme ole ainoita. Aika moni täällä päin ei ole saanut sitä tehtyä. Jos sää olisi ollut sopiva, olisimme voineet saada loput valmiiksi kesäkuun toiseen päivään mennessä. Minulla on noin neljäkymmentä eekkeriä kynnettävänä ja noin viisikymmentä kylvettävänä. Se sisältää myös painanteet, joista en pääse läpi, koska ne ovat taas täynnä vettä… Minulla on kolmekymmentäviisi eekkeriä omalla neljännekselläni, joita en saanut lainkaan äestettyä kylvön jälkeen. Isällä on noin 55 eekkeriä, jotka täytyy pian viljellä, vaikka ne äestettiinkin. Nekin ovat täynnä painanteita. Ei meillä silti niin huonosti ole mennyt tänä keväänä. Olen kyntänyt täyden neljäsataa eekkeriä kevään aikana ja isä kylvi ja äesti ne. Ja sen lisäksi vedin isolla traktorilla lautasäkeen ja kylvökoneen viimevuotisen maissimaan yli, eikä siihen ole laskettu mukaan sitä noin neljääkymmentä eekkeriä, joka minun täytyy vielä kyntää maissille. Minulla on kymmenen eekkeriä talon eteläpuolella kynnettäväksi hirssille. Kylvimme siihen viime vuonna sinimailasen ja pellavan, mutta tänä keväänä siihen ei noussut sinimailasta, joten meidän täytyy kylvää siihen hirssiä. Se tekee yhteensä 550 eekkeriä viljelyalaa tälle vuodelle. Ja saimme kaiken tehtyä ajallaan paitsi viimeisen osan maissista, eikä sekään ollut meidän syytämme. Kun saamme kaiken valmiiksi, olen tänä keväänä kyntänyt 450 eekkeriä ja äestänyt ja kylvänyt 100.''<br /> <br /> ''Siinä se. Äiti oli pitkään vuodepotilaana, joten se vei paljon isän aikaa talossa, ja hän hoiti keväällä kaiken lypsyn yksin. Meillä oli Andy töissä kolme päivää tänä keväänä, ja se on kaikki apu mitä olemme saaneet.''<br /> <br /> ''Olemme tehneet aika kovaa työtä, mutta jos saamme hyvän sadon, en valita… Yhtiön mies minun neljännekseltäni kävi täällä yhtenä päivänä. Hän haluaisi myydä minulle nuo 160 eekkeriä. Mutta hän ei maininnut mitään hintaa. Hän kysyi, mitä tarjoaisin. En tehnyt tarjousta, mutta ensi syksynä, jos saan hyvän sadon, tarjoan hänelle 800 dollaria käteisellä ja katson, myykö hän sen sillä… Vielä voi tapahtua mitä tahansa, mikä tuhoaa sadon niin ettei mitään päädytä korjattavaksi. Kaikki on yhtä uhkapeliä tämä maanviljely.”''<br /> <br /> ''Eino''&lt;/blockquote&gt;Oskari teki tyttärensä Signen luo Minnesotaan automatkoja ja sieltä pois. Ei kovin usein, työtähän oli tehtävä 365 päivää vuodessa. Reitti hänen kotinsa Etelä-Dakotassa ja Minnesotan Annandalen välillä kulki Lake Traverse Indian -reservaatin läpi Etelä-Dakotan koilliskulmassa. Tämä reservaatti on alkuperäisamerikkalaisen heimon, Sisseton Wahpeton Oyaten, Santee Dakotan intiaanien haaran kotimaa. Reservaattiin pääsy oli helppoa ja sinne saatettiin houkutella turisteja ostamaan intiaanituotteita, katsomaan perinteistä tanssia ja jäljennöksiä intiaaniasunnoista, kuten telttatyyleistä. Oskari valokuvautti itsensä tuollaisella turistipysäkillä Lake Traverse Indian Reservationissa. Siinä hän istuu perinteisissä asuissa olevien ääressä alkuperäisasukkaiden, intiaanien, kanssa. Hän ilmeisesti oli maksanut tämän kuvan ottamisesta.<br /> <br /> Oskarin tyttärentyttäret ovat muistelleet tätä kirjaa varten häntä ja hänen kotiaan Etelä-Dakotassa. Ilman näitä henkilökohtaisia tarinoita ja muistoja olisi vaikea tietää, millainen Oskari oli. Olisi kuin puu ilman lehtiä tai kukkia. On valitettavaa, etteivät Oskari tai hänen vaimonsa pitäneet päiväkirjaa, kirjeitäkin on säilynyt vain muutama. <br /> <br /> Oskarin elämä Etelä-Dakotassa ei ollut helppoa ja hän teki rankasti töitä. Hän kasvatti maissia, vehnää, pellavaa, kauraa, heinää ja lihakarjaa. Oskarilla oli lypsylehmiä ja hän kirnusi oman voin. Tietoa ei ole, oliko tilalla kanoja. Talossa oli sähkö ja juokseva vesi, mutta ei viemäröintiä. Likavedet oli kuljettava ulos, myös wc oli ulkorakennuksessa. Sää saattoi olla hyvinkin haastava, talvella oli paljon lunta ja lumimyrskyjä, kuten 1940-luvun alussa Oskarista otetussa kuvassa näkyy. Kesät saattoivat olla kuumia ja kuivia, uhkana ukkosmyrskyt ja tornadot. Vuonna 1940 tornado tuhosi Hiljan sisaren Oskarin maatilaa. Oskarin talo säästyi, mutta traktori oli kaatunut. Tuon tornadon jälkeen he alkoivat pelätä kovia tuulia. Oskar teki kellariin Hiljalle tuolin, jossa tämä sai istua uhkaavien myrskyjen aikana.<br /> <br /> Alueella asui paljon suomalaisia, joten varsinkin kesällä saunaa lämmitettiin ja saunaseuraa riitti. Suomalainen yhteisö oli tiivis, Oskarin perhe kuului siihen kiinteänä osana. Yhteyttä pidettiin myös puhelimella. Frederickissä oli kirkko, mutta Nikuset eivät osallistuneet jumalanpalveluksiin.<br /> <br /> Vaikka Oskari ei kirjoittanut päiväkirjaa elämästään Etelä-Dakotassa, hänen tyttärentytärtensä muistojen ja heidän kuulemiensa tarinoiden perusteella voidaan sanoa, että Oskari ei ollut vain ahkera, vaan hän oli myös täysin omistautunut vaimolleen Hiljalle. Hilja sai sarjan aivohalvauksia 50-vuotiaana. Oskarin täytyi huolehtia hänestä noin kymmenen vuotta ja huolenpito kasvoi vähitellen enemmän ja enemmän. <br /> <br /> Oskarin huolenpito Hiljasta osoittaa, kuinka omistautunut hän oli vaimolleen ja kuinka vahva hän oli sekä fyysisesti että henkisesti hoitaessaan vaimonsa henkilökohtaisia asioita. Hilja ei päässyt itse vessaan, joten Oskarin oli autettava hänet sinne, samoin erillään olevaan saunaan. Molemmat sijaitsivat jonkin matkan päässä talosta. Oskari teki myös ruokaa, pesi pyykkiä ja hoiti kaikki yleiset kotityöt. Hän vei Hiljan autolla pellolle, jossa tämä viipyi muutaman tunnin, kun Oskari ja Eino työskentelivät. Hän ei yksinkertaisesti halunnut jättää häntä taloon yksin ollessaan pelloilla. Aikana, jolloin kiintymyksen osoittaminen ei ollut yleistä, Oskari ja Hilja pitivät usein toisiaan kädestä kiinni. Valokuvissa hän ja Hilja istuvat käsi kädessä. Hän oli aina pidättyväinen, mutta osoitti tunteensa tyttärentyttärilleen. Kerran vuodessa tai useammin hän ajoi Hiljan kanssa naapurivaltioon, Minnesotaan, jossa hänen tyttärensä Signe perheineen asui. Valokuva vuodelta 1946 osoittaa, että Eino oli myös mukana. Oskari nautti ajasta tyttärentytärtensä kanssa. On useita valokuvia, joissa Oskari istuu joku tyttäristä sylissään. Hän jopa rakensi heitä varten pieniä keinuja talon kuistille.<br /> <br /> Oskarin kirje tyttärelleen Signelle 14.7.1953 kertoo elävästi arkipäivästä. On säätilan puntarointia, heinänkorjuuta ja tyttären lähipiirin ihmisten toimien arviointia. Oskari näyttää kyseenalaistavan jonkun kirkossa käyntiä. Kirje kertoo Oskarin luonteesta. Hänellä on lämmin suhde perheeseensä, koska hän puhuttelee heitä sanoilla Rakkaat lapset tarkoittaen tällä tytärtään, tämän miestä ja heidän lapsiaan. Kieleen näyttää tulleen anglismeja kuten harvesti, heinän- tai elonkorjuu. Muutamassa muussakin sanassa lienee englanninkielistä vaikutusta. &lt;blockquote&gt;''Frederick 7 - 14 - 53''<br /> <br /> ''Rakkaat lapset on ilta kello pian kymmenen justiin saimma tiskatuksi alan kirjoittaa on oltu heinä maalla eino on niittäny nyt pari päivää minä olin haravoimassa huomena pitäs puntata ei näytä että tulis sajetta ei haittais vaikka pian satas jokos siellä pian alkaa harvesti kun pitää kampainia laittaa ei meillä taija täsä kuusa tulla harvestia meijän kone on vielä Frederick meille vissiin 12 jalan case veettävä kyllä se  kuulus antavan ihte kulkevan interneisinelin (epäselvä) pitkillä maksu ehtoilla mutta ei me ota niin tyyristä niinen hinta on 5.800 Nyt on aamu näyttää tulevan lämmin päivä ilma reporti lupas kaikenlaista preeria käter tanter tornia mitä sitte ollee ne lupaa niin monta sorttia että se varmasti jonkinlaista on kerot ne on toisinaan hommisa tulla sinne entiä tuleeko siittä valmista me luulemma että aarne ei uskalla yksin lähtiä sen pitäs olla joku turvana eino sano että vois käyvä niinki että me syksyllä tuleme että ne lähtee sitte vasta eikö peni ole tavannu vanhaa aatua onko se kuinka mörkönen kyllä se vanha akka on sisukas mitähän silleki on hyötyä mennä kirkkohon semmosesa mielesä näyttää vain kristityn naamaria ja kun ei jaksa ajatella että se vika on aiheetonta kyllä ne nikkarit ottaa hyvästi palkkaa ne on niin kovin hitahia miten Ben meinaa paanan maalata tässä taitaa tiejot taas olla terveisin ja hyvää vointia''<br /> <br /> ''äiti ja isä'' &lt;/blockquote&gt;Tämä kirje on kirjoitettu päivää ennen Oskarin vaimon Hiljan kuolemaa, 15. heinäkuuta 1953. Kirjeen Oskari laittoi poistiin kuolinpäivän aamuna, kuten seuraavassa ilmenee. <br /> <br /> Heinäkuun 15. päivänä Oskari lähetti toisen kirjeen Signelle:&lt;blockquote&gt;''Frederick Heinäk 15 pv 53''<br /> <br /> ''Rakkaat lapset tänä aamuna lähetin teille kirjeen ja surumielellä alan tätä oli aamu niin kuin ennenki äiti kysy joko on kaffia ja minä vein kun sain valmiiksi sitte me menimme heinämaalle saimma yhen kuorman niin puttasi insi lakas käymästä niin me tulemme kotia tuossa yhen aikana äiti kyllä moitti että hän ei ole oikeen hyvässä kunnossa sisältä se jo moitti aamulla neljän aikana minä sitä kantelin ja sitte sano jo olevan parempi me tulimma kotia se istu tuossa toolissa mutta sitte halus  mennä maata hetken makas se halus kaffia minä vein ja se joi kuin ennenki ja pani taas maata sitte tuli öljy troki minä olin siellä se sitte pian sano hän halua ylös häntä oksettaa minä nostin istuun hain vaatteita äiti sano meneekö sitä laattialle minä sanoin ei se haittaa ne oli äitin viimeset sanat niin se vaipu iki uneen maihuolta (epäselvä) siiinä kolmen aikana tuntuu nyt koti autiolta ei meitä nukuta jumalan työt on salattu ei osattu aavistaa aamulla minkalainen on ilta se kyllä pellolla jo vähä oksensi mutta sitä on joskus ennenki oksettanu minä olin yksi äitin kans Eino oli antin kans korjaamasa punttarin insia kun ne tuli niin äiti oli justiin muuttanu minä meinasin mennä hakeen sitä mutta en saattanu jättää justiin alberteenistä soitettiin että hautaan toimittaja on puhutellu Benia mutta panen tämän huomena postiin kovin tuntuu raskaalta elämä kun äitin paikka on tyhjä''<br /> <br /> ''isä''&lt;/blockquote&gt;Hiljan kuolemasta kirjoitettiin paikallislehden Brown County Newsin Savo News -osassa. Tässä 24. heinäkuuta 1953 ilmestyneessä numerossa kirjoitetaan Oskarin omistautumisesta vaimolleen:<br /> <br /> &quot;''Rouva Nikunen oli monta vuotta avuton ja yksi elämän kauneimmista asioista oli nähdä omistautuneen aviomiehen antama rakastava huolenpito: hänen toiveensa ei jäänyt täyttämättä, jos hänellä oli valta toteuttaa se. Hän kantoi rohkeasti ja kärsivällisesti taakkaa, joka oli hänen kannettavanaan elämänsä viimeisinä vuosina, kun hänen terveytensä heikkeni. Tällaiset avioliitot solmitaan taivaassa, ja lupauksia pidetään aina pyhinä, ja ’sairaana ja terveenä’ on syvällinen merkitys.''”<br /> <br /> == Prosessi Oskarin pääsystä Yhdysvaltain kansalaiseksi ==<br /> Oskarin kansalaisuuden saamiseksi toimittamien papereiden perusteella näyttää siltä, että hän todennäköisesti sai Yhdysvaltain kansalaisuuden. Kun Oskari saapui maahan, kansalaisuusprosessi sisälsi seuraavat vaiheet: (1) aikomusilmoituksen tekeminen, jossa valalla luvattiin, että luovutaan uskollisuudesta ulkomaisille hallituksille (jota kutsutaan myös &quot;ensimmäiset paperit&quot;); (2) kansalaisuuden hakeminen tuomioistuimelta (&quot;toiset paperit&quot;); ja (3) vannotaan uskollisuudenvala Yhdysvalloille ja Yhdysvaltain perustuslaille ja laeille. Maahanmuuttajan oli vannottava Yhdysvaltain kansalaisuusvala erityisessä valanottoseremoniassa.<br /> <br /> Yhdysvaltain kansalaisuus- ja maahanmuuttovirastolta lähetettyyn tiedusteluun vastattiin, että Oskarista ei löytynyt tietoja. Todettiin myös, että useimmissa tapauksissa Kansallisarkistolla ei ole kopiota kansalaistamistodistuksesta. Todistuksesta luotaisiin kaksi kopiota, joista toinen annettaisiin vetoomuksen esittäjälle todisteeksi kansalaisuudesta ja toisen tuomioistuin toimittaisi maahanmuutto- ja kansalaisviranomaiselle. Jos Oskari sai tämän virallisen todistuksen, se on todennäköisesti kadonnut historian hämärään.<br /> <br /> South Dakota Historical Societyn hallituksen asiakirja-arkistosta saatiin kopiot Oskarin kansalaisuuden saamiseksi jättämistä papereista, sekä &quot;ensimmäisistä papereista&quot; että &quot;toisista papereista&quot;. Hän toimitti aikomuksensa 29.8.1916 (&quot;ensimmäiset paperit&quot;). On mielenkiintoista huomata, että Oskari kirjoitti tähän lomakkeeseen vastauksena uskollisuudesta mille tahansa vieraalle valtiolle: &quot;Nikolaji II:n koko Venäjän keisari&quot;. Se kuuluu: ”''Minun vilpitön aikomukseni on luopua ikuisiksi ajoiksi kaikesta uskollisuudesta ja uskollisuudesta mille tahansa ulkomaiselle ruhtinaalle, mahtimiehelle, valtiolle tai suvereniteetille ja erityisesti Nikolai II:lle koko Venäjän keisarille, jonka alamainen olen nyt.''”<br /> <br /> Oskari toimitti ensimmäiset paperinsa uudelleen 21.3.1938. Näin hänen oli tehtävä, koska vuoden 1906 kansalaistamislaki asetti määräajan ilmoituksille, jotka vaativat hakemuksen jättämisen seitsemän vuoden kuluessa aikomuksesta, muuten se raukeaisi. (Tähän aikatauluun viitataan Oskarin täyttämässä lomakkeessa).<br /> <br /> Toisen anomuksensa Oskari jätti 3.7.1940 toisen paperinsa, Petition for Naturalization. Ja 1.10.1940 hän allekirjoitti uskollisuusvalan. Oletetaan, että tämä oli tuolloin &quot;valanantoseremonia&quot;. Tämä uskollisuusvalalomake, joka on arkistoitu toisten papereiden mukana, osoittaa, että Oskarin anomus on hyväksytty, ja todistuksen numero on annettu.  Lisäksi on löydetty virallinen luettelo myönnetyistä kansalaisuushakemuksista, päivätty 1. lokakuuta 1940, jossa Oskarin nimi on mainittu. Oskarista siis tuli Yhdysvaltain kansalainen.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> '''Sisarukset'''<br /> <br /> [[Nikunen, Leander Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> [[Nikunen, Sandra Eliisa Sefaniaantytär]]<br /> <br /> [[Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> [[Nikunen, Vilpas Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://www.findagrave.com/memorial/184410643/j_oscar-nikunen?_gl=1*1kvz8in*_gcl_au*MTkzODgyODk3Ny4xNzg1OTUwMTAx*_ga*NTYwMTMxODM5LjE3NjExMjcyMDE.*_ga_4QT8FMEX30*c2M3ODE0MzY0LTAxNTAtNGQ5NS1hZDY5LWMzNmRhZTI4ZGY2YyRvMzMzJGcxJHQxNzg5MzY5MDg1JGo2MCRsMCRoMA..*_ga_LMK6K2LSJH*c2M3ODE0MzY0LTAxNTAtNGQ5NS1hZDY5LWMzNmRhZTI4ZGY2YyRvMTkxJGcxJHQxNzg5MzY5MDg1JGo2MCRsMCRoMA.. Find a Grave: J Oscar Nikunen]<br /> <br /> [https://www.ancestry.com/family-tree/person/tree/38571318/person/280091639557/facts Ancestry: John Oscar Nikunen]<br /> <br /> [https://anders.finna.fi/Record/anders.709c67f3-df7c-4279-9883-78be9bc7cbc0?sid=5514480898 Anders-kirjastot: Eila Rekilä &amp; Kristi Magee: Oskarin tarina / Oscar’s story]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 20 Nikunen]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Nikunen,_Juho_Oskari_Sefaniaanpoika&diff=8324 Nikunen, Juho Oskari Sefaniaanpoika 2026-09-18T07:32:15Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:August Emil ja Aina Nixon sekä Hilja ja Oscar Nikunen. Todennäköisesti hääkuva vuodelta 1912.jpg|pienoiskuva|415x415px|August Emil ja Aina Nixon sekä Hilja ja Oscar Nikunen. Todennäköisesti hääkuva vuodelta 1912. Kuva Eila Rekilän kokoelmista.]]<br /> [[Tiedosto:Juho Oscar Nikusen perhe 1918.jpg|pienoiskuva|459x459px|Oscar Nikusen perhe 1918. Kuva Eila Rekilän kokoelmista.]]<br /> [[Tiedosto:Juho Oscar Nikusen maatila.jpg|pienoiskuva|276x276px|Oscar Nikusen maatila. Kuva Eila Rekilän kokoelmista.]]<br /> [[Tiedosto:Oscar Nikunen vaimo Hiljan ja lastensa Signen ja Einon kanssa 1946.jpg|pienoiskuva|276x276px|Oscar Nikunen vaimo Hiljan ja lastensa Signen ja Einon kanssa 1946. Kuva Eila Rekilän kokoelmista.]]<br /> [[Tiedosto:Eila Rekilä &amp; Kristi Magee- Oskarin tarina - Oscar's story.jpg|pienoiskuva|Eila Rekilä &amp; Kristi Magee: Oskarin tarina - Oscar's story, kansikuva. © Rekilä &amp; Magee.]]<br /> '''N:o 20 Nikunen, n:o 35 Uusikangas. Nikunen, Juho &lt;u&gt;Oskari&lt;/u&gt; Sefaniaanpoika''' s. 28.5.1890 Toholampi, k. 29.7.1957 Frederick, Etelä-Dakota. Vanhemmat [[Nikunen, Sefanias Matinpoika|Sefanias Matinpoika Nikunen]] (s.29.5.1841 Toholampi, k. 27.5.1899 Toholampi) ja Maija Liisa Matintytär Junkala (s. 2.3.1848 Toholampi, k. 4.7.1923. Vihitty 28.12.1868 Kannus)<br /> <br /> - Puoliso Hilja Mieluisa Fredrikintytär Nixon s. 17.6.1888 Brown, Etelä-Dakota, k. 15.7.1953 Brown, Etelä-Dakota. Vihitty 19.6.1912 Brownissa.<br /> Seuraavan tekstin on kirjoittanut Oskarin tyttärentyttärentytär Kristi Magee ja se on ilmestynyt kirjassa: Eila Rekilä &amp; Kristi Magee: Oskarin tarina – Oscar’s story.<br /> <br /> == Oskarin Amerikan elon alkuvaiheet Fichburgissa ==<br /> Oskarin muuttaessa Amerikkaan 19. helmikuuta 1910, oli laivan matkustajaluettelon mukaan hänen lopulliseksi päämääräkseen merkitty Fitchburg, Massachusettsissa. Siellä oli hänen ensimmäinen kotinsa Amerikassa. Vuoden 1910 Yhdysvaltain väestönlaskennan mukaan hänen ammatikseen oli kirjattu laborer, työmies. Hän työskenteli revolveritehtaalla, todennäköisesti Iver Johnson Arms &amp; Cycle Worksilla. Kuten monia muitakin maahanmuuttajia, Fitchburg veti puoleensa Oskaria, koska siellä oli paljon teollisuustyöpaikkoja, oli paperitehtaita, konepajoja ja tekstiilitehtaita.<br /> <br /> Oskarin siteet Fitchburgiin, Massachusettsiin, ulottuivat kahteen erilliseen ajanjaksoon. Yhdysvaltain väestönlaskennan perusteella hän asui siellä ensimmäisen kerran vuonna 1910. Etelä-Dakotan osavaltion vuoden 1915 väestönlaskennan tiedot tosin osoittavat hänen muuttaneen Etelä-Dakotaan vuonna 1911. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1918, Oskari palasi Fitchburgiin nuoren perheensä kanssa. He pysyivät siellä joitakin vuosia, mutta vuoden 1925 väestönlaskennan aikaan Oskarin asuinpaikaksi on jälleen kerran merkitty Etelä-Dakota. Väestönlaskennan näyttää olleen vaikea pysyä liikkuvien siirtolaisten perässä. <br /> <br /> Yhdysvaltain Massachusettsin vuoden 1920 väestönlaskennan (päivätty 7. tammikuuta 1920) mukaan Oskari &quot;omisti&quot; kotinsa sen sijaan, että olisi vuokrannut sen ja se oli kiinnitetty &quot;ilmaisen&quot; sijaan. Tiedetään kuitenkin, että Yhdysvaltain väestönlaskennan tiedot eivät välttämättä ole täysin tarkkoja tekijöiden tai tiedon antajien tekemien virheiden vuoksi. Tiedot välittyvät eri tavoin, jotkut voivat esimerkiksi &quot;amerikanisoida&quot; nimensä. Vuoden 1920 väestönlaskennassa annetuissa laskentaohjeissa todettiin, että omistetut kodit &quot;luokiteltiin omistetuiksi, jos ne ovat kokonaan tai osittain talossa asuvan perheenpään omistuksessa...&quot;<br /> <br /> Sefanias, Oskarin veli, oli matkustanut Fichburgiin vuonna 1902. Salomon Ilmosen Amerikan suomalaisten historian mukaan ”''Fichburg oli vilkas kaupunki, jossa oli kutomatehtaita ja kivilouhoksia. Se oli Massachusettsin osavaltion suurin suomalaisten asutuskeskus. Suomalaisten lukumäärän on arvioitu olleen vähintään viisi tuhatta. Ymmärrettävästi hengellisetkin pyrkimykset ovat voimakkaita, oli kaksi kirkkoa, oli raittiustalo, työväenkokous, kaksi suomalaista sanomalehteä, lääkärit, lakimiehet jne''”. Worcester Telegram (19.6.2015) kuvailee, että &quot;''suomalaisen yhteisön juuret ulottuvat syvälle tässä kaupungissa. Koko 1800-luvun ajan suomalaiset asettuivat Fitchburgiin ja Worcesteriin ja loivat omia kaupunginosia ja jopa oman suomenkielisen sanomalehden''”.<br /> <br /> Muuttiko Oskari takaisin Fitchburgiin vuonna 1919 ansaitakseen ja säästääkseen enemmän rahaa? Oliko tämä muutto tietoisesti väliaikainen? Ei tiedetä tarkalleen mikä hänen suunnitelmansa oli. Ehkä hän halusi viljelijäksi Amerikassa, mutta siihen tarvittiin rahaa. Tämä saattoi viedä hänet teollisuuskaupunkiin, kuten Fitchburgiin. Tehdastyö oli yksitoikkoista ja usein vaarallista, mutta se tarjosi jalansijan maahanmuuttajille, jotka osasivat englantia. Se antoi mahdollisuuden ansaita ja säästää rahaa.<br /> <br /> Väestölaskentatietojen 1910 mukaan Oskari asui Fichburgissa Hanna ja Sakri Linqvistin perhessä kolmen muun poortilaisen/matkailijan kanssa. Lindqvistit olivat myös Toholammilta ja olivat tulleen maahan 1906. Heidän kirjeensä Oskarille 12.11.1918 on säilynyt. Kirje on hyvä esimerkki siirtolaisuudesta ilmiönä; pohditaan ikävää kotimaahan, mutta uuden maan yhteiskunnallisia oloja seurataan, takaisinkin palataan. Oskari oli mennyt naimisiin ja postikortista oli nähty uuden rouvan kuva. Kuukauden merkintänä ”Mk” on tosin hivenen epäselvä. Kirjeessä puhutaan vaaleista ja ”stemokraatien” voitosta. Marraskuuhun voidaan päätyä, koska 5.11.1918 pidettiin Massachussettsin kuvernöörin vaalit. Lindqvistit kertovat kahden suomalaisen muuttavan takaisin kotimaahansa. Tässäkin voi miettiä syytä lähtöön. Vaikuttiko siihen työpaikka vai mahdollisesti se, että Suomi oli edellisenä vuonna itsenäistynyt. &lt;blockquote&gt;''Fitchburg 12 M. k'' <br /> <br /> ''Arvoisa tuttava Oskari'' <br /> <br /> ''ynä koko perhesi kansa tulen tervehtään teitä ja samalla vastaaman teitän arvoisa kirjettäne josta on jo viikkoja vierinyt jopa kuukausiaki kulunut van on tullu oltua niin huoleton monasti olen meinannu ruveta kirjoitaan niin se on jääny näin pitkälle nythän se vaaliki on sivu ja stenmokraati voiti saa nähtä tuleeko siittä huonompi aika vai miten hyvin täälä ainaki työt runnaa oletko sinä vielä tuumannu tänne tulla vai kuinka kyllä uskoisin täällä työtä saavan vaan voisi talven päälle huonota eikö sinulla ole enää ollu ikävä suomeen niikö sinulla oli aina silloin kun olit täällä nyt niitä menee taas suomen lampilaisiankin Pahkasen jaako joka asuu meilä ja pitäs sen menä mullikon Kallenpojanki jaakon suoverin (lankomies) se kutoo villa myllysä ne lähtee ensi maanantaina en jouta nyt enempi kirjoitta van lopuksi kiitän teitä niiten postikortien etestä olipa hauska nähtä sinunki rouvas nyt uskon vasta mutta olitha aika sinikäs kun uskalsit mennä naimisin kun sinä olit täällä niin minä uskoin että sinä pelkäsit tyttöjä lopetan taas loruni ja käännyn terveisten puolen ja toivotan teille hauskaa aika ja Tervetuloa tänne Firshburghin'' <br /> <br /> ''näitä piirti tuttavuutella H ja G Lindqvist'' <br /> <br /> ''87 High St''<br /> <br /> ''Fitchburg''<br /> <br /> ''olkaa hyviä ja kirjoitakaa joskus''&lt;/blockquote&gt;Oscar loi elämänsä Etelä-Dakotassa. Siellä hän tapasi ja meni naimisiin vaimonsa Hilja Nixonin (syntynyt 19.7.1888) kanssa. Hänen lapsensa syntyivät siellä ja siihen ”ottokoiin” hänet myös haudattiin (29.7.1957).<br /> <br /> == Suuren maatilan omistaja Etelä-Dakotassa ja omistautunut perheenisä ==<br /> Oskari meni 19.6.1912 Aberdeenissä naimisiin Hilja Nixonin kanssa. Tämän vanhemmat muuttivat Suomesta vuonna 1878. Hiljan isä, Fred Nixon, oli kotoisin Toholammilta ja hänen äitinsä, Marianna Polvi, oli syntynyt Lohtajalla. Etelä-Dakotan väestönlaskennassa 1910 Oskarin veli Vilpas Nikunen oli kirjattu John A. Nixonin, Hiljan veljen, työntekijäksi. Tämä saattaa selittää Oskarin ja Hiljan tapaamisen.<br /> <br /> Oskarilla ja Hiljalla oli kaksi lasta, Signe, syntynyt 1.4.1913, kuollut 8.5.1995 ja Eino, syntynyt 4.4.1914, kuollut 9.12.1960. Eino ei mennyt naimisiin, hän viljeli tilaa isänsä kanssa kuolemaansa asti. Signe meni naimisiin Minnesotan Annandalesta kotoisin olevan Ben Leinosen kanssa 9. syyskuuta 1939 Frederickissä. Heillä oli kolme tytärtä: Ardelle (s. 1940), Ellen (s. 1943) ja Myrna (s. 1949). He perustivat kotinsa Leinosen kotitilalle, 100 eekkerin maatilalle Annandalessa. Ben Leinonen oli syntynyt tilalla vuonna 1909. Ben ja Signe asuivat siellä vuosina 1939-1966. Ellen muutti Coloradoon, meni naimisiin John Mageen kanssa vuonna 1966 ja elää edelleen siellä. Heidän lapsensa ovat Kevin (s. 1967) ja Kristi (s. 1969), tämän kirjan toinen kirjoittaja.<br /> <br /> Oskari osti maatilansa vuonna 1946 Greenfieldin kunnasta Brownin piirikunnasta Etelä-Dakotassa. Ennen sitä hän viljeli maata vuokralaisena Barnardin alueella Etelä-Dakotassa, kunnes Signe ja Eino valmistuivat lukiosta. Sen jälkeen he muuttivat maatilalle Greenfieldiin, kunnes tilan ostaminen oli mahdollista. Ei tiedetä tarkalleen, miksi Oskari osti tilansa niin monta vuotta Amerikkaan saapumisensa jälkeen. 1930-luvun vaikeina ja niukkoina aikoina maatilan ostaminen ei todennäköisesti ollut mahdollista. Lisäksi toinen maailmansota toi mukanaan omat haasteensa säännöstelyn ja epävarmojen aikojen myötä, jotka veivät maan ostamisen saavuttamattomiin. Vuoteen 1946 mennessä, kun Oskari osti ensimmäisen kerran viljelysmaata, Yhdysvaltain talous oli toipumassa suuresta lamasta ja toisesta maailmansodasta, ja ehkäpä pankkisäästöjen ollessa riittävät, maan ostaminen mahdollistui.<br /> <br /> Oskarin poika Eino viljeli tilaa yhdessä isänsä kanssa. Saatavilla olevien tietojen perusteella tiedämme, että Oskari ja Eino hankkivat maata 19. helmikuuta 1946 Connecticut General Life Insurance Companylta yhdellä dollarilla &quot;ja muulla arvokkaalla vastikkeella&quot;. Tämä maa oli Section 18:n kaakkoisneljännes (SE ¼)Township 127:ssä (Greenfield Township  127. Neljännesosasektio on 160 eekkeriä. Vakuutusyhtiö kuitenkin säilytti mineraalioikeudet tämän maanvaihdon yhteydessä. Tämä maa myytiin jonkin aikaa ennen Oskarin kuolemaa, koska sitä ei ollut merkitty kiinteistörekisteriin. Lokakuuta 8. päivänä 1946 ostettiin lisää maata, joka kattoi alueen 19 koillisosan ¼, alueen 20 pohjoisosan ½ ja alueen 21 luoteisosan ¼. Alkuperäinen maatila oli 800 eekkeriä.<br /> <br /> Einon ja Oskarin säilyneiden kirjeiden kautta voimme kurkistaa Etelä-Dakotan maatalouselämän vaikeisiin realiteetteihin. Heidän sanansa paljastavat jatkuvan huolen säästä, pelloista, satojen hinnoista ja pelottavista päätöksistä lisämaan ostamisesta ja siitä, milloin - tai kannattaako - investoida uusiin koneisiin. Yksi tällainen laite, itseliikkuva International, maksoi 5 800 dollaria ja sillä oli pitkät maksuehdot. Kuten Oskari kirjoitti vuonna 1953: &quot;Emme aio ottaa tuollaista velkaa.&quot;<br /> <br /> Sää, kylvö ja sadonkorjuu olivat kirjeiden jatkuvia teemoja. Einon Signelle 5. kesäkuuta 1944 kirjoittamassa kirjeessä hän vaikutti olevan erityisen ahdistunut. Hänen huolensa ei kohdistunut ainoastaan työmäärään ja sään epävarmuuteen, vaan myös hänen äitinsä Hiljan sairauteen, mikä pahensi hänen tuntemaansa rasitusta. Hän kirjoittaa:&lt;blockquote&gt;''“Kyllä on satanut - tai ainakin viime viikon aikana. Joka päivä tai yö, ja joskus molempina, viime viikon sunnuntaista lähtien. Emme ole vieläkään saaneet maissin kylvöä valmiiksi. Mutta emme ole ainoita. Aika moni täällä päin ei ole saanut sitä tehtyä. Jos sää olisi ollut sopiva, olisimme voineet saada loput valmiiksi kesäkuun toiseen päivään mennessä. Minulla on noin neljäkymmentä eekkeriä kynnettävänä ja noin viisikymmentä kylvettävänä. Se sisältää myös painanteet, joista en pääse läpi, koska ne ovat taas täynnä vettä… Minulla on kolmekymmentäviisi eekkeriä omalla neljännekselläni, joita en saanut lainkaan äestettyä kylvön jälkeen. Isällä on noin 55 eekkeriä, jotka täytyy pian viljellä, vaikka ne äestettiinkin. Nekin ovat täynnä painanteita. Ei meillä silti niin huonosti ole mennyt tänä keväänä. Olen kyntänyt täyden neljäsataa eekkeriä kevään aikana ja isä kylvi ja äesti ne. Ja sen lisäksi vedin isolla traktorilla lautasäkeen ja kylvökoneen viimevuotisen maissimaan yli, eikä siihen ole laskettu mukaan sitä noin neljääkymmentä eekkeriä, joka minun täytyy vielä kyntää maissille. Minulla on kymmenen eekkeriä talon eteläpuolella kynnettäväksi hirssille. Kylvimme siihen viime vuonna sinimailasen ja pellavan, mutta tänä keväänä siihen ei noussut sinimailasta, joten meidän täytyy kylvää siihen hirssiä. Se tekee yhteensä 550 eekkeriä viljelyalaa tälle vuodelle. Ja saimme kaiken tehtyä ajallaan paitsi viimeisen osan maissista, eikä sekään ollut meidän syytämme. Kun saamme kaiken valmiiksi, olen tänä keväänä kyntänyt 450 eekkeriä ja äestänyt ja kylvänyt 100.''<br /> <br /> ''Siinä se. Äiti oli pitkään vuodepotilaana, joten se vei paljon isän aikaa talossa, ja hän hoiti keväällä kaiken lypsyn yksin. Meillä oli Andy töissä kolme päivää tänä keväänä, ja se on kaikki apu mitä olemme saaneet.''<br /> <br /> ''Olemme tehneet aika kovaa työtä, mutta jos saamme hyvän sadon, en valita… Yhtiön mies minun neljännekseltäni kävi täällä yhtenä päivänä. Hän haluaisi myydä minulle nuo 160 eekkeriä. Mutta hän ei maininnut mitään hintaa. Hän kysyi, mitä tarjoaisin. En tehnyt tarjousta, mutta ensi syksynä, jos saan hyvän sadon, tarjoan hänelle 800 dollaria käteisellä ja katson, myykö hän sen sillä… Vielä voi tapahtua mitä tahansa, mikä tuhoaa sadon niin ettei mitään päädytä korjattavaksi. Kaikki on yhtä uhkapeliä tämä maanviljely.”''<br /> <br /> ''Eino''&lt;/blockquote&gt;Oskari teki tyttärensä Signen luo Minnesotaan automatkoja ja sieltä pois. Ei kovin usein, työtähän oli tehtävä 365 päivää vuodessa. Reitti hänen kotinsa Etelä-Dakotassa ja Minnesotan Annandalen välillä kulki Lake Traverse Indian -reservaatin läpi Etelä-Dakotan koilliskulmassa. Tämä reservaatti on alkuperäisamerikkalaisen heimon, Sisseton Wahpeton Oyaten, Santee Dakotan intiaanien haaran kotimaa. Reservaattiin pääsy oli helppoa ja sinne saatettiin houkutella turisteja ostamaan intiaanituotteita, katsomaan perinteistä tanssia ja jäljennöksiä intiaaniasunnoista, kuten telttatyyleistä. Oskari valokuvautti itsensä tuollaisella turistipysäkillä Lake Traverse Indian Reservationissa. Siinä hän istuu perinteisissä asuissa olevien ääressä alkuperäisasukkaiden, intiaanien, kanssa. Hän ilmeisesti oli maksanut tämän kuvan ottamisesta.<br /> <br /> Oskarin tyttärentyttäret ovat muistelleet tätä kirjaa varten häntä ja hänen kotiaan Etelä-Dakotassa. Ilman näitä henkilökohtaisia tarinoita ja muistoja olisi vaikea tietää, millainen Oskari oli. Olisi kuin puu ilman lehtiä tai kukkia. On valitettavaa, etteivät Oskari tai hänen vaimonsa pitäneet päiväkirjaa, kirjeitäkin on säilynyt vain muutama. <br /> <br /> Oskarin elämä Etelä-Dakotassa ei ollut helppoa ja hän teki rankasti töitä. Hän kasvatti maissia, vehnää, pellavaa, kauraa, heinää ja lihakarjaa. Oskarilla oli lypsylehmiä ja hän kirnusi oman voin. Tietoa ei ole, oliko tilalla kanoja. Talossa oli sähkö ja juokseva vesi, mutta ei viemäröintiä. Likavedet oli kuljettava ulos, myös wc oli ulkorakennuksessa. Sää saattoi olla hyvinkin haastava, talvella oli paljon lunta ja lumimyrskyjä, kuten 1940-luvun alussa Oskarista otetussa kuvassa näkyy. Kesät saattoivat olla kuumia ja kuivia, uhkana ukkosmyrskyt ja tornadot. Vuonna 1940 tornado tuhosi Hiljan sisaren Oskarin maatilaa. Oskarin talo säästyi, mutta traktori oli kaatunut. Tuon tornadon jälkeen he alkoivat pelätä kovia tuulia. Oskar teki kellariin Hiljalle tuolin, jossa tämä sai istua uhkaavien myrskyjen aikana.<br /> <br /> Alueella asui paljon suomalaisia, joten varsinkin kesällä saunaa lämmitettiin ja saunaseuraa riitti. Suomalainen yhteisö oli tiivis, Oskarin perhe kuului siihen kiinteänä osana. Yhteyttä pidettiin myös puhelimella. Frederickissä oli kirkko, mutta Nikuset eivät osallistuneet jumalanpalveluksiin.<br /> <br /> Vaikka Oskari ei kirjoittanut päiväkirjaa elämästään Etelä-Dakotassa, hänen tyttärentytärtensä muistojen ja heidän kuulemiensa tarinoiden perusteella voidaan sanoa, että Oskari ei ollut vain ahkera, vaan hän oli myös täysin omistautunut vaimolleen Hiljalle. Hilja sai sarjan aivohalvauksia 50-vuotiaana. Oskarin täytyi huolehtia hänestä noin kymmenen vuotta ja huolenpito kasvoi vähitellen enemmän ja enemmän. <br /> <br /> Oskarin huolenpito Hiljasta osoittaa, kuinka omistautunut hän oli vaimolleen ja kuinka vahva hän oli sekä fyysisesti että henkisesti hoitaessaan vaimonsa henkilökohtaisia asioita. Hilja ei päässyt itse vessaan, joten Oskarin oli autettava hänet sinne, samoin erillään olevaan saunaan. Molemmat sijaitsivat jonkin matkan päässä talosta. Oskari teki myös ruokaa, pesi pyykkiä ja hoiti kaikki yleiset kotityöt. Hän vei Hiljan autolla pellolle, jossa tämä viipyi muutaman tunnin, kun Oskari ja Eino työskentelivät. Hän ei yksinkertaisesti halunnut jättää häntä taloon yksin ollessaan pelloilla. Aikana, jolloin kiintymyksen osoittaminen ei ollut yleistä, Oskari ja Hilja pitivät usein toisiaan kädestä kiinni. Valokuvissa hän ja Hilja istuvat käsi kädessä. Hän oli aina pidättyväinen, mutta osoitti tunteensa tyttärentyttärilleen. Kerran vuodessa tai useammin hän ajoi Hiljan kanssa naapurivaltioon, Minnesotaan, jossa hänen tyttärensä Signe perheineen asui. Valokuva vuodelta 1946 osoittaa, että Eino oli myös mukana. Oskari nautti ajasta tyttärentytärtensä kanssa. On useita valokuvia, joissa Oskari istuu joku tyttäristä sylissään. Hän jopa rakensi heitä varten pieniä keinuja talon kuistille.<br /> <br /> Oskarin kirje tyttärelleen Signelle 14.7.1953 kertoo elävästi arkipäivästä. On säätilan puntarointia, heinänkorjuuta ja tyttären lähipiirin ihmisten toimien arviointia. Oskari näyttää kyseenalaistavan jonkun kirkossa käyntiä. Kirje kertoo Oskarin luonteesta. Hänellä on lämmin suhde perheeseensä, koska hän puhuttelee heitä sanoilla Rakkaat lapset tarkoittaen tällä tytärtään, tämän miestä ja heidän lapsiaan. Kieleen näyttää tulleen anglismeja kuten harvesti, heinän- tai elonkorjuu. Muutamassa muussakin sanassa lienee englanninkielistä vaikutusta. &lt;blockquote&gt;''Frederick 7 - 14 - 53''<br /> <br /> ''Rakkaat lapset on ilta kello pian kymmenen justiin saimma tiskatuksi alan kirjoittaa on oltu heinä maalla eino on niittäny nyt pari päivää minä olin haravoimassa huomena pitäs puntata ei näytä että tulis sajetta ei haittais vaikka pian satas jokos siellä pian alkaa harvesti kun pitää kampainia laittaa ei meillä taija täsä kuusa tulla harvestia meijän kone on vielä Frederick meille vissiin 12 jalan case veettävä kyllä se  kuulus antavan ihte kulkevan interneisinelin (epäselvä) pitkillä maksu ehtoilla mutta ei me ota niin tyyristä niinen hinta on 5.800 Nyt on aamu näyttää tulevan lämmin päivä ilma reporti lupas kaikenlaista preeria käter tanter tornia mitä sitte ollee ne lupaa niin monta sorttia että se varmasti jonkinlaista on kerot ne on toisinaan hommisa tulla sinne entiä tuleeko siittä valmista me luulemma että aarne ei uskalla yksin lähtiä sen pitäs olla joku turvana eino sano että vois käyvä niinki että me syksyllä tuleme että ne lähtee sitte vasta eikö peni ole tavannu vanhaa aatua onko se kuinka mörkönen kyllä se vanha akka on sisukas mitähän silleki on hyötyä mennä kirkkohon semmosesa mielesä näyttää vain kristityn naamaria ja kun ei jaksa ajatella että se vika on aiheetonta kyllä ne nikkarit ottaa hyvästi palkkaa ne on niin kovin hitahia miten Ben meinaa paanan maalata tässä taitaa tiejot taas olla terveisin ja hyvää vointia''<br /> <br /> ''äiti ja isä'' &lt;/blockquote&gt;Tämä kirje on kirjoitettu päivää ennen Oskarin vaimon Hiljan kuolemaa, 15. heinäkuuta 1953. Kirjeen Oskari laittoi poistiin kuolinpäivän aamuna, kuten seuraavassa ilmenee. <br /> <br /> Heinäkuun 15. päivänä Oskari lähetti toisen kirjeen Signelle:&lt;blockquote&gt;''Frederick Heinäk 15 pv 53''<br /> <br /> ''Rakkaat lapset tänä aamuna lähetin teille kirjeen ja surumielellä alan tätä oli aamu niin kuin ennenki äiti kysy joko on kaffia ja minä vein kun sain valmiiksi sitte me menimme heinämaalle saimma yhen kuorman niin puttasi insi lakas käymästä niin me tulemme kotia tuossa yhen aikana äiti kyllä moitti että hän ei ole oikeen hyvässä kunnossa sisältä se jo moitti aamulla neljän aikana minä sitä kantelin ja sitte sano jo olevan parempi me tulimma kotia se istu tuossa toolissa mutta sitte halus  mennä maata hetken makas se halus kaffia minä vein ja se joi kuin ennenki ja pani taas maata sitte tuli öljy troki minä olin siellä se sitte pian sano hän halua ylös häntä oksettaa minä nostin istuun hain vaatteita äiti sano meneekö sitä laattialle minä sanoin ei se haittaa ne oli äitin viimeset sanat niin se vaipu iki uneen maihuolta (epäselvä) siiinä kolmen aikana tuntuu nyt koti autiolta ei meitä nukuta jumalan työt on salattu ei osattu aavistaa aamulla minkalainen on ilta se kyllä pellolla jo vähä oksensi mutta sitä on joskus ennenki oksettanu minä olin yksi äitin kans Eino oli antin kans korjaamasa punttarin insia kun ne tuli niin äiti oli justiin muuttanu minä meinasin mennä hakeen sitä mutta en saattanu jättää justiin alberteenistä soitettiin että hautaan toimittaja on puhutellu Benia mutta panen tämän huomena postiin kovin tuntuu raskaalta elämä kun äitin paikka on tyhjä''<br /> <br /> ''isä''&lt;/blockquote&gt;Hiljan kuolemasta kirjoitettiin paikallislehden Brown County Newsin Savo News -osassa. Tässä 24. heinäkuuta 1953 ilmestyneessä numerossa kirjoitetaan Oskarin omistautumisesta vaimolleen:<br /> <br /> &quot;''Rouva Nikunen oli monta vuotta avuton ja yksi elämän kauneimmista asioista oli nähdä omistautuneen aviomiehen antama rakastava huolenpito: hänen toiveensa ei jäänyt täyttämättä, jos hänellä oli valta toteuttaa se. Hän kantoi rohkeasti ja kärsivällisesti taakkaa, joka oli hänen kannettavanaan elämänsä viimeisinä vuosina, kun hänen terveytensä heikkeni. Tällaiset avioliitot solmitaan taivaassa, ja lupauksia pidetään aina pyhinä, ja ’sairaana ja terveenä’ on syvällinen merkitys.''”<br /> <br /> == Prosessi Oskarin pääsystä Yhdysvaltain kansalaiseksi ==<br /> Oskarin kansalaisuuden saamiseksi toimittamien papereiden perusteella näyttää siltä, että hän todennäköisesti sai Yhdysvaltain kansalaisuuden. Kun Oskari saapui maahan, kansalaisuusprosessi sisälsi seuraavat vaiheet: (1) aikomusilmoituksen tekeminen, jossa valalla luvattiin, että luovutaan uskollisuudesta ulkomaisille hallituksille (jota kutsutaan myös &quot;ensimmäiset paperit&quot;); (2) kansalaisuuden hakeminen tuomioistuimelta (&quot;toiset paperit&quot;); ja (3) vannotaan uskollisuudenvala Yhdysvalloille ja Yhdysvaltain perustuslaille ja laeille. Maahanmuuttajan oli vannottava Yhdysvaltain kansalaisuusvala erityisessä valanottoseremoniassa.<br /> <br /> Yhdysvaltain kansalaisuus- ja maahanmuuttovirastolta lähetettyyn tiedusteluun vastattiin, että Oskarista ei löytynyt tietoja. Todettiin myös, että useimmissa tapauksissa Kansallisarkistolla ei ole kopiota kansalaistamistodistuksesta. Todistuksesta luotaisiin kaksi kopiota, joista toinen annettaisiin vetoomuksen esittäjälle todisteeksi kansalaisuudesta ja toisen tuomioistuin toimittaisi maahanmuutto- ja kansalaisviranomaiselle. Jos Oskari sai tämän virallisen todistuksen, se on todennäköisesti kadonnut historian hämärään.<br /> <br /> South Dakota Historical Societyn hallituksen asiakirja-arkistosta saatiin kopiot Oskarin kansalaisuuden saamiseksi jättämistä papereista, sekä &quot;ensimmäisistä papereista&quot; että &quot;toisista papereista&quot;. Hän toimitti aikomuksensa 29.8.1916 (&quot;ensimmäiset paperit&quot;). On mielenkiintoista huomata, että Oskari kirjoitti tähän lomakkeeseen vastauksena uskollisuudesta mille tahansa vieraalle valtiolle: &quot;Nikolaji II:n koko Venäjän keisari&quot;. Se kuuluu: ”''Minun vilpitön aikomukseni on luopua ikuisiksi ajoiksi kaikesta uskollisuudesta ja uskollisuudesta mille tahansa ulkomaiselle ruhtinaalle, mahtimiehelle, valtiolle tai suvereniteetille ja erityisesti Nikolai II:lle koko Venäjän keisarille, jonka alamainen olen nyt.''”<br /> <br /> Oskari toimitti ensimmäiset paperinsa uudelleen 21.3.1938. Näin hänen oli tehtävä, koska vuoden 1906 kansalaistamislaki asetti määräajan ilmoituksille, jotka vaativat hakemuksen jättämisen seitsemän vuoden kuluessa aikomuksesta, muuten se raukeaisi. (Tähän aikatauluun viitataan Oskarin täyttämässä lomakkeessa).<br /> <br /> Toisen anomuksensa Oskari jätti 3.7.1940 toisen paperinsa, Petition for Naturalization. Ja 1.10.1940 hän allekirjoitti uskollisuusvalan. Oletetaan, että tämä oli tuolloin &quot;valanantoseremonia&quot;. Tämä uskollisuusvalalomake, joka on arkistoitu toisten papereiden mukana, osoittaa, että Oskarin anomus on hyväksytty, ja todistuksen numero on annettu.  Lisäksi on löydetty virallinen luettelo myönnetyistä kansalaisuushakemuksista, päivätty 1. lokakuuta 1940, jossa Oskarin nimi on mainittu. Oskarista siis tuli Yhdysvaltain kansalainen.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> '''Sisarukset'''<br /> <br /> [[Nikunen, Leander Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> [[Nikunen, Sandra Eliisa Sefaniaantytär]]<br /> <br /> [[Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> [[Nikunen, Vilpas Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://www.findagrave.com/memorial/184410643/j_oscar-nikunen?_gl=1*1kvz8in*_gcl_au*MTkzODgyODk3Ny4xNzg1OTUwMTAx*_ga*NTYwMTMxODM5LjE3NjExMjcyMDE.*_ga_4QT8FMEX30*c2M3ODE0MzY0LTAxNTAtNGQ5NS1hZDY5LWMzNmRhZTI4ZGY2YyRvMzMzJGcxJHQxNzg5MzY5MDg1JGo2MCRsMCRoMA..*_ga_LMK6K2LSJH*c2M3ODE0MzY0LTAxNTAtNGQ5NS1hZDY5LWMzNmRhZTI4ZGY2YyRvMTkxJGcxJHQxNzg5MzY5MDg1JGo2MCRsMCRoMA.. Find a Grave: J Oscar Nikunen]<br /> <br /> [https://www.ancestry.com/family-tree/person/tree/38571318/person/280091639557/facts Ancestry: John Oscar Nikunen]<br /> <br /> [https://anders.finna.fi/Record/anders.709c67f3-df7c-4279-9883-78be9bc7cbc0?sid=5514480898 Anders-kirjastot: Eila Rekilä &amp; Kristi Magee: Oskarin tarina / Oscar’s story]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 20 Nikunen]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Maunu,_Viena_Mirja_Aleksintyt%C3%A4r&diff=8323 Maunu, Viena Mirja Aleksintytär 2026-09-16T10:11:46Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>'''N:o 11 Kääntä, Uusimäki. Maunu, Viena &lt;u&gt;Mirja&lt;/u&gt; Aleksintytär (Miriam, Mirjam)''' s. 3.2.1895 Toholampi, k. 10.9.1952 Templeton, Massachusetts. Vanhemmat Aleksander Sefanianpoika Maunu (s. 19.3.1871 Toholampi, k. 3.4.1913 Toholampi) ja Kaisa Johanna Juhontytär Nikunen (s. 8.11.1875 Toholampi, k. 20.4.1929 Toholampi. Vihitty 8.4.1894)<br /> <br /> - Puoliso Hjalmar Otonpoika Tuomi e. Mieskolainen s. 10.1.1889 Kangasniemi, k. 11.2.1959 Pinellas, Florida. Vihitty 5.5.1917 Red Lodge, Carbon, Montana.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Maunu, Toivo Johannes Aleksinpoika]]<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://www.findagrave.com/memorial/166389066/mirjam-tuomi?_gl=1*nkteqj*_gcl_au*MTkzODgyODk3Ny4xNzg1OTUwMTAx*_ga*NTYwMTMxODM5LjE3NjExMjcyMDE.*_ga_4QT8FMEX30*c2M3ODE0MzY0LTAxNTAtNGQ5NS1hZDY5LWMzNmRhZTI4ZGY2YyRvMzM2JGcxJHQxNzg5NTQ5MDY5JGozOCRsMCRoMA..*_ga_LMK6K2LSJH*c2M3ODE0MzY0LTAxNTAtNGQ5NS1hZDY5LWMzNmRhZTI4ZGY2YyRvMTk0JGcxJHQxNzg5NTQ5MDY5JGozOCRsMCRoMA.. Find a Grave: Mirjam Tuomi]<br /> <br /> [https://www.geni.com/people/Vieno-Mirja-Maunu/6000000225134612838?through=6000000225133728839 Geni: Vieno Mirja Maunu]<br /> <br /> [https://www.ancestry.com/family-tree/person/tree/192516160/person/102499218322/facts Ancestry: Mirja Maunu]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 11 Kääntä]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Maunu,_Viena_Mirja_Aleksintyt%C3%A4r&diff=8322 Maunu, Viena Mirja Aleksintytär 2026-09-16T10:11:30Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>'''N:o 11 Kääntä, Uusimäki. Maunu, Viena &lt;u&gt;Mirja&lt;/u&gt; Aleksintytär (Miriam)''' s. 3.2.1895 Toholampi, k. 10.9.1952 Templeton, Massachusetts. Vanhemmat Aleksander Sefanianpoika Maunu (s. 19.3.1871 Toholampi, k. 3.4.1913 Toholampi) ja Kaisa Johanna Juhontytär Nikunen (s. 8.11.1875 Toholampi, k. 20.4.1929 Toholampi. Vihitty 8.4.1894)<br /> <br /> - Puoliso Hjalmar Otonpoika Tuomi e. Mieskolainen s. 10.1.1889 Kangasniemi, k. 11.2.1959 Pinellas, Florida. Vihitty 5.5.1917 Red Lodge, Carbon, Montana.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Maunu, Toivo Johannes Aleksinpoika]]<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://www.findagrave.com/memorial/166389066/mirjam-tuomi?_gl=1*nkteqj*_gcl_au*MTkzODgyODk3Ny4xNzg1OTUwMTAx*_ga*NTYwMTMxODM5LjE3NjExMjcyMDE.*_ga_4QT8FMEX30*c2M3ODE0MzY0LTAxNTAtNGQ5NS1hZDY5LWMzNmRhZTI4ZGY2YyRvMzM2JGcxJHQxNzg5NTQ5MDY5JGozOCRsMCRoMA..*_ga_LMK6K2LSJH*c2M3ODE0MzY0LTAxNTAtNGQ5NS1hZDY5LWMzNmRhZTI4ZGY2YyRvMTk0JGcxJHQxNzg5NTQ5MDY5JGozOCRsMCRoMA.. Find a Grave: Mirjam Tuomi]<br /> <br /> [https://www.geni.com/people/Vieno-Mirja-Maunu/6000000225134612838?through=6000000225133728839 Geni: Vieno Mirja Maunu]<br /> <br /> [https://www.ancestry.com/family-tree/person/tree/192516160/person/102499218322/facts Ancestry: Mirja Maunu]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 11 Kääntä]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Maunu,_Toivo_Johannes_Aleksinpoika&diff=8321 Maunu, Toivo Johannes Aleksinpoika 2026-09-16T10:11:18Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Toivo Johannes Maunu.jpg|pienoiskuva|Nuori Toivo Johannes. Kuva Pekka Maunun kotiarkistosta.]]<br /> [[Tiedosto:15 9 1959 Tampa Bay Times Toivo Maunu.jpg|pienoiskuva|297x297px|15.9.1959 Tampa Bay Times: Toivo Maunu. Lähde newspapers.com]]<br /> '''N:o 11 Kääntä, Uusimäki n:o 50 Kiviahon Alatalo. Maunu, Toivo Johannes Aleksinpoika''' s. 22.3.1905 Toholampi, k. 22.12.1964 Polk, Florida, USA. Vanhemmat Aleksander Sefanianpoika Maunu (s. 19.3.1871 Toholampi, k. 3.4.1913 Toholampi) ja Kaisa Johanna Juhontytär Nikunen (s. 8.11.1875 Toholampi, k. 20.4.1929 Toholampi. Vihitty 8.4.1894)<br /> <br /> - Puoliso Emily Schube o.s. Freidenberg. Vihitty 20.8.1942 Gardner, Massachusetts. <br /> <br /> Toivo syntyi Käännän kylässä, jonne perhe oli muuttanut Maunulan tilalta vuonna 1900. Isänsä varhaisen kuoleman jälkeen hänen äitinsä avioitui uudelleen vuonna 1916 Kiviaholle, josta Toivo muutti Amerikkaan. <br /> <br /> == Siskon perässä Massachusettsiin ==<br /> Toivo saapui 18.8.1923 S/S Scythialla Boston Massaschusettsiin. Matkustusasiakirjan mukaan hän oli menossa itse maksamallaan matkalla sisarensa [[Maunu, Viena Mirja Aleksintytär|Miriam Tuomen (o.s. Maunu)]] luokse Templetoniin (Mass) mukanaan $50.  <br /> <br /> Vuosina 1935-1937 Toivo asui Newportissa New Hampshiressa. Vuoden 1940 väestönlaskennassa rappaajana Gardnerissa (Mass). Vuonna 1942 Toivo ja latvialaistaustainen leski Emily Schube (o.s. Freidenberg) Winchendonista avioituivat. Vuoden 1950 väestönlaskennassa asuivat Winchendonissa (Mass). Toivo ilmoitti itsensä muurariksi. Heillä ei ollut lapsia. Toivon tunteneet kuvasivat häntä vahvaksi mieheksi - jonka kädetkin olivat kuin Kippari-Kallella.<br /> <br /> == Traagiset viimeiset vuodet ==<br /> Muutettuaan Floridaan Toivo ja Emily perustivat kanafarmin eläkepäiviensä turvaksi, mutta rankkasateiden aiheuttama tulva tuhosi kuuden vuoden työn vuonna 1959 - paikalla, missä ei ollut tulvinut koskaan ennen! Tulva aiheutti $10.000 vahingot. Kanafarmille oli olemassa kuivatussuunnitelmat, mutta sitä ei koskaan perustettu uudelleen. <br /> <br /> Vuonna 1964 Toivo ja hänen vaimonsa sekä kuljettajana toiminut vaimon veli saivat surmansa tuhoisassa liikenneonnettomuudessa törmättyään autollaan rekkaan risteysalueella. <br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Maunu, Viena Mirja Aleksintytär]] <br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://siirtolaisrekisteri.siirtolaisuusinstituutti.fi/passenger_list/14169458/ Siirtolaisrekisteri: Toivo Maunun matkustajatiedot 1923] <br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 11 Kääntä]]<br /> [[Luokka:N:o 50 Kiviaho]]<br /> [[Luokka:Henkilötarinat]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Maunu,_Viena_Mirja_Aleksintyt%C3%A4r&diff=8320 Maunu, Viena Mirja Aleksintytär 2026-09-16T10:10:15Z <p>Hankeadmin: Ak: Uusi sivu: &#039;&#039;&#039;N:o 11 Kääntä, Uusimäki. Maunu, Viena &lt;u&gt;Mirja&lt;/u&gt; Aleksintytär (Mirjam)&#039;&#039;&#039; s. 3.2.1895 Toholampi, k. 10.9.1952 Templeton, Massachusetts. Vanhemmat Aleksander Sefanianpoika Maunu (s. 19.3.1871 Toholampi, k. 3.4.1913 Toholampi) ja Kaisa Johanna Juhontytär Nikunen (s. 8.11.1875 Toholampi, k. 20.4.1929 Toholampi. Vihitty 8.4.1894) - Puoliso Hjalmar Otonpoika Tuomi e. Mieskolainen s. 10.1.1889 Kangasniemi, k. 11.2.1959 Pinellas, Florida. Vihitty 5.5.1917 Red Lodge, Carb...</p> <hr /> <div>'''N:o 11 Kääntä, Uusimäki. Maunu, Viena &lt;u&gt;Mirja&lt;/u&gt; Aleksintytär (Mirjam)''' s. 3.2.1895 Toholampi, k. 10.9.1952 Templeton, Massachusetts. Vanhemmat Aleksander Sefanianpoika Maunu (s. 19.3.1871 Toholampi, k. 3.4.1913 Toholampi) ja Kaisa Johanna Juhontytär Nikunen (s. 8.11.1875 Toholampi, k. 20.4.1929 Toholampi. Vihitty 8.4.1894)<br /> <br /> - Puoliso Hjalmar Otonpoika Tuomi e. Mieskolainen s. 10.1.1889 Kangasniemi, k. 11.2.1959 Pinellas, Florida. Vihitty 5.5.1917 Red Lodge, Carbon, Montana.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Maunu, Toivo Johannes Aleksinpoika]]<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://www.findagrave.com/memorial/166389066/mirjam-tuomi?_gl=1*nkteqj*_gcl_au*MTkzODgyODk3Ny4xNzg1OTUwMTAx*_ga*NTYwMTMxODM5LjE3NjExMjcyMDE.*_ga_4QT8FMEX30*c2M3ODE0MzY0LTAxNTAtNGQ5NS1hZDY5LWMzNmRhZTI4ZGY2YyRvMzM2JGcxJHQxNzg5NTQ5MDY5JGozOCRsMCRoMA..*_ga_LMK6K2LSJH*c2M3ODE0MzY0LTAxNTAtNGQ5NS1hZDY5LWMzNmRhZTI4ZGY2YyRvMTk0JGcxJHQxNzg5NTQ5MDY5JGozOCRsMCRoMA.. Find a Grave: Mirjam Tuomi]<br /> <br /> [https://www.geni.com/people/Vieno-Mirja-Maunu/6000000225134612838?through=6000000225133728839 Geni: Vieno Mirja Maunu]<br /> <br /> [https://www.ancestry.com/family-tree/person/tree/192516160/person/102499218322/facts Ancestry: Mirja Maunu]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 11 Kääntä]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Maunu,_Karolina_Mikontyt%C3%A4r&diff=8319 Maunu, Karolina Mikontytär 2026-09-16T06:44:31Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>'''N:o 22 Maunu. Maunu, Karolina Mikontytär''' s. 22.3.1865 Toholampi, k. 2.12.1902 Toholampi (keuhkotauti). Vanhemmat Mikko Antinpoika Maunu (s. 9.10.1835 Toholampi, k. 26.9.1902 Toholampi) ja Maria Juhontytär Seppälä (s. 19.12.1838 Toholampi, k. 15.9.1894 Toholampi. Vihitty 12.2.1865 Toholampi)<br /> <br /> - Puoliso Juho Henrik Jaakonpoika Ilkka s. 10.10.1867 Lapua, k. 13.12.1901 Lapua (keuhkotauti). Vihitty Amerikassa.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Maunu, Aina Mikontytär]]<br /> <br /> [[Maunu, Aliina Mikontytär]]<br /> <br /> [[Maunu, Iida Johanna Mikontytär]]<br /> <br /> [[Maunu, Maija Emilia Mikontytär]]<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=47715&amp;pnum=198 SSHY: Toholammin rippikirjat 1880-1889, Maunula - merkintä Karolinan lähdöstä Amerikkaan v. 1888]<br /> <br /> [https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=55331&amp;pnum=159 SSHY: Lapuan rippikirjat 1899-1909 - Karolina, Juho ja lapset Lapualla]<br /> <br /> [https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=47717&amp;pnum=219 SSHY: Toholammin rippikirjat 1900-1909, Maunula - Karolina leskenä lasten kanssa, merkinnät Lapualta muutosta, kuolemista]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 22 Maunu]]<br /> [[Luokka:Paluumuuttajat]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Tiilikkalan_sukua:_Aune_Tiilikkala_muistelee&diff=8318 Tiilikkalan sukua: Aune Tiilikkala muistelee 2026-09-14T08:10:43Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>= Haastattelupöytäkirja Toholammilla 17.2. 2003 kertojana Aune Tiilikkala, haastattelijana Erkki Kujala. =<br /> <br /> '''Aune Tiilikkalan äiti oli tyttönimeltään Anna Josefiina Lepistö synt. Vetelissä 6.12.1881, tiedot löytyvät hänen venäjänkielisestä passistaan, joka on Aunella. Isä on [[Ylikotila, Antti Viljami Antinpoika|Antti Viljami Yli-Kotila]] syntynyt Kotilassa Toholammilla 22.8.1878. He tutustuivat toisiinsa Amerikassa Fitchburgissa kutomatoorissa. He olivat tulleet sinne siirtolaisina kumpikin erikseen synnyinseuduiltaan.''' <br /> <br /> ---- <br /> <br /> Työstään kutomatehtaassa äiti kertoi, että hän samoilla tooleilla kolme- ja puolivuotta. Hän hoiti kolmea toolia, joiden väliä piti juosta ja huolehtia ettei lanka katkea eikä tule virheranta. Jos lanka katkesi ja tuli paljon virherantua siitä maksettiin huonompaa palkkaa, kun siihen piti tehdä solmu. Isä sanoi, että kun siellä ei saanut tupakoida, niin oppi pitämään tupakki mälliä suussa ja piti sitä vielä kotimaassakin.<br /> <br /> Äiti ja isä menivät Amerikassa kihloihin ja tulivat sitten Suomeen. Isä tuli näyttämään morsiantaan kotiväelle ja tarkoitus oli mennä vihille ja palata sitten Amerikkaan, mutta Feelu-setä ei päästänytkään Anttia ja Fiinaa (Anna-Josefiinan puhuttelunimi) lähtemään takaisin, vaan sanoi, ettei hän jaksa asua taloa yksin, vaan veljen vaimoineen pitää jäädä yhdessä sitä asumaan. Niin nuoripari sitten vihittiin ja heidän Amerikan tienesteillään ostettiin Ojalan talo Ylitalon lisämaaksi (sama talo, joka myöhemmin on ollut Kotilan Viljolla).<br /> <br /> Samassa talossa asuttiin ja kummallekin pariskunnalle Antille ja Fiinalle sekä Feelulle ja Eevalle syntyi 11 lasta, joten perheillä oli yhteensä 22 lasta ja vielä Johanna-täti asui samassa talossa. Väkeä oli siis Ylitalossa tuolloin 27 henkeä. Eevaa kaikki Antin ja Fiinan lapset puhuttelivat Eeva-kummiksi, koska hän oli Aunen vanhimman veljen Urhon kummi. Aunen sisaruksille he olivat Kummi ja Setä. Talossa oli iso tupa, kaksi perikamaria, eustupa ja pikkukamari ja vintille tehtiin kaksi kamaria. Joka sängyssä nukkuin vähintain kaksi. Siinä oli tietämistä, että kaikille sai sängyt. Myös mustalaisia oli usein yötä, koska he tiesivät, että Ylitalossa saa ruokaa ja yösijan. Kerrankin nähtiin kymmenen aikaan yöllä, että järveltä tulee mustalaiskuorma, niin akat sanoivat, että pannaan ovet kiinni, niin setä sanoi, että ei panna. Ne ovat Jumalan luomia niin kuin mekin ja niille kuuluu yösija. Olkia pantiin lattialle ja ne laittoivat omat rytkynsä peitoksi ja siinä ne nukkuivat Sota-Kalle niminen mustalainen tuli aina Maijansa kanssa niin kotiaan ja oli monta päivää aina kerrallaan. Kale oli käynyt sotaväen ja siitä lisänimi. Niillä oli Helli niminen tyttö joka oli vähäkuulonen.<br /> <br /> Sitten mentiin erilleen, kun väkeä oli niin paljon, ettei enää mahduttu mitenkään samaan tupaa, kun lapset kasvoivat. Setä sanoi, että jatketaan vain tupaa Kirkkojärvelle päin ja asutaan yhdessä. Mutta isä sanoi, että ei sitä iänpäivää pysty jatkamaan. Niin ostettiin Haikosen Antilta ja Mantalta Peltokorven talo ja muutettiin sinne. Johanna-täti jäi sedän perheen kanssa Ylitaloon. Maita asuttiin kuitenkin vielä jonkun aikaa yhdessä yhteissä vehkeillä. Sopu oli aina tosi hyvä. Naapurin Viitasalon Emmalle syntyi samalla tavoin joka ohrille lapsia, kuten meidänkin taloon. Yhdessä leikittiin, koskaan ei riidelty, eikä kukaan vieras tiennyt kenen lapsia kukin oli, kun yhdessä oltiin milloin kummankin talon puolella. Sitten kun veljekset menivät erilleen, niin pantiin yhteen Ylitalon, Peltokorven ja Ojalan maat ja kaikki jaettiin kahtia. Näin isän ja äitin Amerikan tienestit menivät yhteiseen pesään.<br /> ----<br /> Isä oli ollut Amerikassa suomalaisessa kuorossa. Samassa kuorossa olivat laulaneet samalta kylältä olleet Nikusen sisarukset [[Nikunen, Sandra Eliisa Sefaniaantytär|Santra]], [[Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika|Sefanias]] ja [[Nikunen, Vilpas Sefaniaanpoika|Vilpas]] ja vielä kolmas veli, joka tullut hulluksi ja laitettiin Suomeen. Santra tuli myöhemmin Suomeen ja meni Takkusen kanssa naimisiin.[[Tiedosto:Suomalaisten kuoro, jossa mm. Antti Viljami Ylikotila, Sefanias, Sandra ja Vilpas Nikunen Toholammin Kotilast.jpg|pienoiskuva|Suomalaisten kuoro, jossa mm. [[Ylikotila, Antti Viljami Antinpoika|Antti Viljami Ylikotila]], Sefanias, Sandra ja Vilpas Nikunen Toholammin Kotilasta. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.|306x306px]]Isä oli tuonut Amerikasta myös rammarin (=gramofoni =levysoitin). Siinä oli päällä levyt niinkö juomalasit. Yhteen tämmöseen lasiin eli rullaan isäkin oli laulanut yhden laulun. Siinä oli vihreä torvi, johon sai laittaa neulan ja sillä sitten soitettiin. Se rammari oli vintillä ja me onnettomat lapset pudotettiin ne rullat kerran lattialle ja meni rikki. Se harmitti kovasti niin meitä lapsia kuin isääkin. Lauluja en muita isän laulun lisäksi kuin Maame-laulun, sen minä opin. Muita en muista, kun olin silloin vielä niin pieni.<br /> <br /> Isä ja äiti eivät puhuneet Amerikan matkasta eikä olosta siellä mitään. Se olikin kummallista, eikä me lapset ymmärretty kysyä. Sitä asuttiin vain sitä talua ja tehtiin ankarasti työtä. Mutta äitin fiinejä Amerikan vaatteita oli vintillä ja niitähän me lapset pantiin päälle, kun siellä vintillä leikittiin. Se tuntui hienolta. Siellä oli myös Amerikasta tuotu musta iso sateenvarjo, jonka kans minä yritin hypätä ilmaan ja sanoin, että minä lennän.<br /> <br /> Valokuva albumeita niillä oli, joissa oli paljon hienoja kuvia. Niitä me lapset käytiin katsomassa omi päin, kun eivät vanhemmat niistäkään puhuneet. Albumin takana oli iso hieno peili ja siitä me peilattiin, kun muita peilejä ei ollut. Sekin oli hienoa. Albumeja säilytettiin isän tekemän piirongin päällä kamarissa.<br /> <br /> ----<br /> <br /> Ruokapöydässä jokaisella oli oma paikkansa, mutta kaikki lapset eivät sopineet istumaan. Osa joutui seisimaan, mutta minä istuin Antti-serkun vieressä. Antilla oli linkkuveitsi, jota hän aina klinksautti, risti kätensä ja siunasi ruokansa. Ruoka piti aina siunata ei saanut lähteä ennen pöydästä kuin risti kätensä ja luettiin, Kiitos olkoon Jumalle ruumiin sielun ruokkijalle, anna mulle vastakin ruokaa aamen.<br /> <br /> Kun meitä oli niin paljon lapsia, niin siinä piti isompain hoitaa pienempiä. Serkuista Oiva oli vaikeasti nivelreumainen ja hän tuli niin huonoksi, että häntä piti syöttää ja kantaa saunaan. Aino-serkku oli sokea, mutta hän osasi liikkua tuvassa ja osallistui vähän töihinkin ja kun saunaan mentiin porukalla, niin hän pesi aina Oivan. Myös Anni-serkku sairastui reumaan ja kuolikin siihen. Meidän koko isosta parvesta ei lähtenyt siirtolaisiksi muita kuin [[Ylikotila, Antti Ilmari Fredrikinpoika|Antti]], joka meni Kanadaan ja jäi sinne. <br /> ----<br /> <br /> Myös Nikusen veljekset tulivat takaisin Amerikasta ja [[Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika|Sefanias]] perusti rahoillaan kotipaikalleen Rajalan kaupan. Muistan, kun me tytöt kuljetettiin suurta lehmälaumaa Kortenevalle laitumelle, niin isä antoi hilikun eli 25 penniä päiväpalkkaa meille Allin kans. Sillä sitten aina jompikumpi juoksi hakemassa Sepon kaupasta, sitä Sefanian kauppaa sanottiin, neljä korppua.<br /> <br /> Isä laittoi savikuoppaan käpin ja kahvipannun ja siinä me aina paimenessa keitettin kahvia ja kumpikin sai kaksi korppua kahvin kanssa. Se oli suuri asia. Meilla ei ollut paimenessa kelloa, mutta isä mittasi auringon mukaan ladon seinästä tietyn matkan ja sanoi, että kun varjo tulee siihen kohtaan, niin saatte tuoda lehmät kotiin.<br /> <br /> ----<br /> [[Tiedosto:Konsta ja Lyydia Tiilikkala.jpg|pienoiskuva|350x350px|[[Tiilikkala, Sakarias Konstantin Sakrinpoika|Konsta]] ja Lyydia Tiilikkala Amerikassa. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]<br /> <br /> Tutustuin sitten aikanaan Kauko Tiilikkalaan ja kun täytin 25 vuotta menimme naimisiin. Vuonna 1945, kun sota oli loppunut ja Kauko tuli sodasta muutin Tiilikkalaan miniäksi. Siitä suvusta oli menty paljon siirtolaisiksi, kuten koko Tiilikkalan kylältä, myös Kaukon vanhemmat olivat olleet Amerikassa. Ei sielläkään paljon puhuttu Amerikan matkasta, mutta sen verran kuitenkin, että Kaukon isä [[Tiilikkala, Sakarias Konstantin Sakrinpoika|Konsta]] oli ollut semmosessa tehtaassa, jossa oli tehty sahan pokia eli päitä. Mutta Konsta oli tullut niin allergiseksi sille sahan pölylle, että joutui lähtemään Suomeen.<br /> <br /> [[Tiilikkala, Sakarias Konstantin Sakrinpoika|Konsta]] oli avioitunut Lyytin kanssa Amerikassa ja heille oli syntynyt siellä yksi lapsi, mutta hän oli kuollut heti pienenä. Kun Konsta lähti Suomeen Lyyti oli sanonut, että hän ei lähde Suomeen, koska Amerikassa on niin hyvä olla. Konsta kuitenkin ikävöi Lyytiä luokseen ja &quot;mourus&quot; kirjeissä niin kauan, että Lyyti (= Lyydia) antoi periksi ja onneton tuli Tiilikkalaan. Sitten niille syntyi Kauko. Lyytillä oli kuitenkin jatkuvasti niin ikävä Amerikkaan, että ne lähtivät sinne takaisin.<br /> <br /> Sitten kävi kuitenkin niin, että heidän lähdettyään syttyi maailmansota ja he joutuivat palaamaan Ruotsin rajalta takaisin. Lähtiissän he myivät kaiken omaisuutensa. Sodan sytyttyä rahan arvo romahti ja niin heiltä meni melökein koko omaisuus kuin tuuleen. Pienen mökin saivat vain Tiilikkalasta. Näin sota vei heiltä sekä Amerikan matkan että omaisuuden, kun raha romahti. Konsta oli tästä katkera Lyytille ja sai kuulla siitä koko ikänsä, kun oli houkutellut tähän lähtöön. Se oli kohtalokas matka, mutta matka olisi onnistunut, niin tuskin mekään olisimme Kaukon kanssa kohdanneet.<br /> <br /> ----<br /> <br /> Muistan lapsuudesta [[Jämsä, Jeremias Jeremiaanpoika|Jeremias-sedän]], joka Eeva-kummin veli. Hän oli ollut Amerikassa kaivoksella töissä. Siellä oli joku kuljetusvaunun rauta lyönyt häntä päähän niin, että hänellä oli otsassa syvä viisto koko koko lopun ikäänsä. Jeremias tuli onnettomuuden jälkeen Suomeen ja asui Koivistolla Johannan ja Jaakon kanssa kuolemaansa asti vanhanapoikana. Ei hän Johannalle ja Jaakolle mitään sukua ollut, mutta siinä asui ja teki talon töitä, eikä se haava mitään haitannut.[[Tiedosto:Ida (Tiilikkala) ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan.jpg|pienoiskuva|347x347px|[[Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär|Ida (Tiilikkala)]] ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan, joka toimi sotilaslentäjänä ja kuoli taistelussa saksalaisia vastaan. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]Hän tuli aina pyhäaamuna Ylitaloon kylään ja istui aina puulaatikon kannella vakiopaikalla. Hänellä oli Amerikasta tuotu kultakello, jonka komeat perät roikkuivat taskun päällä. Hän näytti meille kakaroille, joita oli suuri lauma siinä ympärillä sitä kelloaan. Se oli arvokas asia. Se tuntui tosi hienolta, kun sai nähdä Amerikasta tuodun kultakellon. Amerikka tuntui meistä aivan ihmemaalta. Sen tunteen herättivät isän tuoma gramofooni ja tämä Jeremias-sedän tuoma kultakello. Ne olivat suuria ihmeitä.<br /> ----<br /> [[Tiedosto:Johanna (Tiilikkala) ja Jaakko Koivisto.jpg|vasen|pienoiskuva|322x322px|Johanna (Tiilikkala) ja Jaakko Koivisto. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]<br /> Kaukon lähisukulaiset ovat kaikki olleet jossain vaiheessa Amerikassa ja suuri osa on siellä vieläkin. Kaukon isoisä oli [[Tiilikkala, Sakri Matinpoika|Sakri Matinpoika Tiilikka]] joka oli syntynyt Toholammilla 1851 ja kuoli täällä 1922. Hänen puolisonsa oli [[Laitala, Anna Loviisa Matintytär|Anna-Loviisa Matintytär Laitala]]. Sakri oli Amerikassa kahteen otteeseen vuosina 1886-1889 ja 1893-1895.[[Tiedosto:Antti Viljami Kotila ja Kalle Rantanikunen.jpg|pienoiskuva|292x292px|Miehet kuvassa [[Ylikotila, Antti Viljami Antinpoika|Antti Viljami Yli-Kotila]] ja [[Ranta-Nikunen, Kalle Sakrinpoika|Kalle Rantanikunen]]. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]Heillä oli 8 lasta, joista viisi vanhinta kävi jossain vaiheessa Amerikassa ja [[Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär|Anna-Josefiina]] s.1882, [[Tiilikkala, Saima Lusiina Sakrintytär|Saima Lusiina]] s. 1891 ja [[Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär|Iida Maria (Uskela)]] s.1893 jäivätkin sinne pysyvästi (toim. huomautus: Saima Lusiina itseasiassa ilmeisesti menehtyi siellä jo lapsena). Ja vielä [[Tiilikkala, Väinö Alfred Sakrinpoika|Väinö]] veli oli Kanadassa. Lapsista vanhin [[Tiilikkala, Johanna Kristiina Sakrintytär|Johanna Kristiina]] oli myös Amerikassa, mutta tuli sieltä sitten Toholammille rippikouluun [[Vuotila, Mariana Antintytär|Käännän Marjaanan]] mukana. Hänellä oli tarkoitus palata rippikoulun jälkeen takaisin Amerikkaan, mutta paluu jäikin, kun hän oli oksentanut matkalla laivassa niin kovasti, ettei uskaltanut enää mennä laivaan. Sitten hän meni 17 vuotiaana Jaakko Koiviston kanssa naimisiin ja muutti Koivistolle emännäksi.<br /> <br /> ----<br /> <br /> Myös [[Tiilikkala, Sakarias Konstantin Sakrinpoika|Sakarias Konstantin = Konsta]] s.1885 (Kaukon isä) oli Amerikassa vuosina 1906-1916 ja tapasi siellä tulevan vaimonsa Emma Lyydia Heiniemen, joista oli jo edellä puhe. Konsta, kuten kaikki sisarukset saivat Amerikassa innostuksen sosialidemokraattiseen aatteeseen. Konsta ja Lyydia olivat Amerikassa aktiivisesti toiminnassa mukana ja jatkoivat sitä Toholammillakin. Sisar [[Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär|Iida]] ja oli myös aktiivisesti mukana toiminnassa.<br /> [[Tiedosto:Fiina (Tiilikkala) ja Heikki Asiala, tytöt Vera, Ingrid ja Martta.jpg|pienoiskuva|349x349px|[[Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär|Fiina (Tiilikkala)]] ja [[Asiala, Heikki Rikhard Sakrinpoika|Heikki Asiala]] sekä tytöt Vera, Ingrid ja [[Asiala, Martta Loviisa Heikintytär|Martta]]. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]<br /> [[Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär|Fiinan]] tytär Martta sanoi Suomessa käydessään, että Amerikassa kaikki suomalaiset ovat sosialidemokraatteja. Tosin Anna-Josefiina (Fiina) oli ollut aina kotiäiti, eikä hänen perheensä kovin aktiivi ollut, koska heillä oli mööpelikauppa (huonekaluliike), jota hänen miehensä [[Asiala, Heikki Rikhard Sakrinpoika|Heikki Rikhard Sakrinpoika Asiala]] s. 1883 pääasiassa hoiti. Heidän tyttärensä [[Asiala, Martta Loviisa Heikintytär|Martta]] oli opiskellut opettajaksi, mutta ei tehnyt koskaan sitä työtä, vaan toimi apulaisena ja kirjanpitäjänä mööpelikaupassa ja kun se vanhempien vanhuuden takia lopetettiin, siirtyi kanslistiksi mielisairaalaan, jossa vanhempi sisar Veera oli ylihoitajana. Heidän kolmas tyttärensä Ingrid oli parturi. Hänellä oli irlantilainen mies. Sukulaisten mukaan Fiina ja Heikki rikastuivat mööpelikaupalla niin paljon, etteivät he osallistuneet mitenkään politiikkaan. Se oli diblomatiaa, piti olla kaikkien mieliksi, kun oli kauppias.<br /> <br /> Anna-Josefiinalla ja Heikillä oli sellainenkin vaihe alussa, että Fiina suuttui Heikkiin ja tuli Suomeen kahden pienen tytön Veeran ja Inridin kanssa odottaessaan [[Asiala, Martta Loviisa Heikintytär|Marttaa]] juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa, vanhempainsa pieneen mökkiin Laitalaan. Martta syntyi Suomessa ja sen jälkeen Fiina palasi kiltisti Heikin luo, kun kyllääntyi täällä ainaiseen ruispuuroon, eikä enää koskaan käynyt Suomessa. Matkasta seurasi kuitenkin Martalle sellainen ongelma, että hänestä tuli Suomen kansalainen, koska syntyi täällä. Passia hakiessaan hän joutuikin sitten aikanaan tenttimään amerikkalaisuudesta, kuten ulkomaalainen, vaikka oli koko ikänsä Suomessa syntymisen jälkeen asunut Amerikassa.<br /> <br /> ----<br /> <br /> Myös [[Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär|Iidalla]] ja Jalasjärveltä kotoisin olleella miehellään Aleksilla oli kauppa ja bensiiniasema. Joulun aikana ne olivat myyneet aina joulukuusia. Iida piti sitä kauppaa vielä yksin Aleksi kuoleman jälkeenkin kuolemaansa asti.<br /> <br /> Nuorempana Iida oli ollut töissä neulomaliikkeessä, jossa oli ommeltu turkiksia. Komeana ihmisenä Iida oli toiminut myös liikkeen mannekiinina, kun asiakkaat halusivat nähdä turkiksia valmiina käytössä. Iidalla ja Aleksilla oli vain yksi poika Allan, joka kuoli toisessa maailmansodassa lentäjänä saksalaisten ammuttua hänen koneensa alas.<br /> Iida oli oli aktiivinen järjestöihminen ja toimi suomalaisten Saima-työväenyhdistyksessä, sen laulukuorossa ja harrasti innokkaasti kirjallisuutta. Hän kävi sodan jälkeen Suomessa katsomassa millaista täällä oli. Aleksi oli silloin jo kuollut. Iida toimi kauppiaana viimeiseen asti, kunnes kuoli sydänkohtaukseen töissä.<br /> <br /> Kun Iida kävi Suomessa niin hän tapasi Myllykankaan hautajaisissa [[Porkola, Emil Aleksander Aleksinpoika|Porkolan Empun (Eemelin)]], joka oli ollut aikoinaan myös Amerikassa. Iida oli ollut ihastuksissaan Empun tapaamisesta ja sanonut, että sieltähän se koria-Emppu tulee. Iida oli sanonut, että Amerikassa kaikki naiset juoksivat Empun perässä, kun se oli niin komea.<br /> <br /> ----<br /> <br /> Politiikan lisäksi uskonto jakoi Amerikassa paljon suomalaisia, koska siellä on niin monia kirkkoja ja uskonsuuntia. Suomalaiset olivat enimmäkseen lestadiolaisia tai evankelisia. [[Asiala, Martta Loviisa Heikintytär|Marttakin]] oli evankelinen ja oli mukana kirkon työssä. Ompeluseuroja ja muita rahanhankkimismuotoja oli paljon, koska kirkkoa ei tue muut jäsenet. Papin palkka pitää kerätä toiminnalla.<br /> <br /> Sieltä on käynyt näitä sukulaisten lapsia täällä vanhempiensa sukujuuria etsimässä. Silloin kun oli Parhialan koululla pitäjäpäivät, niin tuli Tiilikkalan Katariinan poika, joka oli pappi, vaimonsa kanssa Amerikasta. Ne olivat tulleet Kevariin ja kyselleet Tiilikkalaa. Siellä oli tarjoilija, joka osasi englantia ja hän soitti meille. Me kävimme niiden kanssa kirkossa ja hautuumaalla ja yritimme selvittää sukuja.<br /> <br /> Sitten veimme ne pappilaan ja siellä ne papin kanssa tutkivat kirkonkirjoja kahteen asti yöllä. Lopulta selvisi, että hän oli Kaukon pikkuserkku. He olivat täällä vain sen yhden päivän ja palasivat sitten Ruotsiin. Tämä Katariina oli ollut Holmin kanssa naimisissa, mutta käytti Tiilikkala nimeä.<br /> <br /> ----<br /> <br /> Sitten Veeran poika Riku oli täällä opettelemassa suomenkieltä ja tutustumassa sukulaisiin. Se kulki yhen kesän minun perässä &quot;niinkö peräkarihta&quot;, minä olin monesti illoin niin väsynyt siitä opettamisesta, että sänky lullas kun menin nukkumaan. Minä keitin sille kerran ruispuuroa, johon hänen äitinsä oli pikkutyttönä Suomessa niin tympääntynyt, että nimitti sitä paskapuuroksi ja pyytänyt äitiään, että älä enää koskaan keitä sitä. Riku maisteli sitä aikansa ja sanoi &quot;Ei liika hyvä&quot;. Mutta se oppi suomenkielen.<br /> <br /> Hän oli Heinolassa kansanopistossa kurssilla ja löysi sieltä suomalaisen vaimon. Heidät vihittiin Suomessa ja sitten he muuttivat Amerikkaan. Kerttu on tämän vaimon nimi. Hän opetteli englanninkielen ja on nyt siellä suuressa sairaalassa (hospitaalissa) sydänfilmejä ottavana sairaanhoitajana. Heillä on kaksi tytärtä.<br /> <br /> ----<br /> <br /> Vielä vähän lisää Aunen serkusta [[Ylikotila, Antti Ilmari Fredrikinpoika|Yli-Kotilan Antista]]. Hän meni Kanadaan ja oli siellä talvet metsätöissä ja kesät kaupungilla töissä. Hän oli myöhemmin jonkun työväentalon vahtimestarina ja sitten viimeksi hotellin portsarina. Hän ei käynyt koskaan lähtönsä jälkeen Suomessa.<br /> <br /> Kerran joku Siirilä sisaruksia oli käynyt siellä Kanadassa ja tavannut Antin vanhainkodissa. Hän oli maannut vain koko ajan sängyssä nousematta ylös. Hän oli niin liikuttunut tästä suomalaisen vieraan tulosta, että voimat meni. Vanhainkodin johtaja oli sanonut, että Antti on ollut hyväkuntoinen, koska on elämässään harrastanut paljon urheilua. Erikoisesti nyrkkeilyssä hän oli ollut hyvä kilpailuissakin.<br /> <br /> [http://www.kase.fi/~petese/toholampi/s03/tarina06.html Alkuperäinen artikkeli Toholammin vanhassa perinnearkistossa]. Haastattelun toteutti ja ylöskirjasi Erkki Kujala.<br /> [[Luokka:Tietoa ja tarinoita Toholammin siirtolaisuudesta]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Tiilikkalan_sukua:_Aune_Tiilikkala_muistelee&diff=8317 Tiilikkalan sukua: Aune Tiilikkala muistelee 2026-09-14T08:10:18Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>= Haastattelupöytäkirja Toholammilla 17.2. 2003 kertojana Aune Tiilikkala, haastattelijana Erkki Kujala. =<br /> <br /> '''Aune Tiilikkalan äiti oli tyttönimeltään Anna Josefiina Lepistö synt. Vetelissä 6.12.1881, tiedot löytyvät hänen venäjänkielisestä passistaan, joka on Aunella. Isä on [[Ylikotila, Antti Viljami Antinpoika|Antti Viljami Yli-Kotila]] syntynyt Kotilassa Toholammilla 22.8.1878. He tutustuivat toisiinsa Amerikassa Fitchburgissa kutomatoorissa. He olivat tulleet sinne siirtolaisina kumpikin erikseen synnyinseuduiltaan.''' <br /> <br /> ---- <br /> <br /> Työstään kutomatehtaassa äiti kertoi, että hän samoilla tooleilla kolme- ja puolivuotta. Hän hoiti kolmea toolia, joiden väliä piti juosta ja huolehtia ettei lanka katkea eikä tule virheranta. Jos lanka katkesi ja tuli paljon virherantua siitä maksettiin huonompaa palkkaa, kun siihen piti tehdä solmu. Isä sanoi, että kun siellä ei saanut tupakoida, niin oppi pitämään tupakki mälliä suussa ja piti sitä vielä kotimaassakin.<br /> <br /> Äiti ja isä menivät Amerikassa kihloihin ja tulivat sitten Suomeen. Isä tuli näyttämään morsiantaan kotiväelle ja tarkoitus oli mennä vihille ja palata sitten Amerikkaan, mutta Feelu-setä ei päästänytkään Anttia ja Fiinaa (Anna-Josefiinan puhuttelunimi) lähtemään takaisin, vaan sanoi, ettei hän jaksa asua taloa yksin, vaan veljen vaimoineen pitää jäädä yhdessä sitä asumaan. Niin nuoripari sitten vihittiin ja heidän Amerikan tienesteillään ostettiin Ojalan talo Ylitalon lisämaaksi (sama talo, joka myöhemmin on ollut Kotilan Viljolla).<br /> <br /> Samassa talossa asuttiin ja kummallekin pariskunnalle Antille ja Fiinalle sekä Feelulle ja Eevalle syntyi 11 lasta, joten perheillä oli yhteensä 22 lasta ja vielä Johanna-täti asui samassa talossa. Väkeä oli siis Ylitalossa tuolloin 27 henkeä. Eevaa kaikki Antin ja Fiinan lapset puhuttelivat Eeva-kummiksi, koska hän oli Aunen vanhimman veljen Urhon kummi. Aunen sisaruksille he olivat Kummi ja Setä. Talossa oli iso tupa, kaksi perikamaria, eustupa ja pikkukamari ja vintille tehtiin kaksi kamaria. Joka sängyssä nukkuin vähintain kaksi. Siinä oli tietämistä, että kaikille sai sängyt. Myös mustalaisia oli usein yötä, koska he tiesivät, että Ylitalossa saa ruokaa ja yösijan. Kerrankin nähtiin kymmenen aikaan yöllä, että järveltä tulee mustalaiskuorma, niin akat sanoivat, että pannaan ovet kiinni, niin setä sanoi, että ei panna. Ne ovat Jumalan luomia niin kuin mekin ja niille kuuluu yösija. Olkia pantiin lattialle ja ne laittoivat omat rytkynsä peitoksi ja siinä ne nukkuivat Sota-Kalle niminen mustalainen tuli aina Maijansa kanssa niin kotiaan ja oli monta päivää aina kerrallaan. Kale oli käynyt sotaväen ja siitä lisänimi. Niillä oli Helli niminen tyttö joka oli vähäkuulonen.<br /> <br /> Sitten mentiin erilleen, kun väkeä oli niin paljon, ettei enää mahduttu mitenkään samaan tupaa, kun lapset kasvoivat. Setä sanoi, että jatketaan vain tupaa Kirkkojärvelle päin ja asutaan yhdessä. Mutta isä sanoi, että ei sitä iänpäivää pysty jatkamaan. Niin ostettiin Haikosen Antilta ja Mantalta Peltokorven talo ja muutettiin sinne. Johanna-täti jäi sedän perheen kanssa Ylitaloon. Maita asuttiin kuitenkin vielä jonkun aikaa yhdessä yhteissä vehkeillä. Sopu oli aina tosi hyvä. Naapurin Viitasalon Emmalle syntyi samalla tavoin joka ohrille lapsia, kuten meidänkin taloon. Yhdessä leikittiin, koskaan ei riidelty, eikä kukaan vieras tiennyt kenen lapsia kukin oli, kun yhdessä oltiin milloin kummankin talon puolella. Sitten kun veljekset menivät erilleen, niin pantiin yhteen Ylitalon, Peltokorven ja Ojalan maat ja kaikki jaettiin kahtia. Näin isän ja äitin Amerikan tienestit menivät yhteiseen pesään.<br /> ----<br /> Isä oli ollut Amerikassa suomalaisessa kuorossa. Samassa kuorossa olivat laulaneet samalta kylältä olleet Nikusen sisarukset [[Nikunen, Sandra Eliisa Sefaniaantytär|Santra]], [[Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika|Sefanias]] ja [[Nikunen, Vilpas Sefaniaanpoika|Vilpas]] ja vielä kolmas veli, joka tullut hulluksi ja laitettiin Suomeen. Santra tuli myöhemmin Suomeen ja meni Takkusen kanssa naimisiin.[[Tiedosto:Suomalaisten kuoro, jossa mm. Antti Viljami Ylikotila, Sefanias, Sandra ja Vilpas Nikunen Toholammin Kotilast.jpg|pienoiskuva|Suomalaisten kuoro, jossa mm. [[Ylikotila, Antti Viljami Antinpoika|Antti Viljami Ylikotila]], Sefanias, Sandra ja Vilpas Nikunen Toholammin Kotilasta. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.|306x306px]]Isä oli tuonut Amerikasta myös rammarin (=gramofoni =levysoitin). Siinä oli päällä levyt niinkö juomalasit. Yhteen tämmöseen lasiin eli rullaan isäkin oli laulanut yhden laulun. Siinä oli vihreä torvi, johon sai laittaa neulan ja sillä sitten soitettiin. Se rammari oli vintillä ja me onnettomat lapset pudotettiin ne rullat kerran lattialle ja meni rikki. Se harmitti kovasti niin meitä lapsia kuin isääkin. Lauluja en muita isän laulun lisäksi kuin Maame-laulun, sen minä opin. Muita en muista, kun olin silloin vielä niin pieni.<br /> <br /> Isä ja äiti eivät puhuneet Amerikan matkasta eikä olosta siellä mitään. Se olikin kummallista, eikä me lapset ymmärretty kysyä. Sitä asuttiin vain sitä talua ja tehtiin ankarasti työtä. Mutta äitin fiinejä Amerikan vaatteita oli vintillä ja niitähän me lapset pantiin päälle, kun siellä vintillä leikittiin. Se tuntui hienolta. Siellä oli myös Amerikasta tuotu musta iso sateenvarjo, jonka kans minä yritin hypätä ilmaan ja sanoin, että minä lennän.<br /> <br /> Valokuva albumeita niillä oli, joissa oli paljon hienoja kuvia. Niitä me lapset käytiin katsomassa omi päin, kun eivät vanhemmat niistäkään puhuneet. Albumin takana oli iso hieno peili ja siitä me peilattiin, kun muita peilejä ei ollut. Sekin oli hienoa. Albumeja säilytettiin isän tekemän piirongin päällä kamarissa.<br /> <br /> ----<br /> <br /> Ruokapöydässä jokaisella oli oma paikkansa, mutta kaikki lapset eivät sopineet istumaan. Osa joutui seisimaan, mutta minä istuin Antti-serkun vieressä. Antilla oli linkkuveitsi, jota hän aina klinksautti, risti kätensä ja siunasi ruokansa. Ruoka piti aina siunata ei saanut lähteä ennen pöydästä kuin risti kätensä ja luettiin, Kiitos olkoon Jumalle ruumiin sielun ruokkijalle, anna mulle vastakin ruokaa aamen.<br /> <br /> Kun meitä oli niin paljon lapsia, niin siinä piti isompain hoitaa pienempiä. Serkuista Oiva oli vaikeasti nivelreumainen ja hän tuli niin huonoksi, että häntä piti syöttää ja kantaa saunaan. Aino-serkku oli sokea, mutta hän osasi liikkua tuvassa ja osallistui vähän töihinkin ja kun saunaan mentiin porukalla, niin hän pesi aina Oivan. Myös Anni-serkku sairastui reumaan ja kuolikin siihen. Meidän koko isosta parvesta ei lähtenyt siirtolaisiksi muita kuin [[Ylikotila, Antti Ilmari Fredrikinpoika|Antti]], joka meni Kanadaan ja jäi sinne. <br /> ----<br /> <br /> Myös Nikusen veljekset tulivat takaisin Amerikasta ja [[Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika|Sefanias]] perusti rahoillaan kotipaikalleen Rajalan kaupan. Muistan, kun me tytöt kuljetettiin suurta lehmälaumaa Kortenevalle laitumelle, niin isä antoi hilikun eli 25 penniä päiväpalkkaa meille Allin kans. Sillä sitten aina jompikumpi juoksi hakemassa Sepon kaupasta, sitä Sefanian kauppaa sanottiin, neljä korppua.<br /> <br /> Isä laittoi savikuoppaan käpin ja kahvipannun ja siinä me aina paimenessa keitettin kahvia ja kumpikin sai kaksi korppua kahvin kanssa. Se oli suuri asia. Meilla ei ollut paimenessa kelloa, mutta isä mittasi auringon mukaan ladon seinästä tietyn matkan ja sanoi, että kun varjo tulee siihen kohtaan, niin saatte tuoda lehmät kotiin.<br /> <br /> ----<br /> [[Tiedosto:Konsta ja Lyydia Tiilikkala.jpg|pienoiskuva|350x350px|[[Tiilikkala, Sakarias Konstantin Sakrinpoika|Konsta]] ja Lyydia Tiilikkala Amerikassa. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]<br /> <br /> Tutustuin sitten aikanaan Kauko Tiilikkalaan ja kun täytin 25 vuotta menimme naimisiin. Vuonna 1945, kun sota oli loppunut ja Kauko tuli sodasta muutin Tiilikkalaan miniäksi. Siitä suvusta oli menty paljon siirtolaisiksi, kuten koko Tiilikkalan kylältä, myös Kaukon vanhemmat olivat olleet Amerikassa. Ei sielläkään paljon puhuttu Amerikan matkasta, mutta sen verran kuitenkin, että Kaukon isä [[Tiilikkala, Sakarias Konstantin Sakrinpoika|Konsta]] oli ollut semmosessa tehtaassa, jossa oli tehty sahan pokia eli päitä. Mutta Konsta oli tullut niin allergiseksi sille sahan pölylle, että joutui lähtemään Suomeen.<br /> <br /> [[Tiilikkala, Sakarias Konstantin Sakrinpoika|Konsta]] oli avioitunut Lyytin kanssa Amerikassa ja heille oli syntynyt siellä yksi lapsi, mutta hän oli kuollut heti pienenä. Kun Konsta lähti Suomeen Lyyti oli sanonut, että hän ei lähde Suomeen, koska Amerikassa on niin hyvä olla. Konsta kuitenkin ikävöi Lyytiä luokseen ja &quot;mourus&quot; kirjeissä niin kauan, että Lyyti (= Lyydia) antoi periksi ja onneton tuli Tiilikkalaan. Sitten niille syntyi Kauko. Lyytillä oli kuitenkin jatkuvasti niin ikävä Amerikkaan, että ne lähtivät sinne takaisin.<br /> <br /> Sitten kävi kuitenkin niin, että heidän lähdettyään syttyi maailmansota ja he joutuivat palaamaan Ruotsin rajalta takaisin. Lähtiissän he myivät kaiken omaisuutensa. Sodan sytyttyä rahan arvo romahti ja niin heiltä meni melökein koko omaisuus kuin tuuleen. Pienen mökin saivat vain Tiilikkalasta. Näin sota vei heiltä sekä Amerikan matkan että omaisuuden, kun raha romahti. Konsta oli tästä katkera Lyytille ja sai kuulla siitä koko ikänsä, kun oli houkutellut tähän lähtöön. Se oli kohtalokas matka, mutta matka olisi onnistunut, niin tuskin mekään olisimme Kaukon kanssa kohdanneet.<br /> <br /> ----<br /> <br /> Muistan lapsuudesta [[Jämsä, Jeremias Jeremiaanpoika|Jeremias-sedän]], joka Eeva-kummin veli. Hän oli ollut Amerikassa kaivoksella töissä. Siellä oli joku kuljetusvaunun rauta lyönyt häntä päähän niin, että hänellä oli otsassa syvä viisto koko koko lopun ikäänsä. Jeremias tuli onnettomuuden jälkeen Suomeen ja asui Koivistolla Johannan ja Jaakon kanssa kuolemaansa asti vanhanapoikana. Ei hän Johannalle ja Jaakolle mitään sukua ollut, mutta siinä asui ja teki talon töitä, eikä se haava mitään haitannut.[[Tiedosto:Ida (Tiilikkala) ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan.jpg|pienoiskuva|347x347px|[[Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär|Ida (Tiilikkala)]] ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan, joka toimi sotilaslentäjänä ja kuoli taistelussa saksalaisia vastaan. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]Hän tuli aina pyhäaamuna Ylitaloon kylään ja istui aina puulaatikon kannella vakiopaikalla. Hänellä oli Amerikasta tuotu kultakello, jonka komeat perät roikkuivat taskun päällä. Hän näytti meille kakaroille, joita oli suuri lauma siinä ympärillä sitä kelloaan. Se oli arvokas asia. Se tuntui tosi hienolta, kun sai nähdä Amerikasta tuodun kultakellon. Amerikka tuntui meistä aivan ihmemaalta. Sen tunteen herättivät isän tuoma gramofooni ja tämä Jeremias-sedän tuoma kultakello. Ne olivat suuria ihmeitä.<br /> ----<br /> [[Tiedosto:Johanna (Tiilikkala) ja Jaakko Koivisto.jpg|vasen|pienoiskuva|322x322px|Johanna (Tiilikkala) ja Jaakko Koivisto. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]<br /> Kaukon lähisukulaiset ovat kaikki olleet jossain vaiheessa Amerikassa ja suuri osa on siellä vieläkin. Kaukon isoisä oli [[Tiilikkala, Sakri Matinpoika|Sakri Matinpoika Tiilikka]] joka oli syntynyt Toholammilla 1851 ja kuoli täällä 1922. Hänen puolisonsa oli [[Laitala, Anna Loviisa Matintytär|Anna-Loviisa Matintytär Laitala]]. Sakri oli Amerikassa kahteen otteeseen vuosina 1886-1889 ja 1893-1895.[[Tiedosto:Antti Viljami Kotila ja Kalle Rantanikunen.jpg|pienoiskuva|292x292px|Miehet kuvassa [[Ylikotila, Antti Viljami Antinpoika|Antti Viljami Yli-Kotila]] ja [[Ranta-Nikunen, Kalle Sakrinpoika|Kalle Rantanikunen]]. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]Heillä oli 8 lasta, joista viisi vanhinta kävi jossain vaiheessa Amerikassa ja [[Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär|Anna-Josefiina]] s.1882, [[Tiilikkala, Saima Lusiina Sakrintytär|Saima Lusiina]] s. 1891 ja [[Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär|Iida Maria (Uskela)]] s.1893 jäivätkin sinne pysyvästi (toim. huomautus: Saima Lusiina itseasiassa ilmeisesti menehtyi siellä jo lapsena). Ja vielä [[Tiilikkala, Väinö Alfred Sakrinpoika|Väinö]] veli oli Kanadassa. Lapsista vanhin [[Tiilikkala, Johanna Kristiina Sakrintytär|Johanna Kristiina]] oli myös Amerikassa, mutta tuli sieltä sitten Toholammille rippikouluun [[Vuotila, Mariana Antintytär|Käännän Marjaanan]] mukana. Hänellä oli tarkoitus palata rippikoulun jälkeen takaisin Amerikkaan, mutta paluu jäikin, kun hän oli oksentanut matkalla laivassa niin kovasti, ettei uskaltanut enää mennä laivaan. Sitten hän meni 17 vuotiaana Jaakko Koiviston kanssa naimisiin ja muutti Koivistolle emännäksi.<br /> <br /> ----<br /> <br /> Myös [[Tiilikkala, Sakarias Konstantin Sakrinpoika|Sakarias Konstantin = Konsta]] s.1885 (Kaukon isä) oli Amerikassa vuosina 1906-1916 ja tapasi siellä tulevan vaimonsa Emma Lyydia Heiniemen, joista oli jo edellä puhe. Konsta, kuten kaikki sisarukset saivat Amerikassa innostuksen sosialidemokraattiseen aatteeseen. Konsta ja Lyydia olivat Amerikassa aktiivisesti toiminnassa mukana ja jatkoivat sitä Toholammillakin. Sisar [[Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär|Iida]] ja oli myös aktiivisesti mukana toiminnassa.<br /> [[Tiedosto:Fiina (Tiilikkala) ja Heikki Asiala, tytöt Vera, Ingrid ja Martta.jpg|pienoiskuva|349x349px|[[Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär|Fiina (Tiilikkala)]] ja [[Asiala, Heikki Rikhard Sakrinpoika|Heikki Asiala]] sekä tytöt Vera, Ingrid ja [[Asiala, Martta Loviisa Heikintytär|Martta]]. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]<br /> [[Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär|Fiinan]] tytär Martta sanoi Suomessa käydessään, että Amerikassa kaikki suomalaiset ovat sosialidemokraatteja. Tosin Anna-Josefiina (Fiina) oli ollut aina kotiäiti, eikä hänen perheensä kovin aktiivi ollut, koska heillä oli mööpelikauppa (huonekaluliike), jota hänen miehensä [[Asiala, Heikki Rikhard Sakrinpoika|Heikki Rikhard Sakrinpoika Asiala]] s. 1883 pääasiassa hoiti. Heidän tyttärensä [[Asiala, Martta Loviisa Heikintytär|Martta]] oli opiskellut opettajaksi, mutta ei tehnyt koskaan sitä työtä, vaan toimi apulaisena ja kirjanpitäjänä mööpelikaupassa ja kun se vanhempien vanhuuden takia lopetettiin, siirtyi kanslistiksi mielisairaalaan, jossa vanhempi sisar Veera oli ylihoitajana. Heidän kolmas tyttärensä Ingrid oli parturi. Hänellä oli irlantilainen mies. Sukulaisten mukaan Fiina ja Heikki rikastuivat mööpelikaupalla niin paljon, etteivät he osallistuneet mitenkään politiikkaan. Se oli diblomatiaa, piti olla kaikkien mieliksi, kun oli kauppias.<br /> <br /> Anna-Josefiinalla ja Heikillä oli sellainenkin vaihe alussa, että Fiina suuttui Heikkiin ja tuli Suomeen kahden pienen tytön Veeran ja Inridin kanssa odottaessaan [[Asiala, Martta Loviisa Heikintytär|Marttaa]] juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa, vanhempainsa pieneen mökkiin Laitalaan. Martta syntyi Suomessa ja sen jälkeen Fiina palasi kiltisti Heikin luo, kun kyllääntyi täällä ainaiseen ruispuuroon, eikä enää koskaan käynyt Suomessa. Matkasta seurasi kuitenkin Martalle sellainen ongelma, että hänestä tuli Suomen kansalainen, koska syntyi täällä. Passia hakiessaan hän joutuikin sitten aikanaan tenttimään amerikkalaisuudesta, kuten ulkomaalainen, vaikka oli koko ikänsä Suomessa syntymisen jälkeen asunut Amerikassa.<br /> <br /> ----<br /> <br /> Myös [[Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär|Iidalla]] ja Jalasjärveltä kotoisin olleella miehellään Aleksilla oli kauppa ja bensiiniasema. Joulun aikana ne olivat myyneet aina joulukuusia. Iida piti sitä kauppaa vielä yksin Aleksi kuoleman jälkeenkin kuolemaansa asti.<br /> <br /> Nuorempana Iida oli ollut töissä neulomaliikkeessä, jossa oli ommeltu turkiksia. Komeana ihmisenä Iida oli toiminut myös liikkeen mannekiinina, kun asiakkaat halusivat nähdä turkiksia valmiina käytössä. Iidalla ja Aleksilla oli vain yksi poika Allan, joka kuoli toisessa maailmansodassa lentäjänä saksalaisten ammuttua hänen koneensa alas.<br /> Iida oli oli aktiivinen järjestöihminen ja toimi suomalaisten Saima-työväenyhdistyksessä, sen laulukuorossa ja harrasti innokkaasti kirjallisuutta. Hän kävi sodan jälkeen Suomessa katsomassa millaista täällä oli. Aleksi oli silloin jo kuollut. Iida toimi kauppiaana viimeiseen asti, kunnes kuoli sydänkohtaukseen töissä.<br /> <br /> Kun Iida kävi Suomessa niin hän tapasi Myllykankaan hautajaisissa [[Porkola, Emil Aleksander Aleksinpoika|Porkolan Empun (Eemelin)]], joka oli ollut aikoinaan myös Amerikassa. Iida oli ollut ihastuksissaan Empun tapaamisesta ja sanonut, että sieltähän se koria-Emppu tulee. Iida oli sanonut, että Amerikassa kaikki naiset juoksivat Empun perässä, kun se oli niin komea.<br /> <br /> ----<br /> <br /> Politiikan lisäksi uskonto jakoi Amerikassa paljon suomalaisia, koska siellä on niin monia kirkkoja ja uskonsuuntia. Suomalaiset olivat enimmäkseen lestadiolaisia tai evankelisia. [[Asiala, Martta Loviisa Heikintytär|Marttakin]] oli evankelinen ja oli mukana kirkon työssä. Ompeluseuroja ja muita rahanhankkimismuotoja oli paljon, koska kirkkoa ei tue muut jäsenet. Papin palkka pitää kerätä toiminnalla.<br /> <br /> Sieltä on käynyt näitä sukulaisten lapsia täällä vanhempiensa sukujuuria etsimässä. Silloin kun oli Parhialan koululla pitäjäpäivät, niin tuli Tiilikkalan Katariinan poika, joka oli pappi, vaimonsa kanssa Amerikasta. Ne olivat tulleet Kevariin ja kyselleet Tiilikkalaa. Siellä oli tarjoilija, joka osasi englantia ja hän soitti meille. Me kävimme niiden kanssa kirkossa ja hautuumaalla ja yritimme selvittää sukuja.<br /> <br /> Sitten veimme ne pappilaan ja siellä ne papin kanssa tutkivat kirkonkirjoja kahteen asti yöllä. Lopulta selvisi, että hän oli Kaukon pikkuserkku. He olivat täällä vain sen yhden päivän ja palasivat sitten Ruotsiin. Tämä Katariina oli ollut Holmin kanssa naimisissa, mutta käytti Tiilikkala nimeä.<br /> <br /> ----<br /> <br /> Sitten Veeran poika Riku oli täällä opettelemassa suomenkieltä ja tutustumassa sukulaisiin. Se kulki yhen kesän minun perässä &quot;niinkö peräkarihta&quot;, minä olin monesti illoin niin väsynyt siitä opettamisesta, että sänky lullas kun menin nukkumaan. Minä keitin sille kerran ruispuuroa, johon hänen äitinsä oli pikkutyttönä Suomessa niin tympääntynyt, että nimitti sitä paskapuuroksi ja pyytänyt äitiään, että älä enää koskaan keitä sitä. Riku maisteli sitä aikansa ja sanoi &quot;Ei liika hyvä&quot;. Mutta se oppi suomenkielen.<br /> <br /> Hän oli Heinolassa kansanopistossa kurssilla ja löysi sieltä suomalaisen vaimon. Heidät vihittiin Suomessa ja sitten he muuttivat Amerikkaan. Kerttu on tämän vaimon nimi. Hän opetteli englanninkielen ja on nyt siellä suuressa sairaalassa (hospitaalissa) sydänfilmejä ottavana sairaanhoitajana. Heillä on kaksi tytärtä.<br /> <br /> ----<br /> <br /> Vielä vähän lisää Aunen serkusta [[Ylikotila, Antti Ilmari Fredrikinpoika|Yli-Kotilan Antista]]. Hän meni Kanadaan ja oli siellä talvet metsätöissä ja kesät kaupungilla töissä. Hän oli myöhemmin jonkun työväentalon vahtimestarina ja sitten viimeksi hotellin portsarina. Hän ei käynyt koskaan lähtönsä jälkeen Suomessa.<br /> <br /> Kerran joku Siirilä sisaruksia oli käynyt siellä Kanadassa ja tavannut Antin vanhainkodissa. Hän oli maannut vain koko ajan sängyssä nousematta ylös. Hän oli niin liikuttunut tästä suomalaisen vieraan tulosta, että voimat meni. Vanhainkodin johtaja oli sanonut, että Antti on ollut hyväkuntoinen, koska on elämässään harrastanut paljon urheilua. Erikoisesti nyrkkeilyssä hän oli ollut hyvä kilpailuissakin.<br /> <br /> [http://www.kase.fi/~petese/toholampi/s03/tarina06.html Alkuperäinen artikkeli Toholammin vanhassa perinnearkistossa]<br /> [[Luokka:Tietoa ja tarinoita Toholammin siirtolaisuudesta]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Tiilikkala,_Anna_Josefina_Sakrintyt%C3%A4r&diff=8316 Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär 2026-09-14T08:07:23Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Fiina (Tiilikkala) ja Heikki Asiala, tytöt Vera, Ingrid ja Martta.jpg|pienoiskuva|452x452px|Fiina perheensä kanssa: mies [[Asiala, Heikki Rikhard Sakrinpoika|Heikki Asiala]] sekä tyttäret Vera, Ingrid ja [[Asiala, Martta Loviisa Heikintytär|Martta]]. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]<br /> '''N:o 12 Tiilikkala, Peltola. Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär (Fiina)''' s. 7.11.1882 Toholampi, k. 12.8.1970 Fitchburg, Massachusetts. Vanhemmat [[Tiilikkala, Sakri Matinpoika|Sakri Matinpoika Tiilikkala]] (s. 5.2.1851 Toholampi, k. 6.8.1922 Toholampi) ja [[Laitala, Anna Loviisa Matintytär|Anna Lovisa Matintytär Laitala]] (s. 23.12.1859 Toholampi. Vihitty 21.4.1878 Toholammilla)<br /> <br /> - Puoliso [[Asiala, Heikki Rikhard Sakrinpoika|Heikki Rikhard Sakrinpoika Asiala]] s. 19.1.1883 Toholampi, k. 11.6.1963 Fitchburg, Massachusetts. Vihitty 3.8.1903 Fitchburg, Massachusetts. <br /> <br /> == &quot;Mööpelikauppa&quot; kannatti ==<br /> Aune Tiilikkala muistelee: &quot;Fiinan tytär [[Asiala, Martta Loviisa Heikintytär|Martta]] sanoi Suomessa käydessään, että Amerikassa kaikki suomalaiset ovat sosialidemokraatteja. Tosin Anna-Josefiina (Fiina) oli ollut aina kotiäiti, eikä hänen perheensä kovin aktiivi ollut, koska heillä oli mööpelikauppa (huonekaluliike), jota hänen miehensä [[Asiala, Heikki Rikhard Sakrinpoika|Heikki Rikhard Sakrinpoika Asiala]] s. 1883 pääasiassa hoiti. Heidän tyttärensä [[Asiala, Martta Loviisa Heikintytär|Martta]] oli opiskellut opettajaksi, mutta ei tehnyt koskaan sitä työtä, vaan toimi apulaisena ja kirjanpitäjänä mööpelikaupassa ja kun se vanhempien vanhuuden takia lopetettiin, siirtyi kanslistiksi mielisairaalaan, jossa vanhempi sisar Veera oli ylihoitajana. Heidän kolmas tyttärensä Ingrid oli parturi. Hänellä oli irlantilainen mies. Sukulaisten mukaan Fiina ja Heikki rikastuivat mööpelikaupalla niin paljon, etteivät he osallistuneet mitenkään politiikkaan. Se oli diblomatiaa, piti olla kaikkien mieliksi, kun oli kauppias.<br /> <br /> Anna-Josefiinalla ja Heikillä oli sellainenkin vaihe alussa, että Fiina suuttui Heikkiin ja tuli Suomeen kahden pienen tytön Veeran ja Inridin kanssa odottaessaan [[Asiala, Martta Loviisa Heikintytär|Marttaa]] juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa, vanhempainsa pieneen mökkiin Laitalaan. Martta syntyi Suomessa ja sen jälkeen Fiina palasi kiltisti Heikin luo, kun kyllääntyi täällä ainaiseen ruispuuroon, eikä enää koskaan käynyt Suomessa. Matkasta seurasi kuitenkin Martalle sellainen ongelma, että hänestä tuli Suomen kansalainen, koska syntyi täällä. Passia hakiessaan hän joutuikin sitten aikanaan tenttimään amerikkalaisuudesta, kuten ulkomaalainen, vaikka oli koko ikänsä Suomessa syntymisen jälkeen asunut Amerikassa.&quot;<br /> Aune Tiilikkalan haastattelun on ylöskirjannut Erkki Kujala.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Johanna Kristiina Sakrintytär]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Saima Lusiina Sakrintytär]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Sakarias Konstantin Sakrinpoika]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Väinö Alfred Sakrinpoika]]<br /> <br /> ====== Lapset ======<br /> [[Asiala, Martta Loviisa Heikintytär]]<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://www.findagrave.com/memorial/183993911/anna_josefina-asiala Find a Grave: Anna Josefina Tiilikkala Asiala]<br /> <br /> [https://www.ancestry.com/family-tree/person/tree/166160002/person/402158371137/facts Ancestry: Josephina Trilikkala]<br /> <br /> [https://www.geni.com/people/Anna-Josefina-Asiala/6000000199760934864 Geni: Anna Josefina Asiala (Tiilikkala)]<br /> <br /> [https://siirtolaisrekisteri.siirtolaisuusinstituutti.fi/passport_list/13984097/ Siirtolaisrekisteri: Anna Josefina Zachrisd. Tiilikan passitiedot 1899]<br /> <br /> [https://siirtolaisrekisteri.siirtolaisuusinstituutti.fi/passenger_list/13912928/ Siirtolaisrekisteri: Anna Tiilikan matkustajatiedot 1899]<br /> <br /> [[Tiilikkalan sukua: Aune Tiilikkala muistelee]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 12 Tiilikkala]]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Henkilötarinat]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Tiilikkala,_Iida_Maria_Sakrintyt%C3%A4r&diff=8315 Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär 2026-09-14T08:04:22Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Ida (Tiilikkala) ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan.jpg|pienoiskuva|Ida (Tiilikkala) ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]<br /> [[Tiedosto:Ida (Tiilikkala) Uskela veljensä Väinö Tiilikan kanssa.jpg|pienoiskuva|Ida (Tiilikkala) Uskela veljensä [[Tiilikkala, Väinö Alfred Sakrinpoika|Väinö Tiilikan]] kanssa. Kuva: Aune Tiilikkala/Pajamäen perinnekeskuksen kokoelma.]]<br /> '''N:o 12 Tiilikkala. Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär''' s. 26.9.1893 Fitchburg, Massachusetts, k. 13.4.1985 Fitchburg, Massachusetts. Vanhemmat [[Tiilikkala, Sakri Matinpoika|Sakri Matinpoika Tiilikkala]] (s. 5.2.1851 Toholampi, k. 6.8.1922 Toholampi) ja [[Laitala, Anna Loviisa Matintytär|Anna Lovisa Matintytär Laitala]] (s. 23.12.1859 Toholampi. Vihitty 21.4.1878 Toholammilla)<br /> <br /> - Puoliso Hermanni &lt;u&gt;Aleksi&lt;/u&gt; Juhonpoika Uskela s. 16.2.1890 Jalasjärvi, k. 30.10.1959 Fitchburg, Massachusetts. Vihitty 12.6.1915 Waltham, Middlesex, Massachusetts.<br /> <br /> == Iida toimi kauppiaana viimeiseen asti ==<br /> Aune Tiilikkala muistelee: &quot;Iidalla ja Jalasjärveltä kotoisin olleella miehellään Aleksilla oli kauppa ja bensiiniasema. Joulun aikana ne olivat myyneet aina joulukuusia. Iida piti sitä kauppaa vielä yksin Aleksi kuoleman jälkeenkin kuolemaansa asti.<br /> <br /> Nuorempana Iida oli ollut töissä neulomaliikkeessä, jossa oli ommeltu turkiksia. Komeana ihmisenä Iida oli toiminut myös liikkeen mannekiinina, kun asiakkaat halusivat nähdä turkiksia valmiina käytössä. Iidalla ja Aleksilla oli vain yksi poika Allan, joka kuoli toisessa maailmansodassa lentäjänä saksalaisten ammuttua hänen koneensa alas. Iida oli oli aktiivinen järjestöihminen ja toimi suomalaisten Saima-työväenyhdistyksessä, sen laulukuorossa ja harrasti innokkaasti kirjallisuutta. Hän kävi sodan jälkeen Suomessa katsomassa millaista täällä oli. Aleksi oli silloin jo kuollut. Iida toimi kauppiaana viimeiseen asti, kunnes kuoli sydänkohtaukseen töissä.&quot;<br /> Aune Tiilikkalan haastattelun ylöskirjannut Erkki Kujala.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Johanna Kristiina Sakrintytär]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Saima Lusiina Sakrintytär]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Sakarias Konstantin Sakrinpoika]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Väinö Alfred Sakrinpoika]]<br /> == Linkit ==<br /> [[Raivaaja 16.9.1949: Suomessa käynyttä haastateltu|Raivaaja 16.9.1949: ''Suomessa käynyttä haastateltu'']]<br /> <br /> [https://siirtolaisrekisteri.siirtolaisuusinstituutti.fi/passport_list/14714536/ Siirtolaisrekisteri: Ida Maria Tiilikan passitiedot 1912]<br /> <br /> [https://siirtolaisrekisteri.siirtolaisuusinstituutti.fi/passenger_list/14116446/ Siirtolaisrekisteri: Ida Maria Tiilikkalan matkustustiedot 1912]<br /> <br /> [https://www.ancestry.com/family-tree/person/tree/109086605/person/292492848962/facts Ancestry: Ida M Uskela]<br /> <br /> [[Tiilikkalan sukua: Aune Tiilikkala muistelee]]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 12 Tiilikkala]]<br /> [[Luokka:Henkilötarinat]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Tiilikkala,_Iida_Maria_Sakrintyt%C3%A4r&diff=8314 Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär 2026-09-14T08:04:01Z <p>Hankeadmin: /* Iida toimi kauppiaana viimeiseen asti */</p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Ida (Tiilikkala) ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan.jpg|pienoiskuva|Ida (Tiilikkala) ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]<br /> [[Tiedosto:Ida (Tiilikkala) Uskela veljensä Väinö Tiilikan kanssa.jpg|pienoiskuva|Ida (Tiilikkala) Uskela veljensä [[Tiilikkala, Väinö Alfred Sakrinpoika|Väinö Tiilikan]] kanssa. Kuva: Aune Tiilikkala/Pajamäen perinnekeskuksen kokoelma.]]<br /> '''N:o 12 Tiilikkala. Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär''' s. 26.9.1893 Fitchburg, Massachusetts, k. 13.4.1985 Fitchburg, Massachusetts. Vanhemmat [[Tiilikkala, Sakri Matinpoika|Sakri Matinpoika Tiilikkala]] (s. 5.2.1851 Toholampi, k. 6.8.1922 Toholampi) ja [[Laitala, Anna Loviisa Matintytär|Anna Lovisa Matintytär Laitala]] (s. 23.12.1859 Toholampi. Vihitty 21.4.1878 Toholammilla)<br /> <br /> - Puoliso Hermanni &lt;u&gt;Aleksi&lt;/u&gt; Juhonpoika Uskela s. 16.2.1890 Jalasjärvi, k. 30.10.1959 Fitchburg, Massachusetts. Vihitty 12.6.1915 Waltham, Middlesex, Massachusetts.<br /> <br /> == Iida toimi kauppiaana viimeiseen asti ==<br /> Aune Tiilikkala muistelee: &quot;Iidalla ja Jalasjärveltä kotoisin olleella miehellään Aleksilla oli kauppa ja bensiiniasema. Joulun aikana ne olivat myyneet aina joulukuusia. Iida piti sitä kauppaa vielä yksin Aleksi kuoleman jälkeenkin kuolemaansa asti.<br /> <br /> Nuorempana Iida oli ollut töissä neulomaliikkeessä, jossa oli ommeltu turkiksia. Komeana ihmisenä Iida oli toiminut myös liikkeen mannekiinina, kun asiakkaat halusivat nähdä turkiksia valmiina käytössä. Iidalla ja Aleksilla oli vain yksi poika Allan, joka kuoli toisessa maailmansodassa lentäjänä saksalaisten ammuttua hänen koneensa alas. Iida oli oli aktiivinen järjestöihminen ja toimi suomalaisten Saima-työväenyhdistyksessä, sen laulukuorossa ja harrasti innokkaasti kirjallisuutta. Hän kävi sodan jälkeen Suomessa katsomassa millaista täällä oli. Aleksi oli silloin jo kuollut. Iida toimi kauppiaana viimeiseen asti, kunnes kuoli sydänkohtaukseen töissä.&quot;<br /> Aune Tiilikkalan haastattelun ylöskirjannut Erkki Kujala.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Johanna Kristiina Sakrintytär]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Saima Lusiina Sakrintytär]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Sakarias Konstantin Sakrinpoika]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Väinö Alfred Sakrinpoika]]<br /> == Linkit ==<br /> [[Raivaaja 16.9.1949: Suomessa käynyttä haastateltu|Raivaaja 16.9.1949: ''Suomessa käynyttä haastateltu'']]<br /> <br /> [https://siirtolaisrekisteri.siirtolaisuusinstituutti.fi/passport_list/14714536/ Siirtolaisrekisteri: Ida Maria Tiilikan passitiedot 1912]<br /> <br /> [https://siirtolaisrekisteri.siirtolaisuusinstituutti.fi/passenger_list/14116446/ Siirtolaisrekisteri: Ida Maria Tiilikkalan matkustustiedot 1912]<br /> <br /> [https://www.ancestry.com/family-tree/person/tree/109086605/person/292492848962/facts Ancestry: Ida M Uskela]<br /> <br /> [[Tiilikkalan sukua: Aune Tiilikkala muistelee]]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 12 Tiilikkala]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Tiilikkala,_Iida_Maria_Sakrintyt%C3%A4r&diff=8313 Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär 2026-09-14T08:03:19Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Ida (Tiilikkala) ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan.jpg|pienoiskuva|Ida (Tiilikkala) ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]<br /> [[Tiedosto:Ida (Tiilikkala) Uskela veljensä Väinö Tiilikan kanssa.jpg|pienoiskuva|Ida (Tiilikkala) Uskela veljensä [[Tiilikkala, Väinö Alfred Sakrinpoika|Väinö Tiilikan]] kanssa. Kuva: Aune Tiilikkala/Pajamäen perinnekeskuksen kokoelma.]]<br /> '''N:o 12 Tiilikkala. Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär''' s. 26.9.1893 Fitchburg, Massachusetts, k. 13.4.1985 Fitchburg, Massachusetts. Vanhemmat [[Tiilikkala, Sakri Matinpoika|Sakri Matinpoika Tiilikkala]] (s. 5.2.1851 Toholampi, k. 6.8.1922 Toholampi) ja [[Laitala, Anna Loviisa Matintytär|Anna Lovisa Matintytär Laitala]] (s. 23.12.1859 Toholampi. Vihitty 21.4.1878 Toholammilla)<br /> <br /> - Puoliso Hermanni &lt;u&gt;Aleksi&lt;/u&gt; Juhonpoika Uskela s. 16.2.1890 Jalasjärvi, k. 30.10.1959 Fitchburg, Massachusetts. Vihitty 12.6.1915 Waltham, Middlesex, Massachusetts.<br /> <br /> == Iida toimi kauppiaana viimeiseen asti ==<br /> Aune Tiilikkala muistelee: &quot;[[Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär|Iidalla]] ja Jalasjärveltä kotoisin olleella miehellään Aleksilla oli kauppa ja bensiiniasema. Joulun aikana ne olivat myyneet aina joulukuusia. Iida piti sitä kauppaa vielä yksin Aleksi kuoleman jälkeenkin kuolemaansa asti.<br /> <br /> Nuorempana Iida oli ollut töissä neulomaliikkeessä, jossa oli ommeltu turkiksia. Komeana ihmisenä Iida oli toiminut myös liikkeen mannekiinina, kun asiakkaat halusivat nähdä turkiksia valmiina käytössä. Iidalla ja Aleksilla oli vain yksi poika Allan, joka kuoli toisessa maailmansodassa lentäjänä saksalaisten ammuttua hänen koneensa alas. Iida oli oli aktiivinen järjestöihminen ja toimi suomalaisten Saima-työväenyhdistyksessä, sen laulukuorossa ja harrasti innokkaasti kirjallisuutta. Hän kävi sodan jälkeen Suomessa katsomassa millaista täällä oli. Aleksi oli silloin jo kuollut. Iida toimi kauppiaana viimeiseen asti, kunnes kuoli sydänkohtaukseen töissä.&quot;<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Johanna Kristiina Sakrintytär]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Saima Lusiina Sakrintytär]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Sakarias Konstantin Sakrinpoika]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Väinö Alfred Sakrinpoika]]<br /> == Linkit ==<br /> [[Raivaaja 16.9.1949: Suomessa käynyttä haastateltu|Raivaaja 16.9.1949: ''Suomessa käynyttä haastateltu'']]<br /> <br /> [https://siirtolaisrekisteri.siirtolaisuusinstituutti.fi/passport_list/14714536/ Siirtolaisrekisteri: Ida Maria Tiilikan passitiedot 1912]<br /> <br /> [https://siirtolaisrekisteri.siirtolaisuusinstituutti.fi/passenger_list/14116446/ Siirtolaisrekisteri: Ida Maria Tiilikkalan matkustustiedot 1912]<br /> <br /> [https://www.ancestry.com/family-tree/person/tree/109086605/person/292492848962/facts Ancestry: Ida M Uskela]<br /> <br /> [[Tiilikkalan sukua: Aune Tiilikkala muistelee]]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 12 Tiilikkala]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Tiilikkala,_Anna_Josefina_Sakrintyt%C3%A4r&diff=8312 Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär 2026-09-14T07:59:20Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Fiina (Tiilikkala) ja Heikki Asiala, tytöt Vera, Ingrid ja Martta.jpg|pienoiskuva|452x452px|Fiina perheensä kanssa: mies [[Asiala, Heikki Rikhard Sakrinpoika|Heikki Asiala]] sekä tyttäret Vera, Ingrid ja [[Asiala, Martta Loviisa Heikintytär|Martta]]. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]<br /> '''N:o 12 Tiilikkala, Peltola. Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär (Fiina)''' s. 7.11.1882 Toholampi, k. 12.8.1970 Fitchburg, Massachusetts. Vanhemmat [[Tiilikkala, Sakri Matinpoika|Sakri Matinpoika Tiilikkala]] (s. 5.2.1851 Toholampi, k. 6.8.1922 Toholampi) ja [[Laitala, Anna Loviisa Matintytär|Anna Lovisa Matintytär Laitala]] (s. 23.12.1859 Toholampi. Vihitty 21.4.1878 Toholammilla)<br /> <br /> - Puoliso [[Asiala, Heikki Rikhard Sakrinpoika|Heikki Rikhard Sakrinpoika Asiala]] s. 19.1.1883 Toholampi, k. 11.6.1963 Fitchburg, Massachusetts. Vihitty 3.8.1903 Fitchburg, Massachusetts. <br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Johanna Kristiina Sakrintytär]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Saima Lusiina Sakrintytär]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Sakarias Konstantin Sakrinpoika]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Väinö Alfred Sakrinpoika]]<br /> <br /> ====== Lapset ======<br /> [[Asiala, Martta Loviisa Heikintytär]]<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://www.findagrave.com/memorial/183993911/anna_josefina-asiala Find a Grave: Anna Josefina Tiilikkala Asiala]<br /> <br /> [https://www.ancestry.com/family-tree/person/tree/166160002/person/402158371137/facts Ancestry: Josephina Trilikkala]<br /> <br /> [https://www.geni.com/people/Anna-Josefina-Asiala/6000000199760934864 Geni: Anna Josefina Asiala (Tiilikkala)]<br /> <br /> [https://siirtolaisrekisteri.siirtolaisuusinstituutti.fi/passport_list/13984097/ Siirtolaisrekisteri: Anna Josefina Zachrisd. Tiilikan passitiedot 1899]<br /> <br /> [https://siirtolaisrekisteri.siirtolaisuusinstituutti.fi/passenger_list/13912928/ Siirtolaisrekisteri: Anna Tiilikan matkustajatiedot 1899]<br /> <br /> [[Tiilikkalan sukua: Aune Tiilikkala muistelee]]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 12 Tiilikkala]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Tiilikkala,_Johanna_Kristiina_Sakrintyt%C3%A4r&diff=8311 Tiilikkala, Johanna Kristiina Sakrintytär 2026-09-14T07:58:10Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Johanna (Tiilikkala) ja Jaakko Koivisto.jpg|pienoiskuva|441x441px|Johanna ja Jaakko Koivisto. Kuva Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmista.]]<br /> '''N:o 12 Tiilikkala. Tiilikkala, Johanna Kristiina Sakrintytär''' s. 23.8.1878 Toholampi, k. 19.7.1960 Toholampi. Vanhemmat [[Tiilikkala, Sakri Matinpoika|Sakri Matinpoika Tiilikkala]] (s. 5.2.1851 Toholampi, k. 6.8.1922 Toholampi) ja [[Laitala, Anna Loviisa Matintytär|Anna Lovisa Matintytär Laitala]] (s. 23.12.1859 Toholampi. Vihitty 21.4.1878 Toholammilla)<br /> <br /> - Puoliso Juho Jaakko Juhonpoika Tokonautio e. Koivisto e. Jämsä s. 10.12.1869 Toholampi, k. 22.6.1960 Toholampi. Vihitty 24.10.1896.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Saima Lusiina Sakrintytär]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Sakarias Konstantin Sakrinpoika]]<br /> <br /> [[Tiilikkala, Väinö Alfred Sakrinpoika]]<br /> ====== Lapset ======<br /> [[Koivisto, Hanna Josefiina Juhontytär]]<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://www.geni.com/people/Johanna-Kristiina-Tokonautio-Koivisto/6000000198076749833?through=6000000207199395843 Geni: Johanna Kristiina Tokonautio (Koivisto) (Tiilikkala)]<br /> <br /> [[Tiilikkalan sukua: Aune Tiilikkala muistelee]]<br /> ''Tieto Amerikassa käymisestä Aune Tiilikkalan muisteluista (linkeissä)''<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 12 Tiilikkala]]<br /> [[Luokka:N:o 9 Jämsä]]<br /> [[Luokka:Paluumuuttajat]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Kokoelman_kaikki_henkil%C3%B6kuvat&diff=8310 Kokoelman kaikki henkilökuvat 2026-09-14T07:57:17Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>'''Täältä löytyvät kaikki sivuston tunnistetut henkilökuvat. Suuremman kuvan ja tarkemmat tiedot löydät klikkaamalla kuvaa.'''&lt;gallery&gt;<br /> Tiedosto:Lestijoki 23.7.1998.jpg<br /> Tiedosto:Anna Liisa o.s. Hukari ja puoliso Aleksi Myllykangas + lapsi.jpg<br /> Tiedosto:Kalle Hukari ja vaimo Lilja.jpg<br /> Tiedosto:Naiset oikealta Iida Kaattari (Anton vaimo), Fiina Luoma - takana oik. Fiinan poika Pauli.jpg<br /> Tiedosto:Juhlat Isonkankaan Työväentalolla vuonna 1926 - ark- 2.1.1-4.jpg<br /> Tiedosto:Antti Virkkala ja Hannes Annala n. 1916 - k.om. Aimo Annala.jpg<br /> Tiedosto:Siirtotyöläisiä USAn metsäkämpillä, ark. 2.7.5-12.jpg<br /> Tiedosto:USAssa metsäkämpällä noin vuonna 1927, ark. 2.7.5-10.jpg<br /> Tiedosto:Paavo Veli Mäntylä, Australia.jpg.jpg<br /> Tiedosto:Lestinjoki 19.11.1997- Muistot palaavat Piilonperälle.jpg<br /> Tiedosto:Lestinjoki 5.11.1997- Kun 40 vuotta sitten muutettiin Kanadaan.jpg<br /> Tiedosto:Lestinjoki 17.9.1997- Micah - miellyttävä tuttavuus Kanadasta.jpg<br /> Tiedosto:Lestinjoki 2.8.1997- Ikuisten jäävuorten kupeella - Anttilan kylä ja mutti muistuvat mieleen 2.jpg<br /> Tiedosto:Lestinjoki 13.7.1996- Mäntylät Australiassa - Kuukauden reissulla koettiin paljon mielenkiintoista.jpeg<br /> Tiedosto:Lestijoki 1996- Australian Timo haaveilee hirsimökistä - &quot;Täällä on nähnyt sadettakin&quot;.jpeg<br /> Tiedosto:Lestinjoki 29.7.1995- Amerikanserkun ongelma - &quot;Täällä Suomessa ei ole yötä&quot;.jpeg<br /> Tiedosto:Lestinjoki 21.6.1995- Ikä ei miestä paina - Kleemolan Toivo seuraa aikaansa.jpeg<br /> Tiedosto:Lestinjoki 18.3.1995- Matti suomalaisten jalanjäljillä.jpeg<br /> Tiedosto:Lestinjoki 3.9.1994- Kanadan Kari lomaili Lampilla - Vaimon etsintä kaatui kieliongelmiin.jpeg<br /> Tiedosto:Lestinjoki 4.6.1992- Jenkkituottajalla lukkarinrakkautta Lampille - David tutkailee sukunsa seutuja.jpg<br /> Tiedosto:Lestinjoki 16.3.1992- Kanadaan työnhakuun - &quot;Siirtolaiset otettiin avosylin vastaan&quot;.jpg<br /> Tiedosto:Lestinjoki 17.8.1992- Amerikkalaiset sukuloivat - &quot;Lampilla kotoinen olo&quot;.jpg<br /> Tiedosto:Siirtolaismiehet juuri maahan tulleena Brispanessa Australiassa.jpg<br /> Tiedosto:Suomalaisten läksiäisjuhla Mountaisan haalilla 1953.jpg<br /> Tiedosto:Kuva kaivoksesta Australiassa 1000 metrin syvyydessä.jpg<br /> Tiedosto:1951 - Aimo Antero Annalan passikuva.jpg<br /> Tiedosto:1939 Eino Oravala, kuva kansalaistamisasiakirjoista.jpg<br /> Tiedosto:Tyyne Elisabet Löytömäki o.s. Finnilä v. 1939.png<br /> Tiedosto:Niilo Löytömäki, Australian maahantuloasiakirjat v. 1939.jpg<br /> Tiedosto:Onni Emil Koskinen, passikuva vuodelta 1936.jpg<br /> Tiedosto:Lestinjoki 19.7.1990- Latotanssit tupaantulijaisten kunniaksi - Finnilät eivät tyytyneet raskaaseen tattiin.jpg<br /> Tiedosto:Lestinjoki 23.7.1990- Amerikanserkkuja Toholammilla - Teillä on vaikuttava &quot;City house&quot;.jpg<br /> Tiedosto:Vilpas Nikunen kuvattuna 1900-luvulla Savossa, Etelä-Dakotassa.jpg<br /> Tiedosto:Maija Sofia Nisula ja ystävätär.jpg<br /> Tiedosto:Kuva päivätty 4.4.1909, takana lukee- Sefanias Nikunen. 'Muisti Saimalle Sandralta'.jpg<br /> Tiedosto:Roosa Luoma, aka Ms. Kokki.jpg<br /> Tiedosto:Konsta ja Lydia Tiilikkala (Heiniemi).jpg<br /> Tiedosto:Maija ja Sakari Jämsä + 'Matti setä joka on ameriikassa kuollu' .jpg<br /> Tiedosto:Oik. Maija-Liisa Tiilikkala myöh. Jylkkä. Kuvattu Fitchburgissa..jpg<br /> Tiedosto:Liisa Erkintytär Ahonen o.s. Tikka e. Vähäsöyrinki.jpg<br /> Tiedosto:Maija-Liisa o.s. Tiilikka ja Oskari Ahonen, vihkikuva vuodelta 1890.jpg<br /> Tiedosto:Arthur Häkkilän passikuva vuodelta 1937.jpg<br /> Tiedosto:Hukarien yhteiskuva.jpg<br /> Tiedosto:Hilma Susanna Kukkola o s. Honkala.jpg<br /> Tiedosto:Juho Herman Hautapuro alias John Puro.jpg<br /> Tiedosto:Erkki Aimo Halmekangas.jpg<br /> Tiedosto:1939 kansallistamisasiakirjan kuva, Matilda Nisula o.s. Haapakoski.jpg<br /> Tiedosto:1942 Jämsä, Viktor - kansalaistamislomakkeen henkilökuva.jpg<br /> Tiedosto:Rosa Fredrika Kallinen o.s. Kiviaho.jpg<br /> Tiedosto:Manta Luoma e. Kopsala, Fitchburg, noin 1897.jpg<br /> Tiedosto:Miija (Jeremias) ja Maija Matilda Luoma Fitchburg, noin 1897.jpg<br /> Tiedosto:Rauha Maria Hukari aviomies John Lindbeckin ja lapsen kanssa, USA noin 1906.jpg<br /> Tiedosto:Kalle Vilhelm Juhonpoika Hukari USA noin 1907.jpg<br /> Tiedosto:Aleksi Myllykangas ja Anna-Liisa Hukari, hääkuva Worcesterissa 1897.jpg<br /> Tiedosto:Matti Hukari ja perhe noin 1895 Amerikassa.jpg<br /> Tiedosto:Matti Hukari ja Antti Hirvikoski USA noin 1888.jpg<br /> Tiedosto:Kustaa Alfred Hukari, vaimo Katarina ja lapsi.jpg.jpg<br /> Tiedosto:Oscar Antti Oikemus.jpeg.jpg<br /> Tiedosto:Kleemola kylä.jpg<br /> Tiedosto:Lestinjoki-lehti 7.2.2001 - Vietti Ilmari Asiala.png<br /> Tiedosto:Matka kohti Mount Isaa.png<br /> Tiedosto:Vieno Australiassa .jpg<br /> Tiedosto:Australian siirtolaisia.jpg<br /> Tiedosto:Vieno Kleemola.jpg<br /> Tiedosto:Aleksanteri Tarvainen ja puoliso Sofia os. Siltaniemi.jpg<br /> Tiedosto:Ellen Magdalena Gebhard.jpg<br /> Tiedosto:Sakri Sakrinpoika Maunu.jpg<br /> Tiedosto:Priita Leena Kotila o.s. Maunu.jpg<br /> Tiedosto:Topias Sakrinpoika Kotila, Kotila History.jpg<br /> Tiedosto:Aleksanteri Aleksinpoika Hukari ja Amanda o.s. Jämsä..jpg<br /> Tiedosto:1899 Hilma os. Hirvikoski ja Matti Kuoppala, tytär Aili.jpg<br /> Tiedosto:Sulo Emil Halmekangas ja lapset.jpeg.jpg<br /> Tiedosto:Juho Hermanni Aholan perhe.jpg.jpg<br /> Tiedosto:Martti Asterius Kleemola.jpg<br /> Tiedosto:Kalle Kustaa Asialan ja Hilma Johanna o.s. Pollarin hääkuva vuodelta 1898.jpg<br /> Tiedosto:1928 Fitchburg State University, vuosikirja - Martta Loviisa Asialan kuva ja merkintä.jpg<br /> Tiedosto:1928 Fitchburg State University, Martta Loviisa Asialan vuosikirjakuva.jpg<br /> Tiedosto:1.6.1928 Keski-Pohjanmaan vartio - Murtomaa-juoksumestaruuskilpailu Kokkolassa.jpg<br /> Tiedosto:Ahosen perhe.jpg.jpg<br /> Tiedosto:Fredriika Juhontytär Hirvikoski.jpg<br /> Tiedosto:Helga Fredrika Winquist o.s. Wirkkala ja lapset maitotilalla.jpg<br /> Tiedosto:Juho Fredrik Häkkilä.jpg<br /> Tiedosto:Kerttu (Gertrude) Puro (John Puron s. 1.7.1892) tytär.jpg<br /> Tiedosto:Martti Johannes Himanka 2.jpg<br /> Tiedosto:Martti Johannes Himanka.jpg<br /> Tiedosto:Reino Arvid Kotila ja perhe.jpg<br /> Tiedosto:Alli Neva o.s. Himanka keskellä.jpg<br /> Tiedosto:Reino Arvid Kotila 2.jpg<br /> Tiedosto:Reino Arvid Kotila.jpg<br /> Tiedosto:Juho Jaakko Purontaka, vaimo Anna Sofia Heiniemi ja poika Ernest.jpg<br /> Tiedosto:Maailmanmatkaaja Oiva Hietala.jpg<br /> Tiedosto:Juho Vilpas (Jani) Kopsala ja Ida Sofia o.s. Oikemus.jpg<br /> Tiedosto:Katariina Jacobson o.s. Tiilikkala.jpg<br /> Tiedosto:Erkki ja Kustu Oikemus.jpg<br /> Tiedosto:Vasemmalla Erkki Oikemus.jpg<br /> Tiedosto:Johannes Juhonpoika Seppälä.jpg<br /> Tiedosto:Mary L. Anderson (Maria Liisa Purontaka).jpg<br /> Tiedosto:Jalmari Ylimäki (eli Henrik Hjalmar Tiilikka Tiilikkalasta) Amerikkalaiskuvaamon potretissa.jpg<br /> Tiedosto:Ida (Tiilikkala) Uskela veljensä Väinö Tiilikan kanssa.jpg<br /> Tiedosto:Sofia Tiilikkala ja Nestori Pirttinen perheineen.jpg<br /> Tiedosto:Kaivosmiehet vapaalla Montaisassa.jpg<br /> Tiedosto:Oiva Sefania ja poika Klaus Maunu.jpg<br /> Tiedosto:Oiva Sefania Maunu ja vaimo Martta Matilda o.s. Ahlqvist.jpg<br /> Tiedosto:Sakri Richard Kopsala vuonna 1909.jpg<br /> Tiedosto:Mikko Jämsä.jpg<br /> Tiedosto:Emil Porkola noin 1912.jpg<br /> Tiedosto:Porkolat Aho-Porkolan tuulimyllyllä noin 1912.jpg<br /> Tiedosto:Kokous on pidetty ja sitten kuvaan, ark. 2.2-2.jpg<br /> Tiedosto:Kleemolan kansakoulun rakentajat (1924) Ark- 2.3.2-3.jpg<br /> Tiedosto:Herastuomari Juho Särkimäki 1952.jpg<br /> Tiedosto:Herastuomari Juho Särkimäki s. 1871.jpg<br /> Tiedosto:Vanhaisäntä Kusti (Kaarle Kustaa) Kerttula vuonna 1952.jpg<br /> Tiedosto:Laitalan osuuskaupan hallitus 1930-luvulla.jpg<br /> Tiedosto:Anna-Josefiina (os. Lepistö) ja Antti Viljami Ylikotila.png<br /> Tiedosto:Eeva Lusina (Tiilikka) ja Janne (Juho Heikki) Tokoi perheineen.jpg<br /> Tiedosto:Antti Ylikotila Kanadassa.jpg<br /> Tiedosto:Aleksanteri Antinpoika Porkolan perhe kesällä 1905.jpg<br /> Tiedosto:Matilda, Emil, Elina, Armas ja Toivo Porkola.jpg<br /> Tiedosto:Reino Sykäräinen 4.4.1965, kuva Esko Polso.jpg<br /> Tiedosto:Juho Ylikorpi.jpg<br /> Tiedosto:Kalle Rantanikunen 1952 kuvaajaE. Ala-Könni.jpg<br /> Tiedosto:Kopsalan kauppias puolisoineen, Fredrik ja Hilma Kopsala.jpg<br /> Tiedosto:Juho Fredrik Blomström e. Vehkoja ja vaimo Ida Loviisa Heisala.jpg<br /> Tiedosto:Priita Josefiina Burgher o.s. Blomström e. Vehkoja ja lapsenlapsia.jpg<br /> Tiedosto:Maija Amanda Kopsala o.s. Luoma.jpg<br /> Tiedosto:Iida, Josefiina ja Amanda Luoma Suomessa.jpeg<br /> Tiedosto:11 11 2000 The Billings Gazette Aune Eufemia Collins e. Majalahti.jpg<br /> Tiedosto:1938 Australiasta- Rantamäki, Oravala, Annala, Löytömäki, Kleemola.jpg<br /> Tiedosto:Antti Oskari Tiilikka ja Amanda Wirkkala.jpg<br /> Tiedosto:Sanfrid Vehkoja ja Kiite Ruusila, kuvattu Kanadassa.jpg<br /> Tiedosto:Antti Jylkkä, Maija Liisa o.s. Tiilikkala ja poika Leo.jpg<br /> Tiedosto:Kalle ja Hilma Vesoja Alaskassa pääsiäisenä 1936.jpg<br /> Tiedosto:Kaattarin veljekset.jpg<br /> Tiedosto:Susanna Loviisa o.s. Harapakka ja Juho Fredrik Maunula.jpg<br /> Tiedosto:Erkki Sakrinpoika Kotila.jpg<br /> Tiedosto:Juho Viljami Hukari.jpg<br /> Tiedosto:Maria Leena Abramson o.s. Riutta.jpeg<br /> Tiedosto:Mattson, Charles (Kalle Matinpoika Granholm).jpeg<br /> Tiedosto:Helga Fredrika o.s. Wirkkala ja esikoinen Helga Emilia.jpg<br /> Tiedosto:Yläjuoksu-lehti 1.2.1990, Kotilaisia - Antti Ilmari Ylikotila.jpg<br /> Tiedosto:Yläjuoksu-lehti 1.2.1990, Kotilaisia - Heino Ylikotila.jpg<br /> Tiedosto:Amanda Sakrintytär o.s. Virkkalan ja John Hillin perhe.jpeg<br /> Tiedosto:Amanda Sakrintytär Virkkala ja Juho Adolf Antinpoika Hill e. Lehtimäki.jpg<br /> Tiedosto:Richard Hukari at home.jpg<br /> Tiedosto:Reino ja Oiva Hukari Amerikassa 1929.jpg<br /> Tiedosto:Anni Lyyli Olkkola o.s. Nivala.jpg<br /> Tiedosto:Amalia Fredrika o.s. Oikemus ja Topias Pikkukangas (Anderson).jpg<br /> Tiedosto:Sulo Emil Halmekangas.jpg<br /> Tiedosto:Kalle Halmekangas ja Amanda o.s. Hopponen.jpg<br /> Tiedosto:Taimi Sylvi, Aimo ja Elina Amanda Kangas (Halmekangas).jpeg<br /> Tiedosto:Maria Liisa Länttä o.s. Lassila.jpg<br /> Tiedosto:Maria Liisan o.s. Lassila ja John Läntän perhe.jpg<br /> Tiedosto:Fiina (Tiilikkala) ja Heikki Asiala, tytöt Vera, Ingrid ja Martta.jpg<br /> Tiedosto:Johanna (Tiilikkala) ja Jaakko Koivisto.jpg<br /> Tiedosto:Ida (Tiilikkala) ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan.jpg<br /> Tiedosto:Konsta ja Lyydia Tiilikkala.jpg<br /> Tiedosto:Lyydia ja äiti Maija Liisa.jpeg<br /> Tiedosto:Finnilän sukua, Lyydian (o.s. Klemola) ja Kasperin häät.jpg<br /> Tiedosto:1961 Lyyti Finnilä o.s. Klemola ja lapset.jpg<br /> Tiedosto:Lyyti o.s. Klemola ja Kasperi Finnilä.jpg<br /> Tiedosto:Maria Lyydia Finnilä kotitalon portailla.jpg<br /> Tiedosto:Lyydia ja Kasperi Finnilä vihitty Amerikassa 17.11.1905.jpg<br /> Tiedosto:Kalle Siirilä, pienempi kuva.jpg<br /> Tiedosto:Juho Jaakko Siirilä.jpg<br /> Tiedosto:Siirilät, Hietala ja Kerola.jpeg<br /> Tiedosto:Kalle Tuikka ja vaimo Josefiina o.s. Vesoja.jpg<br /> Tiedosto:Aarno Antero Välimaa 1959.jpg<br /> Tiedosto:Juho Herman Klemolan passikuva.jpg<br /> Tiedosto:Fredrik Viljami Kaattari.jpeg<br /> Tiedosto:Arvi Johannes Kaattari.jpg<br /> Tiedosto:Antti ja Amanda Haikosen perhe.jpg<br /> Tiedosto:Savo's first brass band, Fred Kotila.jpeg<br /> Tiedosto:Antti Oskar Kotila ja vaimo Maria Sofia Hovila.jpeg<br /> Tiedosto:New York Mills - Pihlaja, Charles.jpg<br /> Tiedosto:Juho Petteri Mäkelä ja vaimo Hilma Evita.jpg<br /> Tiedosto:New York Mills - Salo, Thomas.jpg<br /> Tiedosto:New York Mills - Salo, Fred.jpg<br /> Tiedosto:25.6.1932 Suomen Kuvalehti, Sahan Kalle.jpg<br /> Tiedosto:Sahan Kalle kuvataiteilija Albert Gebhardin kuvaamana.jpg<br /> Tiedosto:Antti Viljami Kotila ja Kalle Rantanikunen.jpg<br /> Tiedosto:Fritiof Oikemus.jpg<br /> Tiedosto:16.10.1961 The Courier-Journal - Arvo Ojala draws against Dillon.jpg<br /> Tiedosto:15 9 1959 Tampa Bay Times Toivo Maunu.jpg<br /> Tiedosto:Sofia Moore o.s. Parhiala.jpeg<br /> Tiedosto:Hilma, Matthew, Eugene and Sophia.jpeg<br /> Tiedosto:Hilda Maria ja Sakri Jokela.jpg<br /> Tiedosto:24.4.1909 Kokkola-lehti - Maanviljelijä Fredrik Nikunen.jpg<br /> Tiedosto:Kruununtorppari Juho Ylikorpi, kuvaaja Toivo Ojala 1912, Museovirasto.jpg<br /> Tiedosto:Eva Maija Johnson o.s. Välikangas n. 1896.jpg<br /> Tiedosto:Anna Kustaava Silverbergin perhe.jpeg<br /> Tiedosto:Grand-mothers Hanna Erikson (Sweden) and Hanna Annala Parhiala.jpg<br /> Tiedosto:Grand-fathers Erik Albin Erikson (Aland) and Leimo Parhiala.jpg<br /> Tiedosto:Parhiala, Leimo, Hanna &amp; Leimo Ismaiel (poika) noin 1915.jpg<br /> Tiedosto:Leimo Parhialan ja Johanna Lusiina Annalan vihkikuva 1.6.1912.jpg<br /> Tiedosto:Reino Sykäräinen, kuva Kanadasta.jpg<br /> Tiedosto:Reino ja Fanni Sykäräinen.jpg<br /> Tiedosto:Aarno Antero Välimaa.jpg<br /> Tiedosto:Aarno Antero Välimaa 1992jpg.jpeg<br /> Tiedosto:Joonas Eliaanpoika Välimaa.jpg<br /> Tiedosto:Martti ja Helmi Pirinen.jpg<br /> Tiedosto:Kalle Ranta-Nikunen.jpg<br /> Tiedosto:Kalle Kustaa ja Anna-Josefiina Kerttula kuvattuna Amerikassa.jpg<br /> Tiedosto:Suomalaisten kuoro, jossa mm. Antti Viljami Ylikotila, Sefanias, Sandra ja Vilpas Nikunen Toholammin Kotilast.jpg<br /> Tiedosto:Herman Tiilikka.jpg<br /> Tiedosto:Vanhan tuvan portailla Asialassa.jpg<br /> Tiedosto:Sakri Asiala ja Anna Kristin Asiala o. s. Koski.jpg<br /> Tiedosto:Sakri Asialan (s. 1870) perhe, kesä 1935.jpg<br /> Tiedosto:Lydia Luomala ja Sakri Asiala.jpg<br /> Tiedosto:Aleksi ja Kalle Porkola.jpg<br /> Tiedosto:Vas. Elina Klemola os. Porkola, tyttärenpoika Heimo (sylissä), tytär Aurelia Tolsa ja Elinan äiti Matilda Porkola.jpg<br /> Tiedosto:1926 Elina Klemola, tytär Aurelia ja poika Heimo odottelevat lähtöä Kokkolaan passikuvaa varten.jpeg<br /> Tiedosto:Ida Kaattari o.s. Luoma ja lapset Impi, Martta, Ruth ja Edvin.jpg<br /> Tiedosto:Sakri ja perhe, Bev Thomen.jpg<br /> Tiedosto:Kalle Fredrik Rauhala 2.png<br /> Tiedosto:Kalle Fredrik Rauhala.png<br /> Tiedosto:Matti Jämsä ystävineen.jpg<br /> Tiedosto:Ryhmäkuva Amerikassa, oik. Matti Jämsä.jpg<br /> Tiedosto:Jätkien lepohetki, keskellä Matti Jämsä.jpg<br /> Tiedosto:2 mainaria, vasemmalla Matti Jämsä..jpg<br /> Tiedosto:Työnteossa. Oikealla Matti Jämsä..jpg<br /> Tiedosto:Matti Jämsä poikasena.jpg<br /> Tiedosto:Matti Villiam Jämsä.jpg<br /> Tiedosto:Impi Kleemola, Ernest Herman Tokonautio ja Uuno Kleemola.jpg<br /> Tiedosto:Toivo Johannes Maunu.jpg<br /> Tiedosto:Oiva Sefania Maunu.jpg<br /> Tiedosto:Juho Fredrik Maunu.jpg<br /> Tiedosto:Fredrik Halmekangas pelaa hevosenkenkää.jpeg<br /> Tiedosto:Albert Fritiof ja Hilda Halmekangas, kuva Katherine Moore.jpeg<br /> Tiedosto:Vieno Antero Kleemola.jpg<br /> Tiedosto:Impi Maria Klemola vuonna 1926.jpg<br /> Tiedosto:Erkki Klemolan kuva vuoden 1958 matkustusasiakirjoista.jpg<br /> Tiedosto:Erkki Klemolan perhe.jpg<br /> Tiedosto:Amanda Fredrika Oravala ja puoliso Aadolf Heikinpoika Mikkonen.jpg<br /> Tiedosto:Vasemmalla Aadolf Mikkonen (viikset), Väinö, Amanda, Ilma, Hanna ja Lempi Mikkonen. Edessä Ahti ja Anna Mikkonen.jpg<br /> Tiedosto:1898 Raittiuslehti - kuva Jaakko Jokelasta.png<br /> Tiedosto:Antti Vilpas Luoma, passikuva.jpg<br /> Tiedosto:Ruusa Katariina Luoma s. 1.10.1890.jpg<br /> Tiedosto:Ida Sofia Luoma (Iita) ja sisko Anna Josefiina (Fiina) vanhemmalla iällä.jpeg<br /> Tiedosto:Ida Sofia Luoma (Iita) ja sisko Anna Josefiina (Fiina).jpg<br /> Tiedosto:Matti Oskari Välikankaan ja vaimo Henna o.s. Yrjänän hääpotretti.jpeg<br /> Tiedosto:Matti Oskari Välikangas ja vaimo Henna o.s. Yrjänä.jpg<br /> Tiedosto:1973 - Wäinö Nisula, vaimo Rauha ja koira Lucky.jpg<br /> Tiedosto:1982 Suomessa, Wäinö ja Maiju Nisula.jpg<br /> Tiedosto:'Tavallisissa juhlapuvuissa talvella' Wälikangas, Oikemus, Nisula.jpg<br /> Tiedosto:Wäinö Sanfred Nisula- Tallin edessä kanoja ruokkimassa - 'Friti oli ensimmäistä pyhää täällä silloin'.jpg<br /> Tiedosto:'Risti nousi' - Wäinö Sanfred Nisula rakentamassa katolista kirkkoa Australiassa.jpg<br /> Tiedosto:Wäinö Sanfred Nisula - asepalvelus Lappeenrannassa ratsuväessä.jpg<br /> Tiedosto:Wäinö Nisulan ja vaimo Rauhan vihkikuva.jpg<br /> Tiedosto:Janne ja Helmi Klemola timanttihääpäivänään 27.4.1971.jpg<br /> Tiedosto:Jaakko Walfrid Ojala ja Saima Peltokangas.jpg<br /> Tiedosto:Otettu Amerikassa, Vilho, Hjalmar ja Lempi Wirkkala.jpg<br /> Tiedosto:Lempi ja Hjalmar Wirkkala(otettu ilmeisesti Amerikassa).jpg<br /> Tiedosto:Yläjuoksu-lehti 1.2.1990, mm. Kotilaisia.jpg<br /> Tiedosto:Emil Porkola ja muut.jpeg<br /> Tiedosto:Tauno Laitala, Kuva Työväen Arkistosta.jpeg<br /> Tiedosto:Alex Kivelän ja Sofia Hedmanin vihkikuva.jpeg<br /> Tiedosto:Anna Josefina 'Fiina' Luoma.jpg<br /> Tiedosto:Josefiina Salo o. s. Luoma ja poika Pauli Toholammilla.jpeg<br /> Tiedosto:Syrjälä family.jpeg<br /> Tiedosto:Juho Jaakko Syrjälä ja vaimo Maria Josefiina o. s. Jokela.jpeg<br /> Tiedosto:Svante ja Marja Hirvikoski.jpg<br /> Tiedosto:Svante Hirvikoski.jpg<br /> Tiedosto:Maria Elmina Aarrekangas (Hill).jpeg<br /> Tiedosto:Anton Kaattari, Iida os. Jämsä.jpg<br /> Tiedosto:Hermanni ja Kalle Kaattari.jpg<br /> Tiedosto:Takana Matti ja Hermanni Kaattari, edessä oik. Kalle Kaattari.jpg<br /> Tiedosto:Matti Kaattarin vaimo Lempi Sofia o. s. Kotila ja mahdollisesti tytär vasemmalla.jpg<br /> Tiedosto:Matias Alfred (Matti) Kaattari.jpg<br /> Tiedosto:Eevert Kaattarin perhe.jpg<br /> Tiedosto:Lempi os. Kaattari, Sulo Lahti.jpg<br /> Tiedosto:Lempi Kaattari ja Sulo Lahti.jpg<br /> Tiedosto:Selma os. Hirvikoski ja Juho Kustaa Kangas.jpg<br /> Tiedosto:Selma ja Juho Kangas.jpg<br /> Tiedosto:Selma Hirvikoski.jpg<br /> Tiedosto:Jaakko Evert Kaattari keskellä istumassa vaimo takanaan.jpeg<br /> Tiedosto:Konsta ja Rauha Kaattari.jpg<br /> Tiedosto:Oikealla Matti Kaattari.jpg<br /> Tiedosto:Matti Kaattari töissä Amerikassa.jpg<br /> Tiedosto:Matti Kaattari, vaimo Lempi, poika Aimo ja tytär Hellen.jpeg<br /> Tiedosto:Herman Kaattari.jpg<br /> Tiedosto:Herman, Vilma ja tytär Laura Kaattari.jpg<br /> Tiedosto:Herman Kaattari ja Laura Kaattari Laitala.jpg<br /> Tiedosto:HERMAN~4.JPG<br /> Tiedosto:Matti Kaattari, Herman Kaattari, Matti Jämsä.jpg<br /> Tiedosto:Matti Jämsä ja Herman Kaattari.jpg<br /> Tiedosto:Herman Kaattarin kuvakortti Oskarille Wyomingiin.jpg<br /> Tiedosto:Herman Kaattari valkoisten univormussa.jpg<br /> Tiedosto:Herman Kaattari ja Vertti Kaattarin poika.jpg<br /> Tiedosto:Wäinö Herman Kaattari.jpg<br /> Tiedosto:Anton Kaattari Amerikassa.jpg<br /> Tiedosto:Heino Aleksanteri Lassila 1936.png<br /> Tiedosto:Matti Leo Mansikkamäen kuva vuoden 1930 kansalaistamisasiakirjasta.png<br /> Tiedosto:Nestor Asialan kuva kansalaistamisasiakirjasta vuodelta 1938.png<br /> Tiedosto:Johan Fredrik (Fred) Kotila ja Josefiina Kotila.png<br /> Tiedosto:Hjalmar Wirkkala, kuva vuoden 1936 kansalaistamisasiakirjasta.png<br /> Tiedosto:Purontakasessa otettu kuva, oikealla John Puro.jpeg<br /> Tiedosto:Jussi Purontaka (John Puro).jpg<br /> Tiedosto:John Oiva Puro.png<br /> Tiedosto:Nisulat ja ystäväpariskunta.jpeg<br /> Tiedosto:John Nisula, väritetty kuva.jpeg<br /> Tiedosto:1913 Juha Nisulan ja Aina Katarina Nordmanin hääkuva, alkuperäinen.jpeg<br /> Tiedosto:1913 Juha Nisulan ja Aina Katarina Nordmanin hääkuva.jpeg<br /> Tiedosto:Helmi Greijer ja lapset.jpeg<br /> Tiedosto:Christine Fiskaali.jpeg<br /> Tiedosto:Aina Maria Sten o. s. Hill e. Asiala.jpeg<br /> Tiedosto:Sefan Asiala Hill.jpeg<br /> Tiedosto:Oiva Sefan Hill vaimo Tyyne Mackeyn kansa.jpeg<br /> Tiedosto:Amanda ja Kalle Halmekangas.jpeg<br /> Tiedosto:Sulo ja Taimi Halmekangas, sisarukset.jpeg<br /> Tiedosto:Vasemmalta Ruth Ericksonin vanhemmat, Hanna ja Leimo Parhiala.jpeg<br /> Tiedosto:Leimo Parhialan ja Johanna Lusiina Annalan vihkikuva.jpeg<br /> Tiedosto:Vas. Helga Susanna Asiala.jpeg<br /> Tiedosto:Helga ja Rauha Asiala.jpeg<br /> Tiedosto:Oik. Helga Susanna Asiala, lapsi Fred Saari.jpeg<br /> Tiedosto:Helga Susanna Asiala 2.jpeg<br /> Tiedosto:Helga Susanna Asiala.jpeg<br /> Tiedosto:Sakari William Wehkoja.jpeg<br /> Tiedosto:Mieluisa Gustava Hukari.jpeg<br /> Tiedosto:Anna Josefina Aho.jpeg<br /> Tiedosto:Hilja ja Sakri Anderson.jpeg<br /> Tiedosto:Sakri, Hilja ja tytär Linda.jpeg<br /> Tiedosto:Maija Matilda Lehtimäen ja Juho Kaattarin perhe.jpg<br /> Tiedosto:Hannah L. Annala, jpg.jpeg<br /> Tiedosto:Lempi Maria ja August Kostian.jpg<br /> Tiedosto:Tobias Anderson ja perhe.jpeg<br /> Tiedosto:Sakri Anderson ja Hilja Hirvaskari.jpeg<br /> Tiedosto:Oscar ja Maria Emelia.png<br /> Tiedosto:Lempi Ahonen (Virkkala), Fitchburg, Mass USA.jpg<br /> Tiedosto:Oskari Efraiminpoika Ahola.png<br /> Tiedosto:Rosa Amalia Ahola.png<br /> Tiedosto:August Emil ja Aina Nixon sekä Hilja ja Oscar Nikunen. Todennäköisesti hääkuva vuodelta 1912.jpg<br /> Tiedosto:Juho Oscar Nikusen perhe 1918.jpg<br /> Tiedosto:Oscar Nikunen vaimo Hiljan ja lastensa Signen ja Einon kanssa 1946.jpg<br /> Tiedosto:Sandra Nikunen Amerikassa.jpg<br /> Tiedosto:Vilpas ja Oskari Nikunen, kuva otettu todennäköisesti Amerikassa.jpg<br /> Tiedosto:Vilpas Nikunen, Amerikassa.jpg<br /> Tiedosto:Sefanias ja Maija Liisa Nikunen.jpg<br /> &lt;/gallery&gt;</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Ylikotila,_Antti_Ilmari_Fredrikinpoika&diff=8309 Ylikotila, Antti Ilmari Fredrikinpoika 2026-09-14T07:54:10Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Category:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Category:Kanadansiirtolaiset]]<br /> [[Tiedosto:Antti Ylikotila Kanadassa.jpg|pienoiskuva|Antti Ylikotila kuvattuna Kanadassa. Kuva: Toholammin kotiseutuarkisto/Pajamäen perinnekeskuksen kokoelma.]]<br /> [[Tiedosto:Yläjuoksu-lehti 1.2.1990, Kotilaisia - Antti Ilmari Ylikotila.jpg|pienoiskuva|Yläjuoksu-lehti 1.2.1990, Kotilaisia - Antti Ilmari Ylikotila. Kuvan alkuperäinen ottaja [[Kaattari, Anton Adolf Juhonpoika|Anton Kaattari]]. Leike Kotilan suvun arkistosta.]]<br /> [[Tiedosto:Merkintä Antin lähdöstä 1927.jpg|pienoiskuva|Merkintä Antin lähdöstä 1927 löytyy Kotilaisten pienestä muistikirjasta. Kotilan perhearkisto.]]<br /> [[Tiedosto:1927 Antti Ylikotilan, Laurin ja Heinon &quot;kiertokortti&quot; Kotilaisille.jpeg|pienoiskuva|&quot;Kierto-Kortti Kotilaisille&quot; Antti Ilmari Ylikotilalta (s. 24.11.1900), Heino Ilmari Ylikotilalta (s. 1.8.1904) ja Lauri Josua Välikankaalta (s. 19.8.1905). Tämä kortti lähetettiin Liverpoolista muutama päivä ennen Montcalm-aluksen lähtöä Kanadaa kohti. Kolmikko saapui perille Kanadan Quebeciin 28.5.1927. Kortti Kotilan perhearkistosta.]]<br /> [[Tiedosto:1927 Antti Ylikotilan, Laurin ja Heinon &quot;kiertokortti&quot; Kotilaisille (toinen puoli).jpeg|pienoiskuva|&quot;Kierto-Kortti Kotilaisille&quot;, toinen puoli. Tummempi teksti on kirjoitettu päälle ilmeisesti myöhemmin. Haalealla tekstillä alkuperäiseen korttiin kirjoitettuna: &quot;Tällä laivalla me lähetään Atlannille perjantaina t.k. (tämän kuun) 20.&quot;]]<br /> '''N:o 21 Kotila, Ylitalo. Ylikotila, Antti Ilmari Fredrikinpoika''' s. 24.11.1900 Toholampi, k. 31.12.1982 New Westminster, B.C, Kanada. Vanhemmat Fredrik Antinpoika Kotila (s. 25.1.1867 Toholampi) ja Eeva Johanna Jeremiantytär (s. 29.3.1875 Toholampi)<br /> <br /> == Kortteja Kanadasta ==<br /> Antti Ilmari matkusti Kanadaan vuonna 1927 yhdessä [[Ylikotila, Heino Ilmari Alfredinpoika|Heino Ilmari Ylikotilan]] ja Lauri Josua Välikankaan kanssa. Perille Quebecin satamaan saavuttiin 28.5.1927. Matkustajatiedoissa Antti ilmoitti paikalliseksi ystäväkseen Johan Lamun. Määränpäänä oli Kirkland Lake, Ontario. <br /> <br /> Ensimmäisenä suunnattiin metsätöihin, jossakin vaiheessa saatettiin työskennellä myös kaivoksella. Työrytmi vakiintui joksikin aikaa siten, että Antti oli talvet metsätöissä ja kesät kaupungilla töissä. Hän toimi myöhemmässä välissä myös erään työväentalon vahtimestarina. Lopulta Antti kuitenkin päätyi työskentelemään &quot;sisäänostajana&quot;/&quot;portsarina&quot; erään ison hotellin palveluksessa Vancouverissa. Iltaisin hän myös esiintyi hotellilla - Antti kun oli hyvin musikaalinen. Luovan kutsumuksensa lisäksi hän harrasti nyrkkeilyä ja painia!<br /> <br /> Antti kirjoitti vuosien varrella kotiin ja lähetteli useita kortteja, muttei koskaan enää käynyt Suomessa.<br /> <br /> Eräässä myöhemmällä iällä siskolleen Allille lähetetyssä kortissa Antti kirjoittaa:&lt;blockquote&gt;''Olit Alli 5-vuoten vanha, kun Antti veli lähti tähän maahan. On nähty tuulta ja myrskyä. Minäkin tähähän ikään olen pitäny miehenä itseni. Minä pitin syntymäpäiviäni marraskuun 24 päivä. Miehen ikä: täytin 75 vuotta!''&lt;/blockquote&gt;<br /> <br /> == Siirilän vierailu vanhan Antin luona ==<br /> Aune Tiilikkala: &quot;''Kerran joku Siirilän sisaruksia oli käynyt siellä Kanadassa ja tavannut Antin vanhainkodissa. Hän oli maannut vain koko ajan sängyssä nousematta ylös. Hän oli niin liikuttunut tästä suomalaisen vieraan tulosta, että voimat meni. Vanhainkodin johtaja oli sanonut, että Antti on ollut hyväkuntoinen, koska on elämässään harrastanut paljon urheilua. Erikoisesti nyrkkeilyssä hän oli ollut hyvä kilpailuissakin.''&quot;<br /> <br /> Antti kuoli uudenvuodenaattona 1982 Queen's Parkin sairaalassa New Westminsterissä, British Columbiassa.<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [[Tiilikkalan sukua: Aune Tiilikkala muistelee]]<br /> <br /> [https://siirtolaisrekisteri.siirtolaisuusinstituutti.fi/passenger_list/14182673/ Siirtolaisrekisteri: Antti Ylikotilan matkustajatiedot 1927]<br /> [[Luokka:N:o 21 Kotila]]<br /> [[Luokka:Henkilötarinat]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=J%C3%A4ms%C3%A4,_Jeremias_Jeremiaanpoika&diff=8308 Jämsä, Jeremias Jeremiaanpoika 2026-09-14T07:53:20Z <p>Hankeadmin: /* Amerikasta tuotu kultakello ihastutti kylän lapsia */</p> <hr /> <div>'''N:o 9 Jämsä. Jämsä, Jeremias Jeremiaanpoika (Miija)''' s. 24.4.1870 Toholampi, k. 6.2.1948 Toholampi. Vanhemmat Jeremias Mikonpoika Jämsä (s. 10.3.1835 Toholampi, k. 18.1.1904 Toholampi) ja Anna Mikontytär Jämsä (s. 4.1.1836 Toholampi, k. 22.10.1882 Toholampi. Vihitty 21.12.1856 Toholammilla) Äitipuoli Maija Erkintytär Lahnalampi (s. 4.1.1838 Toholampi, k. 1.1.1920 Toholampi. Vihitty 24.2.1884 Toholammilla)<br /> <br /> Jeremias Jämpsä eli Miija asui Jämsässä Koivistolla. Hänen äitipuolensa oli Maria Erkintytär Lahnalampi. Marialla oli oma poika Jaakko, joka oli vuoden vanhempi Miijaa. <br /> <br /> == Miija koki omakohtaisesti kaivostyön vaarat: &quot;Kolo siihen jää&quot; ==<br /> Miija oli sävyisä vanhapoika ja välillä hän lähti muutamaksi vuodeksi Amerikkaan siskonsa [[Jämsä, Anna Sofia Jeremiaantytär|Anna Sofia Jämsän]] luo Michiganiin. Sinne hän matkusti myös vuonna 1899 ja työskenteli paikallisessa Quincy Mining Companyn kuparikaivoksella. Kaivoksella oli sattunut onnettomuus, josta Jeremias kuitenkin selviytyi verrattain hyvin. Hän kirjoitti kaivosonnettomuuden jälkeen maaliskuun 20. päivänä v. 1901: ”Nyt otan pännän käteen ja piirrän jonkun rivin. Sanon ensinnäkin paljon rakkaita terveisiä teille aina ikävällä kaivatut vanhempani, isäni, äitini, veljeni ja kaikki kotiväki yhteisesti.” Hän kertoo parantuneensa paljon ja olevansa siitä kiitollinen. Hän ei ollut pysynyt toimella onnettomuuden jälkeen, kun haavat olivat ohimolla pahimmalla paikalla. Ja hän jatkaa: ”Kyllä siinä kohta rupijaa olehen nahka päällä. Vain sen arvaa että josta luuta on otettu pois niin kolo siihen jää. Oikia käsi on pian terve ja vasen rupijaa kohta olehen.”<br /> <br /> Miija aikoo vielä koettaa tehdä töitä sitten kun on parantunut. Hän kertoo kulkeneensa jo muutaman viikon tohtorin ohviisilla. Lopuksi hän lausuu sulimmat kiitokset saamastaan kirjeestä ja kysyy, onko talossa vielä samat hevoset. Hän päättää kirjeensä: ”Tuhansia rakkaita terveisiä ja onnen toivotuksia. Suokoon jumala onnia ja menestystä kaikkiin teijän töihinne. Teitä muistava Miija”. <br /> <br /> == Amerikasta tuotu kultakello ihastutti Ylitalon lapsia ==<br /> Aune Tiilikkala kertoo: &quot;Muistan lapsuudesta Jeremias-sedän, joka Eeva-kummin veli. Hän oli ollut Amerikassa kaivoksella töissä. Siellä oli joku kuljetusvaunun rauta lyönyt häntä päähän niin, että hänellä oli otsassa syvä viisto koko koko lopun ikäänsä. Jeremias tuli onnettomuuden jälkeen Suomeen ja asui Koivistolla Johannan ja Jaakon kanssa kuolemaansa asti vanhanapoikana. Ei hän Johannalle ja Jaakolle mitään sukua ollut, mutta siinä asui ja teki talon töitä, eikä se haava mitään haitannut. Hän tuli aina pyhäaamuna Ylitaloon kylään ja istui aina puulaatikon kannella vakiopaikalla. Hänellä oli Amerikasta tuotu kultakello, jonka komeat perät roikkuivat taskun päällä. Hän näytti meille kakaroille, joita oli suuri lauma siinä ympärillä sitä kelloaan. Se oli arvokas asia. Se tuntui tosi hienolta, kun sai nähdä Amerikasta tuodun kultakellon. Amerikka tuntui meistä aivan ihmemaalta. Sen tunteen herättivät isän tuoma gramofooni ja tämä Jeremias-sedän tuoma kultakello. Ne olivat suuria ihmeitä.&quot;<br /> Ensimmäisen osan tekstistä kirjoittanut suureksi osaksi Anna-Maija Kujala. Aune Tiilikkalan muistelut tallentanut Erkki Kujala.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Jämsä, Anna Sofia Jeremiaantytär]]<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [[Tiilikkalan sukua: Aune Tiilikkala muistelee]]<br /> <br /> [https://www.geni.com/people/Jeremias-J%C3%A4ms%C3%A4/6000000183196333836 Geni: Jeremias Jämsä]<br /> <br /> [https://siirtolaisrekisteri.siirtolaisuusinstituutti.fi/passport_list/13984150/ Siirtolaisrekisteri: Jeremias Jämsän passitiedot 1899]<br /> <br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:N:o 9 Jämsä]]<br /> [[Luokka:Henkilötarinat]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=J%C3%A4ms%C3%A4,_Jeremias_Jeremiaanpoika&diff=8307 Jämsä, Jeremias Jeremiaanpoika 2026-09-14T07:52:28Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>'''N:o 9 Jämsä. Jämsä, Jeremias Jeremiaanpoika (Miija)''' s. 24.4.1870 Toholampi, k. 6.2.1948 Toholampi. Vanhemmat Jeremias Mikonpoika Jämsä (s. 10.3.1835 Toholampi, k. 18.1.1904 Toholampi) ja Anna Mikontytär Jämsä (s. 4.1.1836 Toholampi, k. 22.10.1882 Toholampi. Vihitty 21.12.1856 Toholammilla) Äitipuoli Maija Erkintytär Lahnalampi (s. 4.1.1838 Toholampi, k. 1.1.1920 Toholampi. Vihitty 24.2.1884 Toholammilla)<br /> <br /> Jeremias Jämpsä eli Miija asui Jämsässä Koivistolla. Hänen äitipuolensa oli Maria Erkintytär Lahnalampi. Marialla oli oma poika Jaakko, joka oli vuoden vanhempi Miijaa. <br /> <br /> == Miija koki omakohtaisesti kaivostyön vaarat: &quot;Kolo siihen jää&quot; ==<br /> Miija oli sävyisä vanhapoika ja välillä hän lähti muutamaksi vuodeksi Amerikkaan siskonsa [[Jämsä, Anna Sofia Jeremiaantytär|Anna Sofia Jämsän]] luo Michiganiin. Sinne hän matkusti myös vuonna 1899 ja työskenteli paikallisessa Quincy Mining Companyn kuparikaivoksella. Kaivoksella oli sattunut onnettomuus, josta Jeremias kuitenkin selviytyi verrattain hyvin. Hän kirjoitti kaivosonnettomuuden jälkeen maaliskuun 20. päivänä v. 1901: ”Nyt otan pännän käteen ja piirrän jonkun rivin. Sanon ensinnäkin paljon rakkaita terveisiä teille aina ikävällä kaivatut vanhempani, isäni, äitini, veljeni ja kaikki kotiväki yhteisesti.” Hän kertoo parantuneensa paljon ja olevansa siitä kiitollinen. Hän ei ollut pysynyt toimella onnettomuuden jälkeen, kun haavat olivat ohimolla pahimmalla paikalla. Ja hän jatkaa: ”Kyllä siinä kohta rupijaa olehen nahka päällä. Vain sen arvaa että josta luuta on otettu pois niin kolo siihen jää. Oikia käsi on pian terve ja vasen rupijaa kohta olehen.”<br /> <br /> Miija aikoo vielä koettaa tehdä töitä sitten kun on parantunut. Hän kertoo kulkeneensa jo muutaman viikon tohtorin ohviisilla. Lopuksi hän lausuu sulimmat kiitokset saamastaan kirjeestä ja kysyy, onko talossa vielä samat hevoset. Hän päättää kirjeensä: ”Tuhansia rakkaita terveisiä ja onnen toivotuksia. Suokoon jumala onnia ja menestystä kaikkiin teijän töihinne. Teitä muistava Miija”. <br /> <br /> == Amerikasta tuotu kultakello ihastutti kylän lapsia ==<br /> Aune Tiilikkala kertoo: &quot;Muistan lapsuudesta Jeremias-sedän, joka Eeva-kummin veli. Hän oli ollut Amerikassa kaivoksella töissä. Siellä oli joku kuljetusvaunun rauta lyönyt häntä päähän niin, että hänellä oli otsassa syvä viisto koko koko lopun ikäänsä. Jeremias tuli onnettomuuden jälkeen Suomeen ja asui Koivistolla Johannan ja Jaakon kanssa kuolemaansa asti vanhanapoikana. Ei hän Johannalle ja Jaakolle mitään sukua ollut, mutta siinä asui ja teki talon töitä, eikä se haava mitään haitannut. Hän tuli aina pyhäaamuna Ylitaloon kylään ja istui aina puulaatikon kannella vakiopaikalla. Hänellä oli Amerikasta tuotu kultakello, jonka komeat perät roikkuivat taskun päällä. Hän näytti meille kakaroille, joita oli suuri lauma siinä ympärillä sitä kelloaan. Se oli arvokas asia. Se tuntui tosi hienolta, kun sai nähdä Amerikasta tuodun kultakellon. Amerikka tuntui meistä aivan ihmemaalta. Sen tunteen herättivät isän tuoma gramofooni ja tämä Jeremias-sedän tuoma kultakello. Ne olivat suuria ihmeitä.&quot;<br /> Ensimmäisen osan tekstistä kirjoittanut suureksi osaksi Anna-Maija Kujala. Aune Tiilikkalan muistelut tallentanut Erkki Kujala.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Jämsä, Anna Sofia Jeremiaantytär]]<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [[Tiilikkalan sukua: Aune Tiilikkala muistelee]]<br /> <br /> [https://www.geni.com/people/Jeremias-J%C3%A4ms%C3%A4/6000000183196333836 Geni: Jeremias Jämsä]<br /> <br /> [https://siirtolaisrekisteri.siirtolaisuusinstituutti.fi/passport_list/13984150/ Siirtolaisrekisteri: Jeremias Jämsän passitiedot 1899]<br /> <br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:N:o 9 Jämsä]]<br /> [[Luokka:Henkilötarinat]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=J%C3%A4ms%C3%A4,_Jeremias_Jeremiaanpoika&diff=8306 Jämsä, Jeremias Jeremiaanpoika 2026-09-14T07:52:15Z <p>Hankeadmin: /* Aune Tiilikkala muistelee Jeremiasta */</p> <hr /> <div>'''N:o 9 Jämsä. Jämsä, Jeremias Jeremiaanpoika (Miija)''' s. 24.4.1870 Toholampi, k. 6.2.1948 Toholampi. Vanhemmat Jeremias Mikonpoika Jämsä (s. 10.3.1835 Toholampi, k. 18.1.1904 Toholampi) ja Anna Mikontytär Jämsä (s. 4.1.1836 Toholampi, k. 22.10.1882 Toholampi. Vihitty 21.12.1856 Toholammilla) Äitipuoli Maija Erkintytär Lahnalampi (s. 4.1.1838 Toholampi, k. 1.1.1920 Toholampi. Vihitty 24.2.1884 Toholammilla)<br /> <br /> Jeremias Jämpsä eli Miija asui Jämsässä Koivistolla. Hänen äitipuolensa oli Maria Erkintytär Lahnalampi. Marialla oli oma poika Jaakko, joka oli vuoden vanhempi Miijaa. <br /> <br /> == Miija koki omakohtaisesti kaivostyön vaarat: &quot;Kolo siihen jää&quot; ==<br /> Miija oli sävyisä vanhapoika ja välillä hän lähti muutamaksi vuodeksi Amerikkaan siskonsa [[Jämsä, Anna Sofia Jeremiaantytär|Anna Sofia Jämsän]] luo Michiganiin. Sinne hän matkusti myös vuonna 1899 ja työskenteli paikallisessa Quincy Mining Companyn kuparikaivoksella. Kaivoksella oli sattunut onnettomuus, josta Jeremias kuitenkin selviytyi verrattain hyvin. Hän kirjoitti kaivosonnettomuuden jälkeen maaliskuun 20. päivänä v. 1901: ”Nyt otan pännän käteen ja piirrän jonkun rivin. Sanon ensinnäkin paljon rakkaita terveisiä teille aina ikävällä kaivatut vanhempani, isäni, äitini, veljeni ja kaikki kotiväki yhteisesti.” Hän kertoo parantuneensa paljon ja olevansa siitä kiitollinen. Hän ei ollut pysynyt toimella onnettomuuden jälkeen, kun haavat olivat ohimolla pahimmalla paikalla. Ja hän jatkaa: ”Kyllä siinä kohta rupijaa olehen nahka päällä. Vain sen arvaa että josta luuta on otettu pois niin kolo siihen jää. Oikia käsi on pian terve ja vasen rupijaa kohta olehen.”<br /> <br /> Miija aikoo vielä koettaa tehdä töitä sitten kun on parantunut. Hän kertoo kulkeneensa jo muutaman viikon tohtorin ohviisilla. Lopuksi hän lausuu sulimmat kiitokset saamastaan kirjeestä ja kysyy, onko talossa vielä samat hevoset. Hän päättää kirjeensä: ”Tuhansia rakkaita terveisiä ja onnen toivotuksia. Suokoon jumala onnia ja menestystä kaikkiin teijän töihinne. Teitä muistava Miija”. <br /> <br /> == Amerikasta tuotu kultakello ihastutti kylän lapsia ==<br /> Aune Tiilikkala kertoo: &quot;Muistan lapsuudesta Jeremias-sedän, joka Eeva-kummin veli. Hän oli ollut Amerikassa kaivoksella töissä. Siellä oli joku kuljetusvaunun rauta lyönyt häntä päähän niin, että hänellä oli otsassa syvä viisto koko koko lopun ikäänsä. Jeremias tuli onnettomuuden jälkeen Suomeen ja asui Koivistolla Johannan ja Jaakon kanssa kuolemaansa asti vanhanapoikana. Ei hän Johannalle ja Jaakolle mitään sukua ollut, mutta siinä asui ja teki talon töitä, eikä se haava mitään haitannut.<br /> <br /> Hän tuli aina pyhäaamuna Ylitaloon kylään ja istui aina puulaatikon kannella vakiopaikalla. Hänellä oli Amerikasta tuotu kultakello, jonka komeat perät roikkuivat taskun päällä. Hän näytti meille kakaroille, joita oli suuri lauma siinä ympärillä sitä kelloaan. Se oli arvokas asia. Se tuntui tosi hienolta, kun sai nähdä Amerikasta tuodun kultakellon. Amerikka tuntui meistä aivan ihmemaalta. Sen tunteen herättivät isän tuoma gramofooni ja tämä Jeremias-sedän tuoma kultakello. Ne olivat suuria ihmeitä.&quot;<br /> Ensimmäisen osan tekstistä kirjoittanut suureksi osaksi Anna-Maija Kujala. Aune Tiilikkalan muistelut tallentanut Erkki Kujala.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Jämsä, Anna Sofia Jeremiaantytär]]<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [[Tiilikkalan sukua: Aune Tiilikkala muistelee]]<br /> <br /> [https://www.geni.com/people/Jeremias-J%C3%A4ms%C3%A4/6000000183196333836 Geni: Jeremias Jämsä]<br /> <br /> [https://siirtolaisrekisteri.siirtolaisuusinstituutti.fi/passport_list/13984150/ Siirtolaisrekisteri: Jeremias Jämsän passitiedot 1899]<br /> <br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:N:o 9 Jämsä]]<br /> [[Luokka:Henkilötarinat]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=J%C3%A4ms%C3%A4,_Jeremias_Jeremiaanpoika&diff=8305 Jämsä, Jeremias Jeremiaanpoika 2026-09-14T07:50:19Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>'''N:o 9 Jämsä. Jämsä, Jeremias Jeremiaanpoika (Miija)''' s. 24.4.1870 Toholampi, k. 6.2.1948 Toholampi. Vanhemmat Jeremias Mikonpoika Jämsä (s. 10.3.1835 Toholampi, k. 18.1.1904 Toholampi) ja Anna Mikontytär Jämsä (s. 4.1.1836 Toholampi, k. 22.10.1882 Toholampi. Vihitty 21.12.1856 Toholammilla) Äitipuoli Maija Erkintytär Lahnalampi (s. 4.1.1838 Toholampi, k. 1.1.1920 Toholampi. Vihitty 24.2.1884 Toholammilla)<br /> <br /> Jeremias Jämpsä eli Miija asui Jämsässä Koivistolla. Hänen äitipuolensa oli Maria Erkintytär Lahnalampi. Marialla oli oma poika Jaakko, joka oli vuoden vanhempi Miijaa. <br /> <br /> == Miija koki omakohtaisesti kaivostyön vaarat: &quot;Kolo siihen jää&quot; ==<br /> Miija oli sävyisä vanhapoika ja välillä hän lähti muutamaksi vuodeksi Amerikkaan siskonsa [[Jämsä, Anna Sofia Jeremiaantytär|Anna Sofia Jämsän]] luo Michiganiin. Sinne hän matkusti myös vuonna 1899 ja työskenteli paikallisessa Quincy Mining Companyn kuparikaivoksella. Kaivoksella oli sattunut onnettomuus, josta Jeremias kuitenkin selviytyi verrattain hyvin. Hän kirjoitti kaivosonnettomuuden jälkeen maaliskuun 20. päivänä v. 1901: ”Nyt otan pännän käteen ja piirrän jonkun rivin. Sanon ensinnäkin paljon rakkaita terveisiä teille aina ikävällä kaivatut vanhempani, isäni, äitini, veljeni ja kaikki kotiväki yhteisesti.” Hän kertoo parantuneensa paljon ja olevansa siitä kiitollinen. Hän ei ollut pysynyt toimella onnettomuuden jälkeen, kun haavat olivat ohimolla pahimmalla paikalla. Ja hän jatkaa: ”Kyllä siinä kohta rupijaa olehen nahka päällä. Vain sen arvaa että josta luuta on otettu pois niin kolo siihen jää. Oikia käsi on pian terve ja vasen rupijaa kohta olehen.”<br /> <br /> Miija aikoo vielä koettaa tehdä töitä sitten kun on parantunut. Hän kertoo kulkeneensa jo muutaman viikon tohtorin ohviisilla. Lopuksi hän lausuu sulimmat kiitokset saamastaan kirjeestä ja kysyy, onko talossa vielä samat hevoset. Hän päättää kirjeensä: ”Tuhansia rakkaita terveisiä ja onnen toivotuksia. Suokoon jumala onnia ja menestystä kaikkiin teijän töihinne. Teitä muistava Miija”. <br /> <br /> == Aune Tiilikkala muistelee Jeremiasta ==<br /> Muistan lapsuudesta [[Jämsä, Jeremias Jeremiaanpoika|Jeremias-sedän]], joka Eeva-kummin veli. Hän oli ollut Amerikassa kaivoksella töissä. Siellä oli joku kuljetusvaunun rauta lyönyt häntä päähän niin, että hänellä oli otsassa syvä viisto koko koko lopun ikäänsä. Jeremias tuli onnettomuuden jälkeen Suomeen ja asui Koivistolla Johannan ja Jaakon kanssa kuolemaansa asti vanhanapoikana. Ei hän Johannalle ja Jaakolle mitään sukua ollut, mutta siinä asui ja teki talon töitä, eikä se haava mitään haitannut.<br /> <br /> Hän tuli aina pyhäaamuna Ylitaloon kylään ja istui aina puulaatikon kannella vakiopaikalla. Hänellä oli Amerikasta tuotu kultakello, jonka komeat perät roikkuivat taskun päällä. Hän näytti meille kakaroille, joita oli suuri lauma siinä ympärillä sitä kelloaan. Se oli arvokas asia. Se tuntui tosi hienolta, kun sai nähdä Amerikasta tuodun kultakellon. Amerikka tuntui meistä aivan ihmemaalta. Sen tunteen herättivät isän tuoma gramofooni ja tämä Jeremias-sedän tuoma kultakello. Ne olivat suuria ihmeitä.<br /> Ensimmäisen osan tekstistä kirjoittanut suureksi osaksi Anna-Maija Kujala. Aune Tiilikkalan muistelut tallentanut Erkki Kujala.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Jämsä, Anna Sofia Jeremiaantytär]]<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [[Tiilikkalan sukua: Aune Tiilikkala muistelee]]<br /> <br /> [https://www.geni.com/people/Jeremias-J%C3%A4ms%C3%A4/6000000183196333836 Geni: Jeremias Jämsä]<br /> <br /> [https://siirtolaisrekisteri.siirtolaisuusinstituutti.fi/passport_list/13984150/ Siirtolaisrekisteri: Jeremias Jämsän passitiedot 1899]<br /> <br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:N:o 9 Jämsä]]<br /> [[Luokka:Henkilötarinat]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Ylikotila,_Antti_Viljami_Antinpoika&diff=8304 Ylikotila, Antti Viljami Antinpoika 2026-09-14T07:41:15Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Antti Viljami Ylikotila ja Kalle Rantanikunen ym..jpg|pienoiskuva|Kuvassa olevat miehet ovat Antti Viljami Ylikotila ja [[Ranta-Nikunen, Kalle Sakrinpoika|Kalle Rantanikunen]]. Naisista ei ikävä kyllä ole tietoa. Kuva Aune Tiilikkala, Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmat.]]<br /> [[Tiedosto:Anna-Josefiina (os. Lepistö) ja Antti Viljami Ylikotila.png|pienoiskuva|Anna-Josefiina (os. Lepistö) ja Antti Viljami Ylikotila. Kuva Aune Tiilikkala, Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmat.]]<br /> [[Tiedosto:Suomalaisten kuoro, jossa mm. Antti Viljami Ylikotila, Sefanias, Sandra ja Vilpas Nikunen Toholammin Kotilast.jpg|pienoiskuva|Kuva Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmista. Kuvassa seuraavien lisäksi [[Nikunen, Sandra Eliisa Sefaniaantytär|Sandra]] (takarivi 1. vasemmalta) ja [[Nikunen, Vilpas Sefaniaanpoika|Vilpas Nikunen]]. &quot;Suomalaisten kuoro Amerikassa 1907-1910. Takarivissä II oikealla Hilja Oravala, keskirivissä III. vasemmalta '''Viljami Ylikotila''' ja V vasemmalta [[Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika|Sefania Nikunen]], eturivissä II vasemmalta Kasperi Finnilä.&quot; Kuva Aune Tiilikkala, Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmat.]]<br /> '''N:o 21 Kotila, Ylitalo. Ylikotila, Antti Viljami Antinpoika''' s. 22.8.1878 Toholampi, k. 23.5.1940. Vanhemmat Antti Jaakonpoika Ylikotila (s. 23.11.1826 Toholampi, k. 28.11.1910 Toholampi) ja Maria Johanna Riutta (s. 17.12.1836 Lestijärvi, k. 6.5.1901 Toholampi) <br /> <br /> - Puoliso Anna Josefiina (Fiina) Lepistö s. 6.12.1881 Veteli, k. 29.10.1957 Toholampi. <br /> <br /> == Nuorten kutomolaisten elämää Fitchburgissa ==<br /> Antti ja vaimo Fiina tutustuivat toisiinsa Amerikassa Fitchburgissa, työskennellessään &quot;kutomatoorissa&quot;. He olivat tulleet Amerikkaan siirtolaisina kumpikin omia reittejään. <br /> <br /> Työstään kutomossa Anna Josefiina on kertonut, että hän työskenteli samoilla tooleilla kolme ja puoli vuotta.  Hän hoiti kolmea toolia, joiden väliä piti juosta ja huolehtia ettei lanka katkea eikä tule virherantua. Jos lanka katkesi ja tuli paljon virherantua työstä maksettiin huonompaa palkkaa, kun tekeleeseen piti tehdä solmu.<br /> <br /> Tytär Aune Tiilikkalan kertoman mukaan Antti on sanonut, että kun siellä ei saanut tupakoida, niin oppi pitämään tupakki mälliä suussa ja piti sitä vielä kotimaassakin.<br /> <br /> Antti Viljami osallistui Amerikassa suomalaisen kuoron toimintaan. Samassa kuorossa olivat laulaneet samalta kylältä olleet Nikusen sisarukset Santra, Sefanias ja Vilpas. Antti ja Anna Josefiina menivät Amerikassa kihloihin ja tulivat sitten Suomeen. <br /> <br /> == Veli ei päästänyt takaisin Amerikkaan ==<br /> Antti tuli näyttämään morsiantaan kotiväelle ja tarkoitus oli mennä vihille ja palata sitten Amerikkaan. Kuitenkaan Antin Fredrik-veli jota Feeluksi kutsuttiin, ei päästänytkään nuorta paria lähtemään takaisin, vaan sanoi, ettei jaksa asua taloa yksin. Veljen vaimoineen piti jäädä yhdessä hänen perheensä kanssa sitä asumaan. <br /> <br /> Niin nuoripari sitten vihittiin vuonna 1907 ja heidän Amerikan tienesteillään ostettiin Ojalan talo Ylitalon lisämaaksi. Samassa talossa asuttiin ja kummallekin pariskunnalle Antille ja Fiinalle sekä Feelulle ja Eevalle syntyi 11 lasta, joten perheillä oli yhteensä 22 lasta. Lisäksi Johanna-siskokin asui samassa talossa. Väkeä oli siis Ylitalossa tuolloin 27 henkeä. <br /> <br /> == Ylitalosta riitti suojaksi monelle ==<br /> Talossa oli iso tupa, kaksi perikamaria, edustupa ja pikkukamari ja vintille tehtiin kaksi kamaria. Joka sängyssä nukkui vähintään kaksi. Siinä oli tietämistä, että kaikille sai sängyt. <br /> <br /> Monet tiesivät, että Ylitalossa saa ruokaa ja yösijan. Eräänä iltana kymmenen aikaan yöllä järveltä oli ollut saapumassa irtolaisia kuormansa kanssa. Talon naiset olivat käskeneet panna ovet kiinni, mutta Feelu oli sanonut, että ei panna. He ovat Jumalan luomia niin kuin mekin ja heille kuuluu yösija. Olkia pantiin lattialle ja vieraat laittoivat omat vaatteensa peitoiksi. <br /> <br /> Lopulta perheet muuttivat erilleen käytännön syistä. Aune Tiilikkala: &lt;blockquote&gt;&quot;''Sitten mentiin erilleen, kun väkeä oli niin paljon, ettei enää mahduttu mitenkään samaan tupaa, kun lapset kasvoivat. Setä sanoi, että jatketaan vain tupaa Kirkkojärvelle päin ja asutaan yhdessä. Mutta isä sanoi, että ei sitä iänpäivää pysty jatkamaan. Niin ostettiin Haikosen Antilta ja Mantalta Peltokorven talo ja muutettiin sinne. Johanna-täti jäi sedän perheen kanssa Ylitaloon. Maita asuttiin kuitenkin vielä jonkun aikaa yhdessä yhteissä vehkeillä. Sopu oli aina tosi hyvä.'' <br /> <br /> ''Naapurin Viitasalon Emmalle syntyi samalla tavoin joka ohrille lapsia, kuten meidänkin taloon. Yhdessä leikittiin, koskaan ei riidelty, eikä kukaan vieras tiennyt kenen lapsia kukin oli, kun yhdessä oltiin milloin kummankin talon puolella. Sitten kun veljekset menivät erilleen, niin pantiin yhteen Ylitalon, Peltokorven ja Ojalan maat ja kaikki jaettiin kahtia. Näin isän ja äitin Amerikan tienestit menivät yhteiseen pesään''.&quot; &lt;/blockquote&gt;<br /> <br /> == Aune Tiilikkala muistelee vanhempien Amerikan-tuomisia ==<br /> &lt;blockquote&gt;&quot;''Isä oli tuonut Amerikasta myös rammarin (=gramofoni =levysoitin). Siinä oli päällä levyt niinkö juomalasit. Yhteen tämmöseen lasiin eli rullaan isäkin oli laulanut yhden laulun. Siinä oli vihreä torvi, johon sai laittaa neulan ja sillä sitten soitettiin. Se rammari oli vintillä ja me onnettomat lapset pudotettiin ne rullat kerran lattialle ja meni rikki. Se harmitti kovasti niin meitä lapsia kuin isääkin. Lauluja en muita isän laulun lisäksi kuin Maame-laulun, sen minä opin. Muita en muista, kun olin silloin vielä niin pieni.'' <br /> <br /> ''Isä ja äiti eivät puhuneet Amerikan matkasta eikä olosta siellä mitään. Se olikin kummallista, eikä me lapset ymmärretty kysyä. Sitä asuttiin vain sitä talua ja tehtiin ankarasti työtä. Mutta äitin fiinejä Amerikan vaatteita oli vintillä ja niitähän me lapset pantiin päälle, kun siellä vintillä leikittiin. Se tuntui hienolta. Siellä oli myös Amerikasta tuotu musta iso sateenvarjo, jonka kans minä yritin hypätä ilmaan ja sanoin, että minä lennän.''<br /> <br /> ''Valokuva albumeita niillä oli, joissa oli paljon hienoja kuvia. Niitä me lapset käytiin katsomassa omi päin, kun eivät vanhemmat niistäkään puhuneet. Albumin takana oli iso hieno peili ja siitä me peilattiin, kun muita peilejä ei ollut. Sekin oli hienoa. Albumeja säilytettiin isän tekemän piirongin päällä kamarissa.''&quot;&lt;/blockquote&gt;<br /> Tiedot perustuvat haastattelupöytäkirjaan Toholammilla 17.2. 2003 kertojana Aune Tiilikkala, haastattelijana Erkki Kujala.<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [[Tiilikkalan sukua: Aune Tiilikkala muistelee]] <br /> <br /> [https://www.geni.com/people/Antti-Viljami-Yli-Kotila/6000000207660899845 Geni: Antti Viljami Yli-Kotila (Kotila)]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Paluumuuttajat]]<br /> [[Luokka:N:o 21 Kotila]]<br /> [[Luokka:Henkilötarinat]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Nikunen,_Juho_Oskari_Sefaniaanpoika&diff=8303 Nikunen, Juho Oskari Sefaniaanpoika 2026-09-14T07:37:51Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:August Emil ja Aina Nixon sekä Hilja ja Oscar Nikunen. Todennäköisesti hääkuva vuodelta 1912.jpg|pienoiskuva|415x415px|August Emil ja Aina Nixon sekä Hilja ja Oscar Nikunen. Todennäköisesti hääkuva vuodelta 1912. Kuva Eila Rekilän kokoelmista.]]<br /> [[Tiedosto:Juho Oscar Nikusen perhe 1918.jpg|pienoiskuva|459x459px|Oscar Nikusen perhe 1918. Kuva Eila Rekilän kokoelmista.]]<br /> [[Tiedosto:Juho Oscar Nikusen maatila.jpg|pienoiskuva|276x276px|Oscar Nikusen maatila. Kuva Eila Rekilän kokoelmista.]]<br /> [[Tiedosto:Oscar Nikunen vaimo Hiljan ja lastensa Signen ja Einon kanssa 1946.jpg|pienoiskuva|276x276px|Oscar Nikunen vaimo Hiljan ja lastensa Signen ja Einon kanssa 1946. Kuva Eila Rekilän kokoelmista.]]<br /> [[Tiedosto:Eila Rekilä &amp; Kristi Magee- Oskarin tarina - Oscar's story.jpg|pienoiskuva|Eila Rekilä &amp; Kristi Magee: Oskarin tarina - Oscar's story, kansikuva. © Rekilä &amp; Magee.]]<br /> '''N:o 20 Nikunen, n:o 35 Uusikangas. Nikunen, Juho &lt;u&gt;Oskari&lt;/u&gt; Sefaniaanpoika''' s. 28.5.1890 Toholampi, k. 29.7.1957 Frederick, Etelä-Dakota. Vanhemmat [[Nikunen, Sefanias Matinpoika|Sefanias Matinpoika Nikunen]] (s.29.5.1841 Toholampi, k. 27.5.1899 Toholampi) ja Maija Liisa Matintytär Junkala (s. 2.3.1848 Toholampi, k. 4.7.1923. Vihitty 28.12.1868 Kannus)<br /> <br /> - Puoliso Hilja Mieluisa Fredrikintytär Nixon s. 17.6.1888 Brown, Etelä-Dakota, k. 15.7.1953 Brown, Etelä-Dakota. Vihitty 19.6.1912 Brownissa.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> '''Sisarukset'''<br /> <br /> [[Nikunen, Leander Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> [[Nikunen, Sandra Eliisa Sefaniaantytär]]<br /> <br /> [[Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> [[Nikunen, Vilpas Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [https://www.findagrave.com/memorial/184410643/j_oscar-nikunen?_gl=1*1kvz8in*_gcl_au*MTkzODgyODk3Ny4xNzg1OTUwMTAx*_ga*NTYwMTMxODM5LjE3NjExMjcyMDE.*_ga_4QT8FMEX30*c2M3ODE0MzY0LTAxNTAtNGQ5NS1hZDY5LWMzNmRhZTI4ZGY2YyRvMzMzJGcxJHQxNzg5MzY5MDg1JGo2MCRsMCRoMA..*_ga_LMK6K2LSJH*c2M3ODE0MzY0LTAxNTAtNGQ5NS1hZDY5LWMzNmRhZTI4ZGY2YyRvMTkxJGcxJHQxNzg5MzY5MDg1JGo2MCRsMCRoMA.. Find a Grave: J Oscar Nikunen]<br /> <br /> [https://www.ancestry.com/family-tree/person/tree/38571318/person/280091639557/facts Ancestry: John Oscar Nikunen]<br /> <br /> [https://anders.finna.fi/Record/anders.709c67f3-df7c-4279-9883-78be9bc7cbc0?sid=5514480898 Anders-kirjastot: Eila Rekilä &amp; Kristi Magee: Oskarin tarina / Oscar’s story]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 20 Nikunen]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Tiedosto:Eila_Rekil%C3%A4_%26_Kristi_Magee-_Oskarin_tarina_-_Oscar%27s_story.jpg&diff=8302 Tiedosto:Eila Rekilä & Kristi Magee- Oskarin tarina - Oscar's story.jpg 2026-09-14T07:35:33Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>Teoksen kansi (c) Eila Rekilä &amp; Kristi Magee.</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Nikunen,_Sefanias_Alfred_Sefaniaanpoika&diff=8301 Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika 2026-09-14T07:34:08Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Kuva päivätty 4.4.1909, takana lukee- Sefanias Nikunen. 'Muisti Saimalle Sandralta'.jpg|pienoiskuva|Kuva päivätty 4.4.1909, takana lukee: Sefanias Nikunen. 'Muisti Saimalle Sandralta.' Kuva Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmista.]]<br /> [[Tiedosto:Suomalaisten kuoro, jossa mm. Antti Viljami Ylikotila, Sefanias, Sandra ja Vilpas Nikunen Toholammin Kotilast.jpg|pienoiskuva|Kuva Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmista. Kuvassa seuraavien lisäksi [[Nikunen, Sandra Eliisa Sefaniaantytär|Sandra]] (takarivi 1. vasemmalta) ja [[Nikunen, Vilpas Sefaniaanpoika|Vilpas Nikunen]]. &quot;Suomalaisten kuoro Amerikassa 1907-1910. Takarivissä II oikealla Hilja Oravala, keskirivissä III. vasemmalta [[Ylikotila, Antti Viljami Antinpoika|Viljami Ylikotila]] ja V vasemmalta '''Sefania Nikunen''', eturivissä II vasemmalta Kasperi Finnilä.&quot; Kuva Aune Tiilikkala, Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmat.]]<br /> [[Tiedosto:Sefanias ja Maija Liisa Nikunen.jpg|pienoiskuva|Sefanias ja Maija Liisa Nikunen. Kuva Eila Rekilän kokoelmista.]]<br /> '''N:o 20 Nikunen. Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika''' s. 13.6.1875 Toholampi, k. 1940. Vanhemmat [[Nikunen, Sefanias Matinpoika|Sefanias Matinpoika Nikunen]] (s. 29.1.1841 Toholampi, k. 27.5.1899) ja Maija Liisa Matintytär Junkala (s. 2.3.1848 Toholampi, k. 4.7.1923. Vihitty 28.12.1868 Kannus)<br /> <br /> == Tutun kaverin kanssa Amerikkaan ==<br /> Nikusen sisarussarjasta ensimmäisenä Amerikkaan matkusti Sefanias, joka oli saanut passin 13.5.1902. White Star Lines -varustamon Liverpoolista lähtevän Baltic-laivan matkustajaluettelossa 23.5.1902 mainitaan Alfred Nikunen, 26 vuotta. New Yorkiin hän saapui 1.6. Luettelon teksti on epäselvää, mutta mahdollisesti häntä olisi vastassa henkilö nimeltä Hukkari eli Hukari. Hänen kohdallaan on Sefaniaan ohella kaarella yhdistetty saapuvaksi Antti Kotilla eli Kotila. Kumpikin hyvin tuttuja nimiä Kotilan kylältä. Muuta tietoa hänen Amerikassa olostaan ei ole.<br /> <br /> Konsta Laitalan muistelutekstistä on kuva suomalaisesta kuorosta Amerikassa, jossa hänen isänsä oli laulanut. Kuvan alla on teksti: ''”Samassa kuorossa olivat laulaneet samalta kylältä olleet Nikusen sisarukset Sandra, Sefanias ja Vilpas ja vielä kolmas veli, joka tullut hulluksi ja laitettiin Suomeen. Sandra tuli myöhemmin Suomeen ja meni Takkusen kanssa naimisiin.''” Kyse on siis Sefaniaasta, Leanderista, Sandrasta ja Vilppaasta.<br /> <br /> == Epäonnistunutta kaupanpitoa ==<br /> Amerikassa tienatuilla rahoilla Sefanias osti Kannuksesta kaupan. Ilmeisesti hän ei selvinnyt siitä kuitenkaan ilman lainaa ja takaajana oli Nikusen tilaa pitävä veli Antti. Sefanias ei selvinnyt lainoista ja muutti muulta perheeltä salaa Helsinkiin jättäen lainansa maksamatta. Tila ei tuottanut niin paljoa, että Antti olisi selvinnyt lainan maksusta. Talo jouduttiin myymään pakkohuutokaupalla. Tilanne katkeroitti sisarusten välejä. <br /> Tekstin on kirjoittanut Eila Rekilä.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Nikunen, Juho Oskari Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> [[Nikunen, Leander Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> [[Nikunen, Sandra Eliisa Sefaniaantytär]]<br /> <br /> [[Nikunen, Vilpas Sefaniaanpoika]]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 20 Nikunen]]<br /> [[Luokka:Paluumuuttajat]]<br /> [[Luokka:Henkilötarinat]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Tiedosto:Sefanias_ja_Maija_Liisa_Nikunen.jpg&diff=8300 Tiedosto:Sefanias ja Maija Liisa Nikunen.jpg 2026-09-14T07:33:44Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>Kuva Eila Rekilän kokoelmista.</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Nikunen,_Vilpas_Sefaniaanpoika&diff=8299 Nikunen, Vilpas Sefaniaanpoika 2026-09-14T07:31:10Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Vilpas Nikunen, Amerikassa.jpg|pienoiskuva|Vilpas Amerikassa. Kuva Eila Rekilän kokoelmista.]]<br /> [[Tiedosto:Vilpas ja Oskari Nikunen, kuva otettu todennäköisesti Amerikassa.jpg|pienoiskuva|Vilpas ja veli [[Nikunen, Juho Oskari Sefaniaanpoika|Oskari Nikunen]], kuva otettu todennäköisesti Amerikassa. Kuva Eila Rekilän kokoelmista.]]<br /> [[Tiedosto:Suomalaisten kuoro, jossa mm. Antti Viljami Ylikotila, Sefanias, Sandra ja Vilpas Nikunen Toholammin Kotilast.jpg|pienoiskuva|Kuva Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmista. Kuvassa seuraavien lisäksi [[Nikunen, Sandra Eliisa Sefaniaantytär|Sandra]] (takarivi 1. vasemmalta) ja Vilpas Nikunen. &quot;Suomalaisten kuoro Amerikassa 1907-1910. Takarivissä II oikealla Hilja Oravala, keskirivissä III. vasemmalta [[Ylikotila, Antti Viljami Antinpoika|Viljami Ylikotila]] ja V vasemmalta [[Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika|Sefania Nikunen]], eturivissä II vasemmalta Kasperi Finnilä.&quot; Kuva Aune Tiilikkala, Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmat.]]<br /> '''N:o 20 Nikunen. Nikunen, Vilpas Sefaniaanpoika''' s. 12.5.1886 Toholampi, k. 25.11.1972. Vanhemmat [[Nikunen, Sefanias Matinpoika|Sefanias Matinpoika Nikunen]] (s. 29.1.1841 Toholampi, k. 27.5.1899) ja Maija Liisa Matintytär Junkala (s. 2.3.1848 Toholampi, k. 4.7.1923. Vihitty 28.12.1868 Kannus)<br /> <br /> - 1. puoliso Helga s. 1895.<br /> <br /> - 2. puoliso Hilma Antintytär Tullila s. 16.4.1897 Lappajärvi. <br /> <br /> == Veli Sefanias kutsui Amerikkaan ==<br /> Vilpas (nimi on välillä muodossa Wilpas) oli matkaan lähtiessään 19-vuotias. Passin hän oli saanut 3.2.1905. Hän lähti Hangosta Polaris-laivalla 24.2.1905 ja määränpääksi oli merkitty Maynard MA eli Massachusetts. Lähtö Liverpoolista Englannista oli 14.2. ja Cunard-linjan laiva Ivernia. Matkan hinnaksi oli merkitty 22 USD. Laivan asiakirjoissa ystäväksi mainitaan Sefanias Nikunen. Maahantuloviranomaisen asiakirjassa määrittely on tarkennettu veljeksi. Vastaanottajasarakkeeseen on kirjattu lisäksi: Box 709 Maynard Mass. Tämä on ilmeisesti osoite eli hän on asunut tuolloin Massachusettsissa, jossa tuolloin oli muitakin suomalaisia. Tämä merkinnee sitä, että Sefanias oli lähettänyt kutsun ja siten takasi oleskeluajan kustannukset. <br /> <br /> Etelä-Dakotan Brown Countyn vuoden 1910 väestönlaskentatiedoissa on Wilpas Nikunen. Hän on 24-vuotias. Perhesuhteita kokevaan sarakkeen kohtaan on merkitty ”employee” eli työntekijä, kieleksi suomi ja ammatiksi farmlaborer eli maataloustyöntekijä. Hänet on merkitty John A ja Hilma Nixonin vuokralaiseksi. Tämä oli Oskari-veljen vaimon Hiljan veli. Oletetaan, että Oskari on tätä kautta tavannut tulevan vaimonsa.<br /> <br /> Vilppaan asuinpaikoista ei ole tietoa. Saattaa olla, että hän on asunut jossain vaiheessa Wyomingissa. Siitä antaa viitteitä Siirtolaisuusinsituutin tiedoista löytynyt Työmiehessä ollut ilmoitus lakkolaisten tukemisesta. Otsikkona on Glencae, WYO. Ja teksti kuuluu: ”Me allekirjoittaneet olemme täällä keränneet Minnesotan lakkolaisten hyväksi 31 taalaa, jonka olemme lähettäneet sillä osoitteella, joka oli Työmiehessä. Pyydämme Työmiestä ottamaan palstoilleen kaikkien avustajain nimet, jotka ovat: (78 nimeä).” Listassa Vilpas Nikunen 25. Yksi lahjoittaja on antanut kaksi taalaa, neljä yhden ja loput 25 tai 50 senttiä. Listalla on alle kymmenen suomalaiselta vaikuttavaa sukunimeä. Suomalaisethan vaihtoivat sekä etu- että sukunimiään, joten lukumäärästä ei voi olla varma. Suurin osa näyttäisi kuitenkin olevan amerikkalaisia. <br /> <br /> Vilpas palasi Suomeen 29.3.1913. Hän oli tuolloin 26-vuotias. Lähtösatamaksi on merkitty St John, New Brunswick, Canada. Hän oli siis jossain vaiheessa muuttanut Kanadan puolelle ja koko matka kesti kahdeksan vuotta. Paluumatkan hän teki Canadian Pacific Line-varustamon Empress of Britain-laivalla. Englannissa satamapaikkana oli Liverpool.<br /> <br /> == Vilpas asettui asumaan Kannukseen ==<br /> Amerikasta palattuaan Vilpas Nikunen avioitui vuonna 1920 Hilman o.s. Tullila kanssa. He asettuivat asumaan Kannuksen Perttuun Hilman suvun luovuttamalle tontille. Amerikan asioista Vilpas ei puhunut, mutta Oskari-veljeltä tuli ajoittain tervetulleita ameriikanpaketteja. Lapsia heille syntyi muutaman vuoden välein 13, viisi poikaa ja seitsemän tytärtä. Vilpas viljeli ympärillä olevia peltoja, navetassa oli muutama lehmä ja sika, sekä tallissa hevonen. Vilpas oli aina työssä ja menossa, Hilma hoiti navettaa ja huushollia. Myöhemmin Vilpas sai avukseen nuorimman poikansa Alpon, joka myöhemmin jatkoi talon pitoa.<br /> <br /> Perhettä kohtasi suuri tragedia, kun sotarintamalla ollut Olavi-poka teloitettiin v 1944 hänen poistuttuaan kahteen kertaan luvatta rintamalta. Tämä oli niin vanhempien kuin sisarustenkin puolelta vaikea kestää. Se ei unohtunut koskaan.<br /> <br /> Vilpas kärsi terveysvaivoista koko myöhemmän ikänsä. Jalka oli reuman vuoksi jäykistynyt niin, että hän nilkutti ja joutui laahaamaan toista jalkaa perässään. Se ei estänyt hänen työntekoaan. Perhe rakensi vanhan hirsitalon tilalle uuden tilavamman talon vuonna 1953. Elämä siellä jatkui entiseen tahtiin. Viimeisinä vuosinaan Vilpas makasi kotonaan liikuntakyvyttömänä sängyssään. Häntä hoitivat vielä kotona asuvat tytär Marjatta ja poika Alpo. Myös Hilma-vaimon kunto oli heikentynyt, joten hänkin vietti viimeiset vuotensa sänkynsä laidalla istuen.<br /> <br /> Vilppaan ja veljensä Oskarin kirjeenvaihto oli hyvin kiinteää. Oskari lähetti kirjeissään rahaa. Pienikin summa oli hyvin tärkeä. Seuraavassa Vilppaan kirje. Veljensä Oskari oli tuolloin asunut jo 12 vuotta Amerikassa. Vilpas elättelee edelleen toiveita päästä myös muuttamaan. &lt;blockquote&gt;''Kannus Tammik 29 pv 1922''<br /> <br /> ''Monet terveiset teille olen terve ja minun väkeni on terve olen nonasti tuumannu kirjoittaa vaan aina se on jäänyt lampilta minä keväillä kirjoitin vaan en tiedä oletko sannu sitä kun ei ole siittä tullu vastausta minä olen täällä kannuksessa meillä on täällä kaksi poikaa Wiljo on puolen toista vuoden Olavi 10 viikon. Aune Lampilla 6 vuoden olen toisinaan käynny lampilla äidi on hyvin huonoissa voimissa ei juuri paljo sairas en minä oikein tykkää olostani täällä mutta niin kuin sanoin minä en tykkää näistä vanhoista piruista meillä on tässä maata 3 1/3 osa ääntä ja vaimoni veljellä on vähä isompi osa vanhat on elatuksella me myytäs sitte tämä paikka jos muualle lähtis vaikka eihän tästä paljo sais tuon elatuksen vuoksi neljä meillä on lehmää kyllä sitä sitte omillaan rentosti pääsis sinne eikä nyt muuta erin omasta maunun konsta on kuollu'' <br /> <br /> ''en tiejä miten siellä pärjäis olisko yksin parein tulla vai koko joukon kans pääsisköhän siellä mitenkään alkuun sais edes vähäkään maan asumus hommaa enhän minä nyt sittä tiejä tulostanikaan vaan ajattelin semmosia vaan ja vieläkin jos vain siellä pääsis alkuun niin kyllä siellä taitas paremmin pärjätä mitenkä teidän tila on nyt menestynny minulla olis kova halu maan viljelykseen koskelan Otto on koskelassa Aatulla on Peltokorven Laina akkana no hyvästi nyt ja voikaa hyvin''<br /> <br /> ''piirsi'' <br /> <br /> ''Wilpas Nikunan'' <br /> <br /> ''Kannus''<br /> <br /> ''vastaa heti näihin kysymyksiin sinä kerran kirjoitit että pääsis sinun kans yhteen hommaan''&lt;/blockquote&gt;Kirjeessä oleva negatiivinen arvio asumistavasta johtunee siitä, että Vilppaan perhe asui vaimon vanhempien talossa, jonka nämä olivat saaneet perintönä ehdolla, että vanhemmat saavat asua siinä kuolemaansa saakka ja heistä huolehditaan. Hän ei näköjään pitänyt asumismuodosta eikä appivanhemmistaan. Olivat siis ns. syytingillä.<br /> <br /> Vilpas kuoli 1972 ja Hilma muutamia vuosia myöhemmin 1976.<br /> Tekstin on kirjoittanut Eila Rekilä.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Nikunen, Juho Oskari Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> [[Nikunen, Leander Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> [[Nikunen, Sandra Eliisa Sefaniaantytär]]<br /> <br /> [[Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika]]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 20 Nikunen]]<br /> [[Luokka:Paluumuuttajat]]<br /> [[Luokka:Henkilötarinat]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Tiedosto:Vilpas_Nikunen,_Amerikassa.jpg&diff=8298 Tiedosto:Vilpas Nikunen, Amerikassa.jpg 2026-09-14T07:30:24Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>Kuva Eila Rekilän kokoelmista.</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Nikunen,_Sefanias_Alfred_Sefaniaanpoika&diff=8297 Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika 2026-09-14T07:29:25Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Kuva päivätty 4.4.1909, takana lukee- Sefanias Nikunen. 'Muisti Saimalle Sandralta'.jpg|pienoiskuva|Kuva päivätty 4.4.1909, takana lukee: Sefanias Nikunen. 'Muisti Saimalle Sandralta.' Kuva Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmista.]]<br /> [[Tiedosto:Suomalaisten kuoro, jossa mm. Antti Viljami Ylikotila, Sefanias, Sandra ja Vilpas Nikunen Toholammin Kotilast.jpg|pienoiskuva|Kuva Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmista. Kuvassa seuraavien lisäksi [[Nikunen, Sandra Eliisa Sefaniaantytär|Sandra]] (takarivi 1. vasemmalta) ja [[Nikunen, Vilpas Sefaniaanpoika|Vilpas Nikunen]]. &quot;Suomalaisten kuoro Amerikassa 1907-1910. Takarivissä II oikealla Hilja Oravala, keskirivissä III. vasemmalta [[Ylikotila, Antti Viljami Antinpoika|Viljami Ylikotila]] ja V vasemmalta '''Sefania Nikunen''', eturivissä II vasemmalta Kasperi Finnilä.&quot; Kuva Aune Tiilikkala, Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmat.]]<br /> '''N:o 20 Nikunen. Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika''' s. 13.6.1875 Toholampi, k. 1940. Vanhemmat [[Nikunen, Sefanias Matinpoika|Sefanias Matinpoika Nikunen]] (s. 29.1.1841 Toholampi, k. 27.5.1899) ja Maija Liisa Matintytär Junkala (s. 2.3.1848 Toholampi, k. 4.7.1923. Vihitty 28.12.1868 Kannus)<br /> <br /> == Tutun kaverin kanssa Amerikkaan ==<br /> Nikusen sisarussarjasta ensimmäisenä Amerikkaan matkusti Sefanias, joka oli saanut passin 13.5.1902. White Star Lines -varustamon Liverpoolista lähtevän Baltic-laivan matkustajaluettelossa 23.5.1902 mainitaan Alfred Nikunen, 26 vuotta. New Yorkiin hän saapui 1.6. Luettelon teksti on epäselvää, mutta mahdollisesti häntä olisi vastassa henkilö nimeltä Hukkari eli Hukari. Hänen kohdallaan on Sefaniaan ohella kaarella yhdistetty saapuvaksi Antti Kotilla eli Kotila. Kumpikin hyvin tuttuja nimiä Kotilan kylältä. Muuta tietoa hänen Amerikassa olostaan ei ole.<br /> <br /> Konsta Laitalan muistelutekstistä on kuva suomalaisesta kuorosta Amerikassa, jossa hänen isänsä oli laulanut. Kuvan alla on teksti: ''”Samassa kuorossa olivat laulaneet samalta kylältä olleet Nikusen sisarukset Sandra, Sefanias ja Vilpas ja vielä kolmas veli, joka tullut hulluksi ja laitettiin Suomeen. Sandra tuli myöhemmin Suomeen ja meni Takkusen kanssa naimisiin.''” Kyse on siis Sefaniaasta, Leanderista, Sandrasta ja Vilppaasta.<br /> <br /> == Epäonnistunutta kaupanpitoa ==<br /> Amerikassa tienatuilla rahoilla Sefanias osti Kannuksesta kaupan. Ilmeisesti hän ei selvinnyt siitä kuitenkaan ilman lainaa ja takaajana oli Nikusen tilaa pitävä veli Antti. Sefanias ei selvinnyt lainoista ja muutti muulta perheeltä salaa Helsinkiin jättäen lainansa maksamatta. Tila ei tuottanut niin paljoa, että Antti olisi selvinnyt lainan maksusta. Talo jouduttiin myymään pakkohuutokaupalla. Tilanne katkeroitti sisarusten välejä. <br /> Tekstin on kirjoittanut Eila Rekilä.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Nikunen, Juho Oskari Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> [[Nikunen, Leander Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> [[Nikunen, Sandra Eliisa Sefaniaantytär]]<br /> <br /> [[Nikunen, Vilpas Sefaniaanpoika]]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 20 Nikunen]]<br /> [[Luokka:Paluumuuttajat]]<br /> [[Luokka:Henkilötarinat]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Nikunen,_Sandra_Eliisa_Sefaniaantyt%C3%A4r&diff=8296 Nikunen, Sandra Eliisa Sefaniaantytär 2026-09-14T07:29:10Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Sandra Nikunen Amerikassa.jpg|pienoiskuva|Sandra Nikunen Amerikassa. Kuva Eila Rekilän kokoelmasta.]]<br /> [[Tiedosto:Suomalaisten kuoro, jossa mm. Antti Viljami Ylikotila, Sefanias, Sandra ja Vilpas Nikunen Toholammin Kotilast.jpg|pienoiskuva|Kuva Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmista. Kuvassa seuraavien lisäksi Sandra (takarivi 1. vasemmalta) ja [[Nikunen, Vilpas Sefaniaanpoika|Vilpas Nikunen]]. &quot;Suomalaisten kuoro Amerikassa 1907-1910. Takarivissä II oikealla Hilja Oravala, keskirivissä III. vasemmalta [[Ylikotila, Antti Viljami Antinpoika|Viljami Ylikotila]] ja V vasemmalta [[Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika|Sefania Nikunen]], eturivissä II vasemmalta Kasperi Finnilä.&quot; Kuva Aune Tiilikkala, Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmat.]]<br /> '''N:o 20 Nikunen, n:o 35 Uusikangas. Nikunen, Sandra Eliisa Sefaniaantytär''' s. 8.5.1884 Toholampi, k. 14.5.1960 Toholampi. Vanhemmat [[Nikunen, Sefanias Matinpoika|Sefanias Matinpoika Nikunen]] (s. 29.5.1841 Toholampi, k. 27.5.1899 Toholampi) ja Maija Liisa Matintytär Junkala (s. 2.3.1848 Toholampi, k. 4.7.1923. Vihitty 28.12.1868 Kannus)<br /> <br /> - Puoliso Taavi Juho Takkunen s. 8.9.1886 Varpaisjärvi, k. 10.9.1936 Toholampi.<br /> <br /> == Amerikan matkasta vain vähän tietoa ==<br /> Talollisen tytär Sandra Eliisa Nikuselle on myönnetty viiden vuoden passi 4.5.1903 ja lähtöpäiväksi on merkitty 6.5. Hän täyttäisi kahden päivän kuluttua 19 vuotta. Sandra Nikunen matkusti Amerikkaan yhdessä Sanna Nikusen ja tämän lasten kanssa. He olivat matkalla Sannan miehen Augusti Antinpoika Nikusen luokse Millstone Pointiin, Connecticutiin.Sandra oli niin lyhyen ajan Amerikassa, ettei hänestä jäänyt merkintää Amerikan väestönlaskentaan (1910). Passi meni vanhaksi 1908. Vuoden 1907 henkikirjan mukaan Sandra oli Suomessa. <br /> <br /> == Marka-arkku mökin eteisen nurkassa muistutti Amerikasta ==<br /> Sandra meni naimisiin Juhanes (Juho) Takkusen, ylämaan uittomiehen kanssa, joiksi Savosta tulleita tukkimiehiä kutsuttiin. Toholammin seurakunnasta saadun virkatodistuksen mukaan pappi oli merkinnyt etunimen muotoon David Johan Antinpoika. Hautakivessä nimi on muodossa Juhanes. Sandra ja Juhanes vihittiin 8.4.1916 Toholammin pappilassa. Ennen avioliittoa oli Sandralle lyhytaikaisesta suhteesta uittojohtajaan syntynyt poika Lauri (s. 1913, k. 22.11.1979). Pappi oli antanut hänelle sukunimeksi Uusikangas, koska Nikusia oli Lampilla jo niin paljon. Sandran ja Juhanan avioliitosta syntyi seitsemän lasta, joista aikuisiksi elivät Laura Anni (s. 8.7.1916, k. 14.4.1993), Olavi Onni (s. 25.5.1918, k. 5.7.1941) ja Rebekka Elisabet (s. 21.8.1921, k. 25.5.1992). <br /> <br /> Sandran Amerikan matkasta ei tiedetä juuri mitään. Kotilan kylällä sijainneen mökin porstuvassa oli iso Amerikan arkku. Suvussa kulki pitkään perintönä Amerikasta tuotuja tuoleja. Myös astioita ja muita pikkutavaroita oli hän arkussa tuonut. Niitä ei ole kuitenkaan säilynyt jälkipolville. Ei ole tiedossa, mitä Sandra Amerikassa teki.<br /> <br /> Juhana elätti perhettä sekalaisilla töillä, mm. metsätöillä. Sandra hankki tuloja ompelemalla. Hänellä oli myös oma kutomakone. Hän ompeli jopa miesten housuja ja flanellivaatteita metsäkämpille sekä ”tikkasi täkkejä” kyläläisille. Jäätyään varsin varhain leskeksi, hän eleli mökissään Uudellakankaalla. Hän matkusti usein Raakel-tyttären perheen luo Heinävedelle. Laura-tyttären tyttären Eilan muutettua opiskelemaan lähdön vuoksi pois kotoaan, Sandra asui pitkiä aikoja vapautuneessa huoneessa Kannuksessa. Hän oli loppuun saakka hyvin perillä maailman menosta ja luki ahkerasti lehtiä. Hän iloitsi suuresti suvun ensimmäisistä ylioppilaista, Lauran lapsista Eskosta ja Eilasta. <br /> Tekstin on kirjoittanut Sandran tyttärentytär Eila Rekilä.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> '''Sisarukset'''<br /> <br /> [[Nikunen, Juho Oskari Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> [[Nikunen, Leander Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> [[Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> [[Nikunen, Vilpas Sefaniaanpoika]]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 20 Nikunen]]<br /> [[Luokka:Paluumuuttajat]]<br /> [[Luokka:Henkilötarinat]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Nikunen,_Leander_Sefaniaanpoika&diff=8295 Nikunen, Leander Sefaniaanpoika 2026-09-14T07:28:59Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>'''N:o 20 Nikunen, n:o 35 Uusikangas. Nikunen, Leander Sefanianpoika''' s. 18.6.1873 Toholampi, k. 8.4.1893. Vanhemmat [[Nikunen, Sefanias Matinpoika|Sefanias Matinpoika Nikunen]] (s. 29.5.1841 Toholampi, k. 27.5.1899 Toholampi) ja Maija Liisa Matintytär Junkala (s. 2.3.1848 Toholampi, k. 4.7.1923. Vihitty 28.12.1868 Kannus)<br /> <br /> == Amerikan matkasta hyvin vähän tietoa ==<br /> Leander oli saanut passin Amerikan matkaa varten 5.4.1902 ja matkustajaluettelosta 27.4.1902 löytyy Leander Nikunen. Konsta Laitalan muistelutekstistä on kuva suomalaisesta kuorosta Amerikassa, jossa hänen isänsä oli laulanut. Kuvan alla on teksti: ''”Samassa kuorossa olivat laulaneet samalta kylältä olleet Nikusen sisarukset Sandra, Sefanias ja Vilpas ja vielä kolmas veli, joka tullut hulluksi ja laitettiin Suomeen. Sandra tuli myöhemmin Suomeen ja meni Takkusen kanssa naimisiin.''” Kyse on siis Sefaniasta, Leanderista, Sandrasta ja Vilppaasta. Koska kuvan ottoaika eri ole tiedossa, ei voi myöskään tietää, oliko nuorin veli Oskari tuolloin jo Amerikassa. Ei ole tietoa, mikä sairaus Leanderia vaivasi. Hän kuoli 20-vuotiaana. <br /> Tekstin on kirjoittanut Eila Rekilä.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> '''Sisarukset'''<br /> <br /> [[Nikunen, Juho Oskari Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> [[Nikunen, Sandra Eliisa Sefaniaantytär]]<br /> <br /> [[Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> [[Nikunen, Vilpas Sefaniaanpoika]]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 20 Nikunen]]<br /> [[Luokka:Henkilötarinat]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Nikunen,_Vilpas_Sefaniaanpoika&diff=8294 Nikunen, Vilpas Sefaniaanpoika 2026-09-14T07:28:42Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Vilpas ja Oskari Nikunen, kuva otettu todennäköisesti Amerikassa.jpg|pienoiskuva|Vilpas ja veli [[Nikunen, Juho Oskari Sefaniaanpoika|Oskari Nikunen]], kuva otettu todennäköisesti Amerikassa. Kuva Eila Rekilän kokoelmista.]]<br /> [[Tiedosto:Vilpas Nikunen kuvattuna 1900-luvulla Savossa, Etelä-Dakotassa.jpg|pienoiskuva|Vilpas Nikunen kuvattuna 1900-luvulla Savossa, Etelä-Dakotassa. Kuva teoksesta ''Pioneer Members of the Savo Lutheran Church &amp; their Descendents - The Four Nixon Brothers'' (Albert R. Erickson)]]<br /> [[Tiedosto:Suomalaisten kuoro, jossa mm. Antti Viljami Ylikotila, Sefanias, Sandra ja Vilpas Nikunen Toholammin Kotilast.jpg|pienoiskuva|Kuva Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmista. Kuvassa seuraavien lisäksi [[Nikunen, Sandra Eliisa Sefaniaantytär|Sandra]] (takarivi 1. vasemmalta) ja Vilpas Nikunen. &quot;Suomalaisten kuoro Amerikassa 1907-1910. Takarivissä II oikealla Hilja Oravala, keskirivissä III. vasemmalta [[Ylikotila, Antti Viljami Antinpoika|Viljami Ylikotila]] ja V vasemmalta [[Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika|Sefania Nikunen]], eturivissä II vasemmalta Kasperi Finnilä.&quot; Kuva Aune Tiilikkala, Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmat.]]<br /> '''N:o 20 Nikunen. Nikunen, Vilpas Sefaniaanpoika''' s. 12.5.1886 Toholampi, k. 25.11.1972. Vanhemmat [[Nikunen, Sefanias Matinpoika|Sefanias Matinpoika Nikunen]] (s. 29.1.1841 Toholampi, k. 27.5.1899) ja Maija Liisa Matintytär Junkala (s. 2.3.1848 Toholampi, k. 4.7.1923. Vihitty 28.12.1868 Kannus)<br /> <br /> - 1. puoliso Helga s. 1895.<br /> <br /> - 2. puoliso Hilma Antintytär Tullila s. 16.4.1897 Lappajärvi. <br /> <br /> == Veli Sefanias kutsui Amerikkaan ==<br /> Vilpas (nimi on välillä muodossa Wilpas) oli matkaan lähtiessään 19-vuotias. Passin hän oli saanut 3.2.1905. Hän lähti Hangosta Polaris-laivalla 24.2.1905 ja määränpääksi oli merkitty Maynard MA eli Massachusetts. Lähtö Liverpoolista Englannista oli 14.2. ja Cunard-linjan laiva Ivernia. Matkan hinnaksi oli merkitty 22 USD. Laivan asiakirjoissa ystäväksi mainitaan Sefanias Nikunen. Maahantuloviranomaisen asiakirjassa määrittely on tarkennettu veljeksi. Vastaanottajasarakkeeseen on kirjattu lisäksi: Box 709 Maynard Mass. Tämä on ilmeisesti osoite eli hän on asunut tuolloin Massachusettsissa, jossa tuolloin oli muitakin suomalaisia. Tämä merkinnee sitä, että Sefanias oli lähettänyt kutsun ja siten takasi oleskeluajan kustannukset. <br /> <br /> Etelä-Dakotan Brown Countyn vuoden 1910 väestönlaskentatiedoissa on Wilpas Nikunen. Hän on 24-vuotias. Perhesuhteita kokevaan sarakkeen kohtaan on merkitty ”employee” eli työntekijä, kieleksi suomi ja ammatiksi farmlaborer eli maataloustyöntekijä. Hänet on merkitty John A ja Hilma Nixonin vuokralaiseksi. Tämä oli Oskari-veljen vaimon Hiljan veli. Oletetaan, että Oskari on tätä kautta tavannut tulevan vaimonsa.<br /> <br /> Vilppaan asuinpaikoista ei ole tietoa. Saattaa olla, että hän on asunut jossain vaiheessa Wyomingissa. Siitä antaa viitteitä Siirtolaisuusinsituutin tiedoista löytynyt Työmiehessä ollut ilmoitus lakkolaisten tukemisesta. Otsikkona on Glencae, WYO. Ja teksti kuuluu: ”Me allekirjoittaneet olemme täällä keränneet Minnesotan lakkolaisten hyväksi 31 taalaa, jonka olemme lähettäneet sillä osoitteella, joka oli Työmiehessä. Pyydämme Työmiestä ottamaan palstoilleen kaikkien avustajain nimet, jotka ovat: (78 nimeä).” Listassa Vilpas Nikunen 25. Yksi lahjoittaja on antanut kaksi taalaa, neljä yhden ja loput 25 tai 50 senttiä. Listalla on alle kymmenen suomalaiselta vaikuttavaa sukunimeä. Suomalaisethan vaihtoivat sekä etu- että sukunimiään, joten lukumäärästä ei voi olla varma. Suurin osa näyttäisi kuitenkin olevan amerikkalaisia. <br /> <br /> Vilpas palasi Suomeen 29.3.1913. Hän oli tuolloin 26-vuotias. Lähtösatamaksi on merkitty St John, New Brunswick, Canada. Hän oli siis jossain vaiheessa muuttanut Kanadan puolelle ja koko matka kesti kahdeksan vuotta. Paluumatkan hän teki Canadian Pacific Line-varustamon Empress of Britain-laivalla. Englannissa satamapaikkana oli Liverpool.<br /> <br /> == Vilpas asettui asumaan Kannukseen ==<br /> Amerikasta palattuaan Vilpas Nikunen avioitui vuonna 1920 Hilman o.s. Tullila kanssa. He asettuivat asumaan Kannuksen Perttuun Hilman suvun luovuttamalle tontille. Amerikan asioista Vilpas ei puhunut, mutta Oskari-veljeltä tuli ajoittain tervetulleita ameriikanpaketteja. Lapsia heille syntyi muutaman vuoden välein 13, viisi poikaa ja seitsemän tytärtä. Vilpas viljeli ympärillä olevia peltoja, navetassa oli muutama lehmä ja sika, sekä tallissa hevonen. Vilpas oli aina työssä ja menossa, Hilma hoiti navettaa ja huushollia. Myöhemmin Vilpas sai avukseen nuorimman poikansa Alpon, joka myöhemmin jatkoi talon pitoa.<br /> <br /> Perhettä kohtasi suuri tragedia, kun sotarintamalla ollut Olavi-poka teloitettiin v 1944 hänen poistuttuaan kahteen kertaan luvatta rintamalta. Tämä oli niin vanhempien kuin sisarustenkin puolelta vaikea kestää. Se ei unohtunut koskaan.<br /> <br /> Vilpas kärsi terveysvaivoista koko myöhemmän ikänsä. Jalka oli reuman vuoksi jäykistynyt niin, että hän nilkutti ja joutui laahaamaan toista jalkaa perässään. Se ei estänyt hänen työntekoaan. Perhe rakensi vanhan hirsitalon tilalle uuden tilavamman talon vuonna 1953. Elämä siellä jatkui entiseen tahtiin. Viimeisinä vuosinaan Vilpas makasi kotonaan liikuntakyvyttömänä sängyssään. Häntä hoitivat vielä kotona asuvat tytär Marjatta ja poika Alpo. Myös Hilma-vaimon kunto oli heikentynyt, joten hänkin vietti viimeiset vuotensa sänkynsä laidalla istuen.<br /> <br /> Vilppaan ja veljensä Oskarin kirjeenvaihto oli hyvin kiinteää. Oskari lähetti kirjeissään rahaa. Pienikin summa oli hyvin tärkeä. Seuraavassa Vilppaan kirje. Veljensä Oskari oli tuolloin asunut jo 12 vuotta Amerikassa. Vilpas elättelee edelleen toiveita päästä myös muuttamaan. &lt;blockquote&gt;''Kannus Tammik 29 pv 1922''<br /> <br /> ''Monet terveiset teille olen terve ja minun väkeni on terve olen nonasti tuumannu kirjoittaa vaan aina se on jäänyt lampilta minä keväillä kirjoitin vaan en tiedä oletko sannu sitä kun ei ole siittä tullu vastausta minä olen täällä kannuksessa meillä on täällä kaksi poikaa Wiljo on puolen toista vuoden Olavi 10 viikon. Aune Lampilla 6 vuoden olen toisinaan käynny lampilla äidi on hyvin huonoissa voimissa ei juuri paljo sairas en minä oikein tykkää olostani täällä mutta niin kuin sanoin minä en tykkää näistä vanhoista piruista meillä on tässä maata 3 1/3 osa ääntä ja vaimoni veljellä on vähä isompi osa vanhat on elatuksella me myytäs sitte tämä paikka jos muualle lähtis vaikka eihän tästä paljo sais tuon elatuksen vuoksi neljä meillä on lehmää kyllä sitä sitte omillaan rentosti pääsis sinne eikä nyt muuta erin omasta maunun konsta on kuollu'' <br /> <br /> ''en tiejä miten siellä pärjäis olisko yksin parein tulla vai koko joukon kans pääsisköhän siellä mitenkään alkuun sais edes vähäkään maan asumus hommaa enhän minä nyt sittä tiejä tulostanikaan vaan ajattelin semmosia vaan ja vieläkin jos vain siellä pääsis alkuun niin kyllä siellä taitas paremmin pärjätä mitenkä teidän tila on nyt menestynny minulla olis kova halu maan viljelykseen koskelan Otto on koskelassa Aatulla on Peltokorven Laina akkana no hyvästi nyt ja voikaa hyvin''<br /> <br /> ''piirsi'' <br /> <br /> ''Wilpas Nikunan'' <br /> <br /> ''Kannus''<br /> <br /> ''vastaa heti näihin kysymyksiin sinä kerran kirjoitit että pääsis sinun kans yhteen hommaan''&lt;/blockquote&gt;Kirjeessä oleva negatiivinen arvio asumistavasta johtunee siitä, että Vilppaan perhe asui vaimon vanhempien talossa, jonka nämä olivat saaneet perintönä ehdolla, että vanhemmat saavat asua siinä kuolemaansa saakka ja heistä huolehditaan. Hän ei näköjään pitänyt asumismuodosta eikä appivanhemmistaan. Olivat siis ns. syytingillä.<br /> <br /> Vilpas kuoli 1972 ja Hilma muutamia vuosia myöhemmin 1976.<br /> Tekstin on kirjoittanut Eila Rekilä.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Nikunen, Juho Oskari Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> [[Nikunen, Leander Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> [[Nikunen, Sandra Eliisa Sefaniaantytär]]<br /> <br /> [[Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika]]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 20 Nikunen]]<br /> [[Luokka:Paluumuuttajat]]<br /> [[Luokka:Henkilötarinat]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Nikunen,_Vilpas_Sefaniaanpoika&diff=8293 Nikunen, Vilpas Sefaniaanpoika 2026-09-14T07:28:25Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Vilpas ja Oskari Nikunen, kuva otettu todennäköisesti Amerikassa.jpg|pienoiskuva|Vilpas ja veli [[Nikunen, Juho Oskari Sefaniaanpoika|Oskari Nikunen]], kuva otettu todennäköisesti Amerikassa. Kuva Eila Rekilän kokoelmista.]]<br /> [[Tiedosto:Vilpas Nikunen kuvattuna 1900-luvulla Savossa, Etelä-Dakotassa.jpg|pienoiskuva|Vilpas Nikunen kuvattuna 1900-luvulla Savossa, Etelä-Dakotassa. Kuva teoksesta ''Pioneer Members of the Savo Lutheran Church &amp; their Descendents - The Four Nixon Brothers'' (Albert R. Erickson)]]<br /> [[Tiedosto:Suomalaisten kuoro, jossa mm. Antti Viljami Ylikotila, Sefanias, Sandra ja Vilpas Nikunen Toholammin Kotilast.jpg|pienoiskuva|Kuva Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmista. Kuvassa seuraavien lisäksi [[Nikunen, Sandra Eliisa Sefaniaantytär|Sandra]] (takarivi 1. vasemmalta) ja Vilpas Nikunen. &quot;Suomalaisten kuoro Amerikassa 1907-1910. Takarivissä II oikealla Hilja Oravala, keskirivissä III. vasemmalta [[Ylikotila, Antti Viljami Antinpoika|Viljami Ylikotila]] ja V vasemmalta [[Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika|Sefania Nikunen]], eturivissä II vasemmalta Kasperi Finnilä.&quot; Kuva Aune Tiilikkala, Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmat.]]<br /> '''N:o 20 Nikunen. Nikunen, Vilpas Sefaniaanpoika''' s. 12.5.1886 Toholampi, k. 25.11.1972. Vanhemmat [[Nikunen, Sefanias Matinpoika|Sefanias Matinpoika Nikunen]] (s. 29.1.1841 Toholampi, k. 27.5.1899) ja Maija Liisa Matintytär Junkala (s. 2.3.1848 Toholampi, k. 4.7.1923. Vihitty 28.12.1868 Kannus)<br /> <br /> - 1. puoliso Helga s. 1895.<br /> <br /> - 2. puoliso Hilma Antintytär Tullila s. 16.4.1897 Lappajärvi. <br /> <br /> == Veli Sefanias kutsui Amerikkaan ==<br /> Vilpas (nimi on välillä muodossa Wilpas) oli matkaan lähtiessään 19-vuotias. Passin hän oli saanut 3.2.1905. Hän lähti Hangosta Polaris-laivalla 24.2.1905 ja määränpääksi oli merkitty Maynard MA eli Massachusetts. Lähtö Liverpoolista Englannista oli 14.2. ja Cunard-linjan laiva Ivernia. Matkan hinnaksi oli merkitty 22 USD. Laivan asiakirjoissa ystäväksi mainitaan Sefanias Nikunen. Maahantuloviranomaisen asiakirjassa määrittely on tarkennettu veljeksi. Vastaanottajasarakkeeseen on kirjattu lisäksi: Box 709 Maynard Mass. Tämä on ilmeisesti osoite eli hän on asunut tuolloin Massachusettsissa, jossa tuolloin oli muitakin suomalaisia. Tämä merkinnee sitä, että Sefanias oli lähettänyt kutsun ja siten takasi oleskeluajan kustannukset. <br /> <br /> Etelä-Dakotan Brown Countyn vuoden 1910 väestönlaskentatiedoissa on Wilpas Nikunen. Hän on 24-vuotias. Perhesuhteita kokevaan sarakkeen kohtaan on merkitty ”employee” eli työntekijä, kieleksi suomi ja ammatiksi farmlaborer eli maataloustyöntekijä. Hänet on merkitty John A ja Hilma Nixonin vuokralaiseksi. Tämä oli Oskari-veljen vaimon Hiljan veli. Oletetaan, että Oskari on tätä kautta tavannut tulevan vaimonsa.<br /> <br /> Vilppaan asuinpaikoista ei ole tietoa. Saattaa olla, että hän on asunut jossain vaiheessa Wyomingissa. Siitä antaa viitteitä Siirtolaisuusinsituutin tiedoista löytynyt Työmiehessä ollut ilmoitus lakkolaisten tukemisesta. Otsikkona on Glencae, WYO. Ja teksti kuuluu: ”Me allekirjoittaneet olemme täällä keränneet Minnesotan lakkolaisten hyväksi 31 taalaa, jonka olemme lähettäneet sillä osoitteella, joka oli Työmiehessä. Pyydämme Työmiestä ottamaan palstoilleen kaikkien avustajain nimet, jotka ovat: (78 nimeä).” Listassa Vilpas Nikunen 25. Yksi lahjoittaja on antanut kaksi taalaa, neljä yhden ja loput 25 tai 50 senttiä. Listalla on alle kymmenen suomalaiselta vaikuttavaa sukunimeä. Suomalaisethan vaihtoivat sekä etu- että sukunimiään, joten lukumäärästä ei voi olla varma. Suurin osa näyttäisi kuitenkin olevan amerikkalaisia. <br /> <br /> Vilpas palasi Suomeen 29.3.1913. Hän oli tuolloin 26-vuotias. Lähtösatamaksi on merkitty St John, New Brunswick, Canada. Hän oli siis jossain vaiheessa muuttanut Kanadan puolelle ja koko matka kesti kahdeksan vuotta. Paluumatkan hän teki Canadian Pacific Line-varustamon Empress of Britain-laivalla. Englannissa satamapaikkana oli Liverpool.<br /> <br /> == Vilpas asettui asumaan Kannukseen ==<br /> Amerikasta palattuaan Vilpas Nikunen avioitui vuonna 1920 Hilman o.s. Tullila kanssa. He asettuivat asumaan Kannuksen Perttuun Hilman suvun luovuttamalle tontille. Amerikan asioista Vilpas ei puhunut, mutta Oskari-veljeltä tuli ajoittain tervetulleita ameriikanpaketteja. Lapsia heille syntyi muutaman vuoden välein 13, viisi poikaa ja seitsemän tytärtä. Vilpas viljeli ympärillä olevia peltoja, navetassa oli muutama lehmä ja sika, sekä tallissa hevonen. Vilpas oli aina työssä ja menossa, Hilma hoiti navettaa ja huushollia. Myöhemmin Vilpas sai avukseen nuorimman poikansa Alpon, joka myöhemmin jatkoi talon pitoa.<br /> <br /> Perhettä kohtasi suuri tragedia, kun sotarintamalla ollut Olavi-poka teloitettiin v 1944 hänen poistuttuaan kahteen kertaan luvatta rintamalta. Tämä oli niin vanhempien kuin sisarustenkin puolelta vaikea kestää. Se ei unohtunut koskaan.<br /> <br /> Vilpas kärsi terveysvaivoista koko myöhemmän ikänsä. Jalka oli reuman vuoksi jäykistynyt niin, että hän nilkutti ja joutui laahaamaan toista jalkaa perässään. Se ei estänyt hänen työntekoaan. Perhe rakensi vanhan hirsitalon tilalle uuden tilavamman talon vuonna 1953. Elämä siellä jatkui entiseen tahtiin. Viimeisinä vuosinaan Vilpas makasi kotonaan liikuntakyvyttömänä sängyssään. Häntä hoitivat vielä kotona asuvat tytär Marjatta ja poika Alpo. Myös Hilma-vaimon kunto oli heikentynyt, joten hänkin vietti viimeiset vuotensa sänkynsä laidalla istuen.<br /> <br /> Vilppaan ja veljensä Oskarin kirjeenvaihto oli hyvin kiinteää. Oskari lähetti kirjeissään rahaa. Pienikin summa oli hyvin tärkeä. Seuraavassa Vilppaan kirje. Veljensä Oskari oli tuolloin asunut jo 12 vuotta Amerikassa. Vilpas elättelee edelleen toiveita päästä myös muuttamaan. &lt;blockquote&gt;''Kannus Tammik 29 pv 1922''<br /> <br /> ''Monet terveiset teille olen terve ja minun väkeni on terve olen nonasti tuumannu kirjoittaa vaan aina se on jäänyt lampilta minä keväillä kirjoitin vaan en tiedä oletko sannu sitä kun ei ole siittä tullu vastausta minä olen täällä kannuksessa meillä on täällä kaksi poikaa Wiljo on puolen toista vuoden Olavi 10 viikon. Aune Lampilla 6 vuoden olen toisinaan käynny lampilla äidi on hyvin huonoissa voimissa ei juuri paljo sairas en minä oikein tykkää olostani täällä mutta niin kuin sanoin minä en tykkää näistä vanhoista piruista meillä on tässä maata 3 1/3 osa ääntä ja vaimoni veljellä on vähä isompi osa vanhat on elatuksella me myytäs sitte tämä paikka jos muualle lähtis vaikka eihän tästä paljo sais tuon elatuksen vuoksi neljä meillä on lehmää kyllä sitä sitte omillaan rentosti pääsis sinne eikä nyt muuta erin omasta maunun konsta on kuollu'' <br /> <br /> ''en tiejä miten siellä pärjäis olisko yksin parein tulla vai koko joukon kans pääsisköhän siellä mitenkään alkuun sais edes vähäkään maan asumus hommaa enhän minä nyt sittä tiejä tulostanikaan vaan ajattelin semmosia vaan ja vieläkin jos vain siellä pääsis alkuun niin kyllä siellä taitas paremmin pärjätä mitenkä teidän tila on nyt menestynny minulla olis kova halu maan viljelykseen koskelan Otto on koskelassa Aatulla on Peltokorven Laina akkana no hyvästi nyt ja voikaa hyvin''<br /> <br /> ''piirsi'' <br /> <br /> ''Wilpas Nikunan'' <br /> <br /> ''Kannus''<br /> <br /> ''vastaa heti näihin kysymyksiin sinä kerran kirjoitit että pääsis sinun kans yhteen hommaan''&lt;/blockquote&gt;Kirjeessä oleva negatiivinen arvio asumistavasta johtunee siitä, että Vilppaan perhe asui vaimon vanhempien talossa, jonka nämä olivat saaneet perintönä ehdolla, että vanhemmat saavat asua siinä kuolemaansa saakka ja heistä huolehditaan. Hän ei näköjään pitänyt asumismuodosta eikä appivanhemmistaan. Olivat siis ns. syytingillä.<br /> <br /> Vilpas kuoli 1972 ja Hilma muutamia vuosia myöhemmin 1976.<br /> Tekstin on kirjoittanut Eila Rekilä.<br /> <br /> == Muut perheenjäsenet kokoelmassa ==<br /> <br /> ====== Sisarukset ======<br /> [[Nikunen, Juho Oskari Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> [[Nikunen, Leander Sefaniaanpoika]]<br /> <br /> [[Nikunen, Sandra Eliisa Sefaniaantytär]]<br /> <br /> [[Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika]]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:N:o 20 Nikunen]]<br /> [[Luokka:Paluumuuttajat]]</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Tiedosto:Vilpas_ja_Oskari_Nikunen,_kuva_otettu_todenn%C3%A4k%C3%B6isesti_Amerikassa.jpg&diff=8292 Tiedosto:Vilpas ja Oskari Nikunen, kuva otettu todennäköisesti Amerikassa.jpg 2026-09-14T07:27:24Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>Kuva Eila Rekilän kokoelmista.</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Tiedosto:Suomalaisten_kuoro,_jossa_mm._Antti_Viljami_Ylikotila,_Sefanias,_Sandra_ja_Vilpas_Nikunen_Toholammin_Kotilast.jpg&diff=8291 Tiedosto:Suomalaisten kuoro, jossa mm. Antti Viljami Ylikotila, Sefanias, Sandra ja Vilpas Nikunen Toholammin Kotilast.jpg 2026-09-14T07:25:54Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>Kuva Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmista. Kuvassa seuraavien lisäksi [[Nikunen, Sandra Eliisa Sefaniaantytär|Sandra]] (takarivi 1. vasemmalta) ja [[Nikunen, Vilpas Sefaniaanpoika|Vilpas Nikunen]]. &quot;Suomalaisten kuoro Amerikassa 1907-1910. Takarivissä II oikealla Hilja Oravala, keskirivissä III. vasemmalta [[Ylikotila, Antti Viljami Antinpoika|Viljami Ylikotila]] ja V vasemmalta [[Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika|Sefania Nikunen]], eturivissä II vasemmalta Kasperi Finnilä.&quot; Kuva Aune Tiilikkala, Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmat. Kuva: Aune Tiilikkala, Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmat.</div> Hankeadmin https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Ylikotila,_Antti_Viljami_Antinpoika&diff=8290 Ylikotila, Antti Viljami Antinpoika 2026-09-14T07:25:18Z <p>Hankeadmin: </p> <hr /> <div>[[Tiedosto:Antti Viljami Ylikotila ja Kalle Rantanikunen ym..jpg|pienoiskuva|Kuvassa olevat miehet ovat Antti Viljami Ylikotila ja [[Ranta-Nikunen, Kalle Sakrinpoika|Kalle Rantanikunen]]. Naisista ei ikävä kyllä ole tietoa. Kuva Aune Tiilikkala, Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmat.]]<br /> [[Tiedosto:Anna-Josefiina (os. Lepistö) ja Antti Viljami Ylikotila.png|pienoiskuva|Anna-Josefiina (os. Lepistö) ja Antti Viljami Ylikotila. Kuva Aune Tiilikkala, Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmat.]]<br /> [[Tiedosto:Suomalaisten kuoro, jossa mm. Antti Viljami Ylikotila, Sefanias, Sandra ja Vilpas Nikunen Toholammin Kotilast.jpg|pienoiskuva|Kuva Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmista. Kuvassa seuraavien lisäksi [[Nikunen, Sandra Eliisa Sefaniaantytär|Sandra]] (takarivi 1. vasemmalta) ja [[Nikunen, Vilpas Sefaniaanpoika|Vilpas Nikunen]]. &quot;Suomalaisten kuoro Amerikassa 1907-1910. Takarivissä II oikealla Hilja Oravala, keskirivissä III. vasemmalta '''Viljami Ylikotila''' ja V vasemmalta [[Nikunen, Sefanias Alfred Sefaniaanpoika|Sefania Nikunen]], eturivissä II vasemmalta Kasperi Finnilä.&quot; Kuva Aune Tiilikkala, Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmat.]]<br /> '''N:o 21 Kotila, Ylitalo. Ylikotila, Antti Viljami Antinpoika''' s. 22.8.1878 Toholampi, k. 23.5.1940. Vanhemmat Antti Jaakonpoika Ylikotila (s. 23.11.1826 Toholampi, k. 28.11.1910 Toholampi) ja Maria Johanna Riutta (s. 17.12.1836 Lestijärvi, k. 6.5.1901 Toholampi) <br /> <br /> - Puoliso Anna Josefiina (Fiina) Lepistö s. 6.12.1881 Veteli, k. 29.10.1957 Toholampi. <br /> <br /> == Nuorten kutomolaisten elämää Fitchburgissa ==<br /> Antti ja vaimo Fiina tutustuivat toisiinsa Amerikassa Fitchburgissa, työskennellessään &quot;kutomatoorissa&quot;. He olivat tulleet Amerikkaan siirtolaisina kumpikin omia reittejään. <br /> <br /> Työstään kutomossa Anna Josefiina on kertonut, että hän työskenteli samoilla tooleilla kolme ja puoli vuotta.  Hän hoiti kolmea toolia, joiden väliä piti juosta ja huolehtia ettei lanka katkea eikä tule virherantua. Jos lanka katkesi ja tuli paljon virherantua työstä maksettiin huonompaa palkkaa, kun tekeleeseen piti tehdä solmu.<br /> <br /> Tytär Aune Tiilikkalan kertoman mukaan Antti on sanonut, että kun siellä ei saanut tupakoida, niin oppi pitämään tupakki mälliä suussa ja piti sitä vielä kotimaassakin.<br /> <br /> Antti Viljami osallistui Amerikassa suomalaisen kuoron toimintaan. Samassa kuorossa olivat laulaneet samalta kylältä olleet Nikusen sisarukset Santra, Sefanias ja Vilpas. Antti ja Anna Josefiina menivät Amerikassa kihloihin ja tulivat sitten Suomeen. <br /> <br /> == Veli ei päästänyt takaisin Amerikkaan ==<br /> Antti tuli näyttämään morsiantaan kotiväelle ja tarkoitus oli mennä vihille ja palata sitten Amerikkaan. Kuitenkaan Antin Fredrik-veli jota Feeluksi kutsuttiin, ei päästänytkään nuorta paria lähtemään takaisin, vaan sanoi, ettei jaksa asua taloa yksin. Veljen vaimoineen piti jäädä yhdessä hänen perheensä kanssa sitä asumaan. <br /> <br /> Niin nuoripari sitten vihittiin vuonna 1907 ja heidän Amerikan tienesteillään ostettiin Ojalan talo Ylitalon lisämaaksi. Samassa talossa asuttiin ja kummallekin pariskunnalle Antille ja Fiinalle sekä Feelulle ja Eevalle syntyi 11 lasta, joten perheillä oli yhteensä 22 lasta. Lisäksi Johanna-siskokin asui samassa talossa. Väkeä oli siis Ylitalossa tuolloin 27 henkeä. <br /> <br /> == Ylitalosta riitti suojaksi monelle ==<br /> Talossa oli iso tupa, kaksi perikamaria, edustupa ja pikkukamari ja vintille tehtiin kaksi kamaria. Joka sängyssä nukkui vähintään kaksi. Siinä oli tietämistä, että kaikille sai sängyt. <br /> <br /> Monet tiesivät, että Ylitalossa saa ruokaa ja yösijan. Eräänä iltana kymmenen aikaan yöllä järveltä oli ollut saapumassa irtolaisia kuormansa kanssa. Talon naiset olivat käskeneet panna ovet kiinni, mutta Feelu oli sanonut, että ei panna. He ovat Jumalan luomia niin kuin mekin ja heille kuuluu yösija. Olkia pantiin lattialle ja vieraat laittoivat omat vaatteensa peitoiksi. <br /> <br /> Lopulta perheet muuttivat erilleen käytännön syistä. Aune Tiilikkala: &lt;blockquote&gt;&quot;''Sitten mentiin erilleen, kun väkeä oli niin paljon, ettei enää mahduttu mitenkään samaan tupaa, kun lapset kasvoivat. Setä sanoi, että jatketaan vain tupaa Kirkkojärvelle päin ja asutaan yhdessä. Mutta isä sanoi, että ei sitä iänpäivää pysty jatkamaan. Niin ostettiin Haikosen Antilta ja Mantalta Peltokorven talo ja muutettiin sinne. Johanna-täti jäi sedän perheen kanssa Ylitaloon. Maita asuttiin kuitenkin vielä jonkun aikaa yhdessä yhteissä vehkeillä. Sopu oli aina tosi hyvä.'' <br /> <br /> ''Naapurin Viitasalon Emmalle syntyi samalla tavoin joka ohrille lapsia, kuten meidänkin taloon. Yhdessä leikittiin, koskaan ei riidelty, eikä kukaan vieras tiennyt kenen lapsia kukin oli, kun yhdessä oltiin milloin kummankin talon puolella. Sitten kun veljekset menivät erilleen, niin pantiin yhteen Ylitalon, Peltokorven ja Ojalan maat ja kaikki jaettiin kahtia. Näin isän ja äitin Amerikan tienestit menivät yhteiseen pesään''.&quot; &lt;/blockquote&gt;<br /> <br /> == Aune Tiilikkala muistelee vanhempien Amerikan-tuomisia ==<br /> &lt;blockquote&gt;&quot;''Isä oli tuonut Amerikasta myös rammarin (=gramofoni =levysoitin). Siinä oli päällä levyt niinkö juomalasit. Yhteen tämmöseen lasiin eli rullaan isäkin oli laulanut yhden laulun. Siinä oli vihreä torvi, johon sai laittaa neulan ja sillä sitten soitettiin. Se rammari oli vintillä ja me onnettomat lapset pudotettiin ne rullat kerran lattialle ja meni rikki. Se harmitti kovasti niin meitä lapsia kuin isääkin. Lauluja en muita isän laulun lisäksi kuin Maame-laulun, sen minä opin. Muita en muista, kun olin silloin vielä niin pieni.'' <br /> <br /> ''Isä ja äiti eivät puhuneet Amerikan matkasta eikä olosta siellä mitään. Se olikin kummallista, eikä me lapset ymmärretty kysyä. Sitä asuttiin vain sitä talua ja tehtiin ankarasti työtä. Mutta äitin fiinejä Amerikan vaatteita oli vintillä ja niitähän me lapset pantiin päälle, kun siellä vintillä leikittiin. Se tuntui hienolta. Siellä oli myös Amerikasta tuotu musta iso sateenvarjo, jonka kans minä yritin hypätä ilmaan ja sanoin, että minä lennän.''<br /> <br /> ''Valokuva albumeita niillä oli, joissa oli paljon hienoja kuvia. Niitä me lapset käytiin katsomassa omi päin, kun eivät vanhemmat niistäkään puhuneet. Albumin takana oli iso hieno peili ja siitä me peilattiin, kun muita peilejä ei ollut. Sekin oli hienoa. Albumeja säilytettiin isän tekemän piirongin päällä kamarissa.''&quot;&lt;/blockquote&gt;<br /> Tiedot perustuvat haastattelupöytäkirjaan Toholammilla 17.2. 2003 kertojana Aune Tiilikkala, haastattelijana Erkki Kujala.<br /> <br /> == Linkit ==<br /> [http://www.kase.fi/~petese/toholampi/s03/tarina06.html Toholammin vanha perinnearkisto: Tiilikkalan sukua] <br /> <br /> [https://www.geni.com/people/Antti-Viljami-Yli-Kotila/6000000207660899845 Geni: Antti Viljami Yli-Kotila (Kotila)]<br /> [[Luokka:Amerikansiirtolaiset]]<br /> [[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]]<br /> [[Luokka:Paluumuuttajat]]<br /> [[Luokka:N:o 21 Kotila]]<br /> [[Luokka:Henkilötarinat]]</div> Hankeadmin