Lähdekoodi sivulle Eteenpäin 27.5.1925: Gardner, Mass. - Terveisiä Pieksämäeltä

[[Tiedosto:27.5.1925 Eteenpäin - Terveisiä Pieksämäeltä.jpg|pienoiskuva|27.5.1925 ''Eteenpäin'', alkuperäinen leike. Kansalliskirjaston digikokoelmat.]]
Kirjoitus on julkaistu ''Eteenpäin''-lehdessä 27.5.1925. Jutussa puhutaan enimmäkseen Gardnerin pieksämäkeläisistä, mutta huomattavaa lamppilaisten kannalta on maininta Fitchburgista toholampilaisten kaupunkina. Teksti kokonaisuudessaankin tarjoaa kuitenkin mainiota aikalais- ja paikalliskuvaa!

== Terveisiä Pieksämäeltä ==
Täällä Gardnerissa on yksi kaupunginosa, jota suomalaiset kutsuvat Pieksämäeksi. Niin huomattava kaupunginosa kuin se onkin, niin ei täältä ole näkynyt kirjoituksia sanomalehtien palstoilla, vaikka joku vuosi sitten Helsingin Sanomissakin mainittiin tästä kaupunginosasta. Eräs suomalainen neitonen oli näet käymässä vanhassa maassa ja oli hän Helsingin Sanomain haastattelijalle kertoillut kuinka suomalaiset ovat täällä vaikuttavina tekijöinä, sillä Gardnerin suuressa kaupungissakin he ovat antaneet eräälle kaupungin osalle nimen Pieksämäki johtuen nimi siitä, että tässä osassa asuu paljon pieksämäkeläisiä.

Tämä Pieksämäki on uusi kaupunginosa ja kasvaa niin nopeasti, ettei kaikki gardnerilaisetkaan mahdollisesti tiedä, mitä kaikkea täällä on puhumattakaaan ulkopuolisista. Sen tähden lienee paikallaan hiukan selvittää tämän Pieksämäen merkillisyyksiä. Mutta ennenkuin alamme selostuksen, tarkastelemme ensin mistä tuo nimi johtuu.

'''Takavuosina kun suomalaisia siirtyi tähän maahan runsaasti, tuli heitä aina joltakin vissiltä paikkakunnalta tavallista enemmän yhteen paikkaan. Niinpä Fitchburgissakin oli kulkusällien mukaan kaikki toholampilaisia, Worcesterissa kärsämäkeläisiä, New Yorkissa säkkijärveläisiä, Gardnerissa savolaisia, eli tarkemmin määriteltynä pieksämäkeläisiä. Mahdollisesti sinne joukkoon tipahti aina yksi ja toinen muistakin pitäjistä, mutta olivat he aivan kuin pisara meressä noiden mainittujen pitäjäläisten rinnalla. Taru kertoo että Fitchburgin asemallekin kun tuli siirtolainen, niin tarvitsi hänen vain mainita Toholampi vosikalle, niin vosikka vei hänet Mechanic kadulle, missä ennen tulleet toholampilaiset asuivat.'''

Gardnerissakin pieksämäkeläiset olivat monopoliseeranneet Heywoodin sapassa yhden paasin alueen, ettei siihen työhön muut päässeet kuin pieksämäkeläiset. Pieksämäkeläisillä on yleensä se hyvä tapa etteivät he unohda äidinkieltään aivan seuraavana päivänä kun ovat kotipaikkansa jättäneet, vaan pysyy kotipaikan murre muistissa vuosia, jopa joskus elämän loppuun saakka. Toiset taas kuten kotkalaiset esimerkiksi, jotka luulivat oman murteensa olevan kauniimpaa kuin savon murre, pakkasivat ivailemaan pieksämäkeläisiä ja muita savolaisia, joita on Gardnerissa koko hyvästi muualtakin Savosta, ei vain Pieksämäeltä. Tästä syntyi alkuaikoina rotuvihaa, joka joskus puhkesi ilmi tappeluksikin.

Kun sitten noin toistakymmentä vuotta takaperin eräs maakeinottelu yhtiö osti n.s. Greenwoodin farmin ja alkoi siitä myydän talon lottia, niin syöksyivät suomalaiset suinpäin kauppoihin ja ostivat lotteja ja alkoivat rakentamaan taloja. Näiden suomalaisten joukossa oli yksi huomattu pieksämäkeläinen ja pari vähemmän huomattua ja niin tälle uudelle seudulle annettiin nimeksi Pieksämäki, jota se on siitä lähtien kantanut ja tullenee yhä edelleenkin kantamaan.

Asukkaat täällä Pieksämäellä ovat etupäässä suomalaisia, mutta on täälläkin viime vuosina kielien sekoitus tehnyt tehtävänsä. Kuten sanottu rakennetaan seutua kuin tuiskussa, uusia taloja valmistuu, katuja ja saitvookeja tehdään, uusia kauppaliikkeitä ja autokraatseja laitetaan. Tehtaitakin on jo kaksi, paita ja tuolitehdas. Kirkkoja on suomalaisilla yksi, pappiloita kaksi johtuen se siitä että lutherilaisilla ei ole kirkkoa, vaikka onkin pappi ja se pappi asuu täällä Pieksämäellä. Lähetysseurakunnalla on kirkko ja pappila. Lutherilaisten kirkkokin kun muutamia vuosia sitten muutettiin kaupungin hevostalliksi, niin oli seurakunnan jäsenten valtavana vaatimuksena, että uusi kirkko pitää rakentaa tänne Pieksämäelle ja mahdollisesti se tänne rakennetaankin jos sitä koskaan rakennetaan, sillä seurakunta kun ei ottanut kirkostaan $25,000, minkä kaupunki tarjosi, vaan vaati puolta enemmän, niin ei kaupunki ole kai antanut sitäkään $25,000, minkä ensin lupasi, ennenkun oikeus ratkaisee asian. Ja oikeudenkäynti on taas niin hidasta, että siinä kerkiää monta sielua mennä iankaikkiseen tuleen, ennenkuin kirkko valmistuu.

Siis puolueväriltään ja maailmankatsomukseltaan on tämä Pieksämäen asujamisto mitä kirjavinta. Täällä on seurakuntalaisia useampaa sorttia, on pelastusarmeijalaisia, holijumppareita y.m., y.m. senlisäksi on sosialisteja ja kommunisteja, jotka viimeksimainitutkin ovat lukumäärältään huomattavana osana. Tätä Eteenpäin lehteä täällä luetaan kokolailla paljon, mutta enemmänkin sitä tänne sopisi, niin että voisivat nekin joille ei sitä tule tilata sen, sillä ei nyt ainakaan voida sanoa ettei täältä ole paikkakunnan uutisia lehdessä.