Lähdekoodi sivulle Koskelan henki elää Pohjanlahden takana

[[Category:Tietoa ja tarinoita Toholammin siirtolaisuudesta]]
Suomalaisten joukkosiirtolaisuus Ruotsiin alkoi jo 1950-luvulla, mutta huippu saavutettiin vuosina 1969 ja 1970, joina yhteensä 80 000 suomalaista siirtyi naapurimaahan. Toholammin suhteellinen osuus Ruotsiin muuttaneista oli jälleen maakunnan kärkipäässä. Ruotsin siirtolaisuuden huippu oli 1970, jolloin 133 lamppilaista muutti maasta.Siirtolaiseksi lähtemiseen vaikuttaa usein monta osatekijää. Esimerkkinä tästä olkoon Koskelan kylä. 1950- ja -60 –luvuilla alkoi aikaisemmin runsaasti työllistänyt maa- ja metsätalous voimakkaasti koneellistua. Sen seurauksena työvoiman tarve väheni. Sodan jälkeen elintasoero Suomen ja Ruotsin välillä oli suuri. Toiveet paremmista työ- ja ansiomahdollisuuksista Ruotsissa kantautuivat Koskelan kylällekin. Ensimmäisenä rohkeana lähtijänä 1950-luvun alussa oli Aune Koskilampi, joka lähti Örebrohun työnhakuun löytäen sieltä työpaikan. Hänen sisarensa Alli ja Anneli seurasivat myöhemmin samaan kaupunkiin. Näin sinne oli syntynyt tukikohta, jonka antaman tiedon ja tuen avulla muuttivat Seija, Kalle, Liisa ja Matti Koskilampi samaan kaupunkiin.

Seija palasi lyhyen ajan kuluttua takaisin. Sitten lähtivät myös Laura ja Veikko Hietalahti perhekuntineen, johon kuuluivat Tuomo, Tuija, Tapio, Tarja ja Teijo. Naapurin asukkaat Eila ja Vilho Koskela sekä lapset Pekka, Hannu, Maila, Ritva ja Riitta seurasivat perässä. Irja ja Heimo Koskilampi sekä lapset Tuula, Sisko ja Leila lähtivät myös sukulaisten innostamina. Lamun sisarukset Alpo, Helena, Mauno, Anna-Liisa, Elina, Jaakko, Eero ja Eeva lähtivät seuraavina. Nämä kaikki viidestä talosta, keskenään läheistä sukua olevat, muuttivat samaan Örebron kaupunkiin. Sen lisäksi samasta kylästä lähtöisin oleva Vuokko Maunula meni Eskilstunaan, ja Kalle ja Ahti Viitasalo sekä Juha Koskela Kanadaan. Örebrossa Koskelasta lähtenyt suku on laajentunut useaksi sadaksi.

Koskelan kylä melkein tyhjeni Ruotsiin lähtijöiden jälkeen, mutta sitten tuli Juustola. Sen vaikutuksesta kylä kasvoi jälleen ja sai uudet asukkaat. Koskelaisten johtohahmona Örebrossa on ollut kirjailijanakin tunnettu Heimo Koskilampi. Hän teki elämäntyönsä metallitehtaassa, mutta työnsä ohella hän ehti kirjoittaa ja vaalia suomalaisuutta Suomi-seuran piirissä. Antti Koskela on tehnyt TV-dokumentin Koskelan kylältä lähteneistä Ruotsin Örebrossa asuvista suomalaisista otsikolla “Olen invandrare”.