<?xml version="1.0"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom" xml:lang="fi">
	<id>https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?action=history&amp;feed=atom&amp;title=Kusti_Isoniemi_-_Kivenveist%C3%A4j%C3%A4_Nisula</id>
	<title>Kusti Isoniemi - Kivenveistäjä Nisula - Muutoshistoria</title>
	<link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?action=history&amp;feed=atom&amp;title=Kusti_Isoniemi_-_Kivenveist%C3%A4j%C3%A4_Nisula"/>
	<link rel="alternate" type="text/html" href="https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Kusti_Isoniemi_-_Kivenveist%C3%A4j%C3%A4_Nisula&amp;action=history"/>
	<updated>2026-05-19T14:39:51Z</updated>
	<subtitle>Tämän sivun muutoshistoria</subtitle>
	<generator>MediaWiki 1.39.12</generator>
	<entry>
		<id>https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Kusti_Isoniemi_-_Kivenveist%C3%A4j%C3%A4_Nisula&amp;diff=4369&amp;oldid=prev</id>
		<title>Hankeadmin (12. marraskuuta 2025 kello 15.29)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Kusti_Isoniemi_-_Kivenveist%C3%A4j%C3%A4_Nisula&amp;diff=4369&amp;oldid=prev"/>
		<updated>2025-11-12T15:29:54Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;table style=&quot;background-color: #fff; color: #202122;&quot; data-mw=&quot;interface&quot;&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;tr class=&quot;diff-title&quot; lang=&quot;fi&quot;&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;&quot;&gt;← Vanhempi versio&lt;/td&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;&quot;&gt;Versio 12. marraskuuta 2025 kello 18.29&lt;/td&gt;
				&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot;&gt;Rivi 1:&lt;/td&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot;&gt;Rivi 1:&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;−&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Amanda ja Antti Isoniemen lapsista kolme muutti Amerikkaan: Elina, Viola ja Kusti. Elina meni naimisiin naapurin pojan Jaakko Nikusen kanssa. He muuttivat USA:han Massan valtioon vuonna 1922. Heille syntyi siellä kaksi tyttöä.&lt;del style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt; &lt;/del&gt; Reino Isoniemi oli sodan jälkeen ensimmäinen suomalainen, joka sai viisumin USA:han vuonna 1950 ja muutti sinne seuraavana vuonna. Hänen vaimonsa oli Aune Ojala Kannuksesta. Reino toimi puuseppänä huonekalutehtaassa Gardner Massan valtiossa.  &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;+&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Amanda ja Antti Isoniemen lapsista kolme muutti Amerikkaan: Elina, Viola ja Kusti. Elina meni naimisiin naapurin pojan Jaakko Nikusen kanssa. He muuttivat USA:han Massan valtioon vuonna 1922. Heille syntyi siellä kaksi tyttöä. Reino Isoniemi oli sodan jälkeen ensimmäinen suomalainen, joka sai viisumin USA:han vuonna 1950 ja muutti sinne seuraavana vuonna. Hänen vaimonsa oli Aune Ojala Kannuksesta. Reino toimi puuseppänä huonekalutehtaassa Gardner Massan valtiossa.  &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Kusti, joka oli syntynyt 1886, oli innostunut kivitöistä. Sen hän oli saanut suvun perintönä. Alajärven Isoniemet ja äidin puolen Keisalat olivat kaikki kivimiehiä. Hän valmisti jo 18-vuotiaana porakiviä sekä hautakiviä enonsa Kalle Keisalan opastuksella. Toholammin hautausmaan huomiota herättävin hautakivi on metsänhoitaja Albert Gebhardin muistokivi, jonka Kusti Isoniemi on veistänyt. &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Kusti, joka oli syntynyt 1886, oli innostunut kivitöistä. Sen hän oli saanut suvun perintönä. Alajärven Isoniemet ja äidin puolen Keisalat olivat kaikki kivimiehiä. Hän valmisti jo 18-vuotiaana porakiviä sekä hautakiviä enonsa Kalle Keisalan opastuksella. Toholammin hautausmaan huomiota herättävin hautakivi on metsänhoitaja Albert Gebhardin muistokivi, jonka Kusti Isoniemi on veistänyt. &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;</summary>
		<author><name>Hankeadmin</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Kusti_Isoniemi_-_Kivenveist%C3%A4j%C3%A4_Nisula&amp;diff=1167&amp;oldid=prev</id>
		<title>Hankeadmin (28. kesäkuuta 2025 kello 11.37)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Kusti_Isoniemi_-_Kivenveist%C3%A4j%C3%A4_Nisula&amp;diff=1167&amp;oldid=prev"/>
		<updated>2025-06-28T11:37:37Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;table style=&quot;background-color: #fff; color: #202122;&quot; data-mw=&quot;interface&quot;&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;tr class=&quot;diff-title&quot; lang=&quot;fi&quot;&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;&quot;&gt;← Vanhempi versio&lt;/td&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;&quot;&gt;Versio 28. kesäkuuta 2025 kello 14.37&lt;/td&gt;
				&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot;&gt;Rivi 1:&lt;/td&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot;&gt;Rivi 1:&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;−&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Amanda ja Antti Isoniemen lapsista kolme muutti Amerikkaan: Elina, Viola ja Kusti. Elina meni naimisiin naapurin pojan Jaakko Nikusen kanssa. He muuttivat USA:han Massan valtioon vuonna 1922. Heille syntyi siellä kaksi tyttöä.  Reino Isoniemi oli sodan jälkeen ensimmäinen suomalainen, joka sai viisumin USA:han vuonna 1950 ja muutti sinne seuraavana vuonna. Hänen vaimonsa oli Aune Ojala Kannuksesta. Reino toimi puuseppänä huonekalutehtaassa &lt;del style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;Grander&lt;/del&gt; Massan valtiossa. &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;+&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Amanda ja Antti Isoniemen lapsista kolme muutti Amerikkaan: Elina, Viola ja Kusti. Elina meni naimisiin naapurin pojan Jaakko Nikusen kanssa. He muuttivat USA:han Massan valtioon vuonna 1922. Heille syntyi siellä kaksi tyttöä.  Reino Isoniemi oli sodan jälkeen ensimmäinen suomalainen, joka sai viisumin USA:han vuonna 1950 ja muutti sinne seuraavana vuonna. Hänen vaimonsa oli Aune Ojala Kannuksesta. Reino toimi puuseppänä huonekalutehtaassa &lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;Gardner&lt;/ins&gt; Massan valtiossa.&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt; &lt;/ins&gt; &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;−&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Kusti, joka oli syntynyt 1886, oli innostunut kivitöistä. Sen hän oli saanut suvun perintönä. Alajärven Isoniemet ja äidin puolen Keisalat olivat kaikki kivimiehiä. Hän valmisti jo 18-vuotiaana porakiviä sekä hautakiviä enonsa Kalle Keisalan opastuksella. Toholammin hautausmaan huomiota herättävin hautakivi on metsänhoitaja Albert Gebhardin muistokivi, jonka Kusti Isoniemi on veistänyt. &lt;del style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;Erinomaista ammattitaitoa on vaatinut kivipallo, jonka Kusti oli vienyt maatalousnäyttelyyn kilpailuun arvioitavaksi. Tuomarit ihmettelivät palloa eivätkä uskoneet sitä Kustin tekemäksi, minkä tähden palkintokin jäi saamatta. Pallo on Tapio Isoniemen hallussa. Kusti meni naimisiin jurvalaisen Matilda Haapakosken kanssa. Heille syntyi kaksi poikaa. Kusti lähti Amerikkaan vuonna 1915 ja perhe matkusti perässä seuraavana vuonna. He asettuivat Massaschusetiin. Kusti muutti perheen sukunimen Nisulaksi, koska se oli helpompi lausua englanninkielisille. Hän perusti kiviveistämön, jossa työskennellessään hän sai kivipölystä ammattitaudin. Hän kuoli vuonna 1948. Perheen vanhempi poika Olavi syntyi 1912. Hän oli virkamies ja sai komennon Amerikan hallituksen neuvonantajaksi Espanjan laivastolle vuonna 1946. Nuorempi poika Kauko syntyi vuonna 1914. Hän toimi merijalkaväen sotilaana ja sai komennon Normandiaan, jossa liittoutuneet nousivat maihin 6.6.1944. Hän selvisi maihin, mutta kaatui 30 kilometrin päässä maataistelussa kranaattikeskityksessä 3.7.1944. Normandiaan on rakennettu liittoutuneiden ja saksalaisten välisten taisteluiden muistopaikka. Siellä on bunkkereita tykkeineen ja konekivääreineen sekä valkoisine hautaristeineen. Alue on usean neliökilometrin suuruinen ja erittäin hyvin hoidettu. Vierailijoita käy vuosittain eri maista runsaasti.&lt;/del&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;+&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Kusti, joka oli syntynyt 1886, oli innostunut kivitöistä. Sen hän oli saanut suvun perintönä. Alajärven Isoniemet ja äidin puolen Keisalat olivat kaikki kivimiehiä. Hän valmisti jo 18-vuotiaana porakiviä sekä hautakiviä enonsa Kalle Keisalan opastuksella. Toholammin hautausmaan huomiota herättävin hautakivi on metsänhoitaja Albert Gebhardin muistokivi, jonka Kusti Isoniemi on veistänyt. &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-empty diff-side-deleted&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;+&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-empty diff-side-deleted&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;+&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-empty diff-side-deleted&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;+&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Erinomaista ammattitaitoa on vaatinut kivipallo, jonka Kusti oli vienyt maatalousnäyttelyyn kilpailuun arvioitavaksi. Tuomarit ihmettelivät palloa eivätkä uskoneet sitä Kustin tekemäksi, minkä tähden palkintokin jäi saamatta. Pallo on Tapio Isoniemen hallussa. &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-empty diff-side-deleted&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;+&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-empty diff-side-deleted&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;+&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-empty diff-side-deleted&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;+&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Kusti meni naimisiin jurvalaisen Matilda Haapakosken kanssa. Heille syntyi kaksi poikaa. Kusti lähti Amerikkaan vuonna 1915 ja perhe matkusti perässä seuraavana vuonna. He asettuivat Massaschusetiin. Kusti muutti perheen sukunimen Nisulaksi, koska se oli helpompi lausua englanninkielisille. Hän perusti kiviveistämön, jossa työskennellessään hän sai kivipölystä ammattitaudin. Hän kuoli vuonna 1948. &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-empty diff-side-deleted&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;+&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-empty diff-side-deleted&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;+&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-empty diff-side-deleted&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;+&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Perheen vanhempi poika Olavi syntyi 1912. Hän oli virkamies ja sai komennon Amerikan hallituksen neuvonantajaksi Espanjan laivastolle vuonna 1946. Nuorempi poika Kauko syntyi vuonna 1914. Hän toimi merijalkaväen sotilaana ja sai komennon Normandiaan, jossa liittoutuneet nousivat maihin 6.6.1944. Hän selvisi maihin, mutta kaatui 30 kilometrin päässä maataistelussa kranaattikeskityksessä 3.7.1944.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-empty diff-side-deleted&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;+&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-empty diff-side-deleted&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;+&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-empty diff-side-deleted&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;+&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Normandiaan on rakennettu liittoutuneiden ja saksalaisten välisten taisteluiden muistopaikka. Siellä on bunkkereita tykkeineen ja konekivääreineen sekä valkoisine hautaristeineen. Alue on usean neliökilometrin suuruinen ja erittäin hyvin hoidettu. Vierailijoita käy vuosittain eri maista runsaasti.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;</summary>
		<author><name>Hankeadmin</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Kusti_Isoniemi_-_Kivenveist%C3%A4j%C3%A4_Nisula&amp;diff=442&amp;oldid=prev</id>
		<title>Hankeadmin (29. toukokuuta 2025 kello 15.59)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Kusti_Isoniemi_-_Kivenveist%C3%A4j%C3%A4_Nisula&amp;diff=442&amp;oldid=prev"/>
		<updated>2025-05-29T15:59:14Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;table style=&quot;background-color: #fff; color: #202122;&quot; data-mw=&quot;interface&quot;&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;tr class=&quot;diff-title&quot; lang=&quot;fi&quot;&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;&quot;&gt;← Vanhempi versio&lt;/td&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;&quot;&gt;Versio 29. toukokuuta 2025 kello 18.59&lt;/td&gt;
				&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot;&gt;Rivi 1:&lt;/td&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot;&gt;Rivi 1:&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;−&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;= Kusti Isoniemi - Kivenveistäjä Nisula =&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-empty diff-side-added&quot;&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Amanda ja Antti Isoniemen lapsista kolme muutti Amerikkaan: Elina, Viola ja Kusti. Elina meni naimisiin naapurin pojan Jaakko Nikusen kanssa. He muuttivat USA:han Massan valtioon vuonna 1922. Heille syntyi siellä kaksi tyttöä.  Reino Isoniemi oli sodan jälkeen ensimmäinen suomalainen, joka sai viisumin USA:han vuonna 1950 ja muutti sinne seuraavana vuonna. Hänen vaimonsa oli Aune Ojala Kannuksesta. Reino toimi puuseppänä huonekalutehtaassa Grander Massan valtiossa. &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Amanda ja Antti Isoniemen lapsista kolme muutti Amerikkaan: Elina, Viola ja Kusti. Elina meni naimisiin naapurin pojan Jaakko Nikusen kanssa. He muuttivat USA:han Massan valtioon vuonna 1922. Heille syntyi siellä kaksi tyttöä.  Reino Isoniemi oli sodan jälkeen ensimmäinen suomalainen, joka sai viisumin USA:han vuonna 1950 ja muutti sinne seuraavana vuonna. Hänen vaimonsa oli Aune Ojala Kannuksesta. Reino toimi puuseppänä huonekalutehtaassa Grander Massan valtiossa. &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;</summary>
		<author><name>Hankeadmin</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Kusti_Isoniemi_-_Kivenveist%C3%A4j%C3%A4_Nisula&amp;diff=430&amp;oldid=prev</id>
		<title>Hankeadmin (29. toukokuuta 2025 kello 15.52)</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Kusti_Isoniemi_-_Kivenveist%C3%A4j%C3%A4_Nisula&amp;diff=430&amp;oldid=prev"/>
		<updated>2025-05-29T15:52:41Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;&lt;/p&gt;
&lt;table style=&quot;background-color: #fff; color: #202122;&quot; data-mw=&quot;interface&quot;&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-marker&quot; /&gt;
				&lt;col class=&quot;diff-content&quot; /&gt;
				&lt;tr class=&quot;diff-title&quot; lang=&quot;fi&quot;&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;&quot;&gt;← Vanhempi versio&lt;/td&gt;
				&lt;td colspan=&quot;2&quot; style=&quot;background-color: #fff; color: #202122; text-align: center;&quot;&gt;Versio 29. toukokuuta 2025 kello 18.52&lt;/td&gt;
				&lt;/tr&gt;&lt;tr&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot;&gt;Rivi 1:&lt;/td&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-lineno&quot;&gt;Rivi 1:&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;−&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Kusti Isoniemi - Kivenveistäjä Nisula&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;+&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt;= &lt;/ins&gt;Kusti Isoniemi - Kivenveistäjä Nisula&lt;ins style=&quot;font-weight: bold; text-decoration: none;&quot;&gt; =&lt;/ins&gt;&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;−&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #ffe49c; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-empty diff-side-added&quot;&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Amanda ja Antti Isoniemen lapsista kolme muutti Amerikkaan: Elina, Viola ja Kusti. Elina meni naimisiin naapurin pojan Jaakko Nikusen kanssa. He muuttivat USA:han Massan valtioon vuonna 1922. Heille syntyi siellä kaksi tyttöä.  Reino Isoniemi oli sodan jälkeen ensimmäinen suomalainen, joka sai viisumin USA:han vuonna 1950 ja muutti sinne seuraavana vuonna. Hänen vaimonsa oli Aune Ojala Kannuksesta. Reino toimi puuseppänä huonekalutehtaassa Grander Massan valtiossa. &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Amanda ja Antti Isoniemen lapsista kolme muutti Amerikkaan: Elina, Viola ja Kusti. Elina meni naimisiin naapurin pojan Jaakko Nikusen kanssa. He muuttivat USA:han Massan valtioon vuonna 1922. Heille syntyi siellä kaksi tyttöä.  Reino Isoniemi oli sodan jälkeen ensimmäinen suomalainen, joka sai viisumin USA:han vuonna 1950 ja muutti sinne seuraavana vuonna. Hänen vaimonsa oli Aune Ojala Kannuksesta. Reino toimi puuseppänä huonekalutehtaassa Grander Massan valtiossa. &lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td colspan=&quot;2&quot; class=&quot;diff-empty diff-side-deleted&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot; data-marker=&quot;+&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #a3d3ff; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Kusti, joka oli syntynyt 1886, oli innostunut kivitöistä. Sen hän oli saanut suvun perintönä. Alajärven Isoniemet ja äidin puolen Keisalat olivat kaikki kivimiehiä. Hän valmisti jo 18-vuotiaana porakiviä sekä hautakiviä enonsa Kalle Keisalan opastuksella. Toholammin hautausmaan huomiota herättävin hautakivi on metsänhoitaja Albert Gebhardin muistokivi, jonka Kusti Isoniemi on veistänyt. Erinomaista ammattitaitoa on vaatinut kivipallo, jonka Kusti oli vienyt maatalousnäyttelyyn kilpailuun arvioitavaksi. Tuomarit ihmettelivät palloa eivätkä uskoneet sitä Kustin tekemäksi, minkä tähden palkintokin jäi saamatta. Pallo on Tapio Isoniemen hallussa. Kusti meni naimisiin jurvalaisen Matilda Haapakosken kanssa. Heille syntyi kaksi poikaa. Kusti lähti Amerikkaan vuonna 1915 ja perhe matkusti perässä seuraavana vuonna. He asettuivat Massaschusetiin. Kusti muutti perheen sukunimen Nisulaksi, koska se oli helpompi lausua englanninkielisille. Hän perusti kiviveistämön, jossa työskennellessään hän sai kivipölystä ammattitaudin. Hän kuoli vuonna 1948. Perheen vanhempi poika Olavi syntyi 1912. Hän oli virkamies ja sai komennon Amerikan hallituksen neuvonantajaksi Espanjan laivastolle vuonna 1946. Nuorempi poika Kauko syntyi vuonna 1914. Hän toimi merijalkaväen sotilaana ja sai komennon Normandiaan, jossa liittoutuneet nousivat maihin 6.6.1944. Hän selvisi maihin, mutta kaatui 30 kilometrin päässä maataistelussa kranaattikeskityksessä 3.7.1944. Normandiaan on rakennettu liittoutuneiden ja saksalaisten välisten taisteluiden muistopaikka. Siellä on bunkkereita tykkeineen ja konekivääreineen sekä valkoisine hautaristeineen. Alue on usean neliökilometrin suuruinen ja erittäin hyvin hoidettu. Vierailijoita käy vuosittain eri maista runsaasti.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;div&gt;Kusti, joka oli syntynyt 1886, oli innostunut kivitöistä. Sen hän oli saanut suvun perintönä. Alajärven Isoniemet ja äidin puolen Keisalat olivat kaikki kivimiehiä. Hän valmisti jo 18-vuotiaana porakiviä sekä hautakiviä enonsa Kalle Keisalan opastuksella. Toholammin hautausmaan huomiota herättävin hautakivi on metsänhoitaja Albert Gebhardin muistokivi, jonka Kusti Isoniemi on veistänyt. Erinomaista ammattitaitoa on vaatinut kivipallo, jonka Kusti oli vienyt maatalousnäyttelyyn kilpailuun arvioitavaksi. Tuomarit ihmettelivät palloa eivätkä uskoneet sitä Kustin tekemäksi, minkä tähden palkintokin jäi saamatta. Pallo on Tapio Isoniemen hallussa. Kusti meni naimisiin jurvalaisen Matilda Haapakosken kanssa. Heille syntyi kaksi poikaa. Kusti lähti Amerikkaan vuonna 1915 ja perhe matkusti perässä seuraavana vuonna. He asettuivat Massaschusetiin. Kusti muutti perheen sukunimen Nisulaksi, koska se oli helpompi lausua englanninkielisille. Hän perusti kiviveistämön, jossa työskennellessään hän sai kivipölystä ammattitaudin. Hän kuoli vuonna 1948. Perheen vanhempi poika Olavi syntyi 1912. Hän oli virkamies ja sai komennon Amerikan hallituksen neuvonantajaksi Espanjan laivastolle vuonna 1946. Nuorempi poika Kauko syntyi vuonna 1914. Hän toimi merijalkaväen sotilaana ja sai komennon Normandiaan, jossa liittoutuneet nousivat maihin 6.6.1944. Hän selvisi maihin, mutta kaatui 30 kilometrin päässä maataistelussa kranaattikeskityksessä 3.7.1944. Normandiaan on rakennettu liittoutuneiden ja saksalaisten välisten taisteluiden muistopaikka. Siellä on bunkkereita tykkeineen ja konekivääreineen sekä valkoisine hautaristeineen. Alue on usean neliökilometrin suuruinen ja erittäin hyvin hoidettu. Vierailijoita käy vuosittain eri maista runsaasti.&lt;/div&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;tr&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td class=&quot;diff-marker&quot;&gt;&lt;/td&gt;
  &lt;td style=&quot;background-color: #f8f9fa; color: #202122; font-size: 88%; border-style: solid; border-width: 1px 1px 1px 4px; border-radius: 0.33em; border-color: #eaecf0; vertical-align: top; white-space: pre-wrap;&quot;&gt;&lt;br /&gt;&lt;/td&gt;
&lt;/tr&gt;
&lt;/table&gt;</summary>
		<author><name>Hankeadmin</name></author>
	</entry>
	<entry>
		<id>https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Kusti_Isoniemi_-_Kivenveist%C3%A4j%C3%A4_Nisula&amp;diff=429&amp;oldid=prev</id>
		<title>Hankeadmin: Ak: Uusi sivu: Kusti Isoniemi - Kivenveistäjä Nisula  Amanda ja Antti Isoniemen lapsista kolme muutti Amerikkaan: Elina, Viola ja Kusti. Elina meni naimisiin naapurin pojan Jaakko Nikusen kanssa. He muuttivat USA:han Massan valtioon vuonna 1922. Heille syntyi siellä kaksi tyttöä.  Reino Isoniemi oli sodan jälkeen ensimmäinen suomalainen, joka sai viisumin USA:han vuonna 1950 ja muutti sinne seuraavana vuonna. Hänen vaimonsa oli Aune Ojala Kannuksesta. Reino toimi puuseppänä huonek...</title>
		<link rel="alternate" type="text/html" href="https://siirtolaisuusarkisto.toholampi.fi/index.php?title=Kusti_Isoniemi_-_Kivenveist%C3%A4j%C3%A4_Nisula&amp;diff=429&amp;oldid=prev"/>
		<updated>2025-05-29T15:51:54Z</updated>

		<summary type="html">&lt;p&gt;Ak: Uusi sivu: Kusti Isoniemi - Kivenveistäjä Nisula  Amanda ja Antti Isoniemen lapsista kolme muutti Amerikkaan: Elina, Viola ja Kusti. Elina meni naimisiin naapurin pojan Jaakko Nikusen kanssa. He muuttivat USA:han Massan valtioon vuonna 1922. Heille syntyi siellä kaksi tyttöä.  Reino Isoniemi oli sodan jälkeen ensimmäinen suomalainen, joka sai viisumin USA:han vuonna 1950 ja muutti sinne seuraavana vuonna. Hänen vaimonsa oli Aune Ojala Kannuksesta. Reino toimi puuseppänä huonek...&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;b&gt;Uusi sivu&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;div&gt;Kusti Isoniemi - Kivenveistäjä Nisula&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
Amanda ja Antti Isoniemen lapsista kolme muutti Amerikkaan: Elina, Viola ja Kusti. Elina meni naimisiin naapurin pojan Jaakko Nikusen kanssa. He muuttivat USA:han Massan valtioon vuonna 1922. Heille syntyi siellä kaksi tyttöä.  Reino Isoniemi oli sodan jälkeen ensimmäinen suomalainen, joka sai viisumin USA:han vuonna 1950 ja muutti sinne seuraavana vuonna. Hänen vaimonsa oli Aune Ojala Kannuksesta. Reino toimi puuseppänä huonekalutehtaassa Grander Massan valtiossa. &lt;br /&gt;
Kusti, joka oli syntynyt 1886, oli innostunut kivitöistä. Sen hän oli saanut suvun perintönä. Alajärven Isoniemet ja äidin puolen Keisalat olivat kaikki kivimiehiä. Hän valmisti jo 18-vuotiaana porakiviä sekä hautakiviä enonsa Kalle Keisalan opastuksella. Toholammin hautausmaan huomiota herättävin hautakivi on metsänhoitaja Albert Gebhardin muistokivi, jonka Kusti Isoniemi on veistänyt. Erinomaista ammattitaitoa on vaatinut kivipallo, jonka Kusti oli vienyt maatalousnäyttelyyn kilpailuun arvioitavaksi. Tuomarit ihmettelivät palloa eivätkä uskoneet sitä Kustin tekemäksi, minkä tähden palkintokin jäi saamatta. Pallo on Tapio Isoniemen hallussa. Kusti meni naimisiin jurvalaisen Matilda Haapakosken kanssa. Heille syntyi kaksi poikaa. Kusti lähti Amerikkaan vuonna 1915 ja perhe matkusti perässä seuraavana vuonna. He asettuivat Massaschusetiin. Kusti muutti perheen sukunimen Nisulaksi, koska se oli helpompi lausua englanninkielisille. Hän perusti kiviveistämön, jossa työskennellessään hän sai kivipölystä ammattitaudin. Hän kuoli vuonna 1948. Perheen vanhempi poika Olavi syntyi 1912. Hän oli virkamies ja sai komennon Amerikan hallituksen neuvonantajaksi Espanjan laivastolle vuonna 1946. Nuorempi poika Kauko syntyi vuonna 1914. Hän toimi merijalkaväen sotilaana ja sai komennon Normandiaan, jossa liittoutuneet nousivat maihin 6.6.1944. Hän selvisi maihin, mutta kaatui 30 kilometrin päässä maataistelussa kranaattikeskityksessä 3.7.1944. Normandiaan on rakennettu liittoutuneiden ja saksalaisten välisten taisteluiden muistopaikka. Siellä on bunkkereita tykkeineen ja konekivääreineen sekä valkoisine hautaristeineen. Alue on usean neliökilometrin suuruinen ja erittäin hyvin hoidettu. Vierailijoita käy vuosittain eri maista runsaasti.&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
&lt;br /&gt;
[[Category:Tietoa ja tarinoita Toholammin siirtolaisuudesta]]&lt;/div&gt;</summary>
		<author><name>Hankeadmin</name></author>
	</entry>
</feed>