Tiilikkalan sukua: Aune Tiilikkala muistelee - Muutoshistoria

Hankeadmin (22. tammikuuta 2026 kello 19.28)

2026-01-22T19:28:06Z

← Vanhempi versio		Versio 22. tammikuuta 2026 kello 22.28
Rivi 81:		Rivi 81:

	Myös [[Tiilikkala, Sakarias Konstantin Sakrinpoika\|Sakarias Konstantin = Konsta]] s.1885 (Kaukon isä) oli Amerikassa vuosina 1906-1916 ja tapasi siellä tulevan vaimonsa Emma Lyydia Heiniemen, joista oli jo edellä puhe. Konsta, kuten kaikki sisarukset saivat Amerikassa innostuksen sosialidemokraattiseen aatteeseen. Konsta ja Lyydia olivat Amerikassa aktiivisesti toiminnassa mukana ja jatkoivat sitä Toholammillakin. Sisar [[Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär\|Iida]] ja oli myös aktiivisesti mukana toiminnassa.		Myös [[Tiilikkala, Sakarias Konstantin Sakrinpoika\|Sakarias Konstantin = Konsta]] s.1885 (Kaukon isä) oli Amerikassa vuosina 1906-1916 ja tapasi siellä tulevan vaimonsa Emma Lyydia Heiniemen, joista oli jo edellä puhe. Konsta, kuten kaikki sisarukset saivat Amerikassa innostuksen sosialidemokraattiseen aatteeseen. Konsta ja Lyydia olivat Amerikassa aktiivisesti toiminnassa mukana ja jatkoivat sitä Toholammillakin. Sisar [[Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär\|Iida]] ja oli myös aktiivisesti mukana toiminnassa.
	[[Tiedosto:Fiina (Tiilikkala) ja Heikki Asiala, tytöt Vera, Ingrid ja Martta.jpg\|pienoiskuva\|349x349px\|[[Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär\|Fiina (Tiilikkala)]] ja [[Asiala, Heikki Rikhard Sakrinpoika\|Heikki Asiala]] sekä tytöt Vera, Ingrid ja Martta. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]		[[Tiedosto:Fiina (Tiilikkala) ja Heikki Asiala, tytöt Vera, Ingrid ja Martta.jpg\|pienoiskuva\|349x349px\|[[Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär\|Fiina (Tiilikkala)]] ja [[Asiala, Heikki Rikhard Sakrinpoika\|Heikki Asiala]] sekä tytöt Vera, Ingrid ja [[Asiala, Martta Loviisa Heikintytär\|Martta]]. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]
	[[Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär\|Fiinan]] tytär Martta sanoi Suomessa käydessään, että Amerikassa kaikki suomalaiset ovat sosialidemokraatteja. Tosin Anna-Josefiina (Fiina) oli ollut aina kotiäiti, eikä hänen perheensä kovin aktiivi ollut, koska heillä oli mööpelikauppa (huonekaluliike), jota hänen miehensä [[Asiala, Heikki Rikhard Sakrinpoika\|Heikki Rikhard Sakrinpoika Asiala]] s. 1883 pääasiassa hoiti. Heidän tyttärensä Martta oli opiskellut opettajaksi, mutta ei tehnyt koskaan sitä työtä, vaan toimi apulaisena ja kirjanpitäjänä mööpelikaupassa ja kun se vanhempien vanhuuden takia lopetettiin, siirtyi kanslistiksi mielisairaalaan, jossa vanhempi sisar Veera oli ylihoitajana. Heidän kolmas tyttärensä Ingrid oli parturi. Hänellä oli irlantilainen mies. Sukulaisten mukaan Fiina ja Heikki rikastuivat mööpelikaupalla niin paljon, etteivät he osallistuneet mitenkään politiikkaan. Se oli diblomatiaa, piti olla kaikkien mieliksi, kun oli kauppias.		[[Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär\|Fiinan]] tytär Martta sanoi Suomessa käydessään, että Amerikassa kaikki suomalaiset ovat sosialidemokraatteja. Tosin Anna-Josefiina (Fiina) oli ollut aina kotiäiti, eikä hänen perheensä kovin aktiivi ollut, koska heillä oli mööpelikauppa (huonekaluliike), jota hänen miehensä [[Asiala, Heikki Rikhard Sakrinpoika\|Heikki Rikhard Sakrinpoika Asiala]] s. 1883 pääasiassa hoiti. Heidän tyttärensä [[Asiala, Martta Loviisa Heikintytär\|Martta]] oli opiskellut opettajaksi, mutta ei tehnyt koskaan sitä työtä, vaan toimi apulaisena ja kirjanpitäjänä mööpelikaupassa ja kun se vanhempien vanhuuden takia lopetettiin, siirtyi kanslistiksi mielisairaalaan, jossa vanhempi sisar Veera oli ylihoitajana. Heidän kolmas tyttärensä Ingrid oli parturi. Hänellä oli irlantilainen mies. Sukulaisten mukaan Fiina ja Heikki rikastuivat mööpelikaupalla niin paljon, etteivät he osallistuneet mitenkään politiikkaan. Se oli diblomatiaa, piti olla kaikkien mieliksi, kun oli kauppias.

	Anna-Josefiinalla ja Heikillä oli sellainenkin vaihe alussa, että Fiina suuttui Heikkiin ja tuli Suomeen kahden pienen tytön Veeran ja Inridin kanssa odottaessaan Marttaa juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa, vanhempainsa pieneen mökkiin Laitalaan. Martta syntyi Suomessa ja sen jälkeen Fiina palasi kiltisti Heikin luo, kun kyllääntyi täällä ainaiseen ruispuuroon, eikä enää koskaan käynyt Suomessa. Matkasta seurasi kuitenkin Martalle sellainen ongelma, että hänestä tuli Suomen kansalainen, koska syntyi täällä. Passia hakiessaan hän joutuikin sitten aikanaan tenttimään amerikkalaisuudesta, kuten ulkomaalainen, vaikka oli koko ikänsä Suomessa syntymisen jälkeen asunut Amerikassa.		Anna-Josefiinalla ja Heikillä oli sellainenkin vaihe alussa, että Fiina suuttui Heikkiin ja tuli Suomeen kahden pienen tytön Veeran ja Inridin kanssa odottaessaan [[Asiala, Martta Loviisa Heikintytär\|Marttaa]] juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa, vanhempainsa pieneen mökkiin Laitalaan. Martta syntyi Suomessa ja sen jälkeen Fiina palasi kiltisti Heikin luo, kun kyllääntyi täällä ainaiseen ruispuuroon, eikä enää koskaan käynyt Suomessa. Matkasta seurasi kuitenkin Martalle sellainen ongelma, että hänestä tuli Suomen kansalainen, koska syntyi täällä. Passia hakiessaan hän joutuikin sitten aikanaan tenttimään amerikkalaisuudesta, kuten ulkomaalainen, vaikka oli koko ikänsä Suomessa syntymisen jälkeen asunut Amerikassa.

	----		----
Rivi 91:		Rivi 91:

	Nuorempana Iida oli ollut töissä neulomaliikkeessä, jossa oli ommeltu turkiksia. Komeana ihmisenä Iida oli toiminut myös liikkeen mannekiinina, kun asiakkaat halusivat nähdä turkiksia valmiina käytössä. Iidalla ja Aleksilla oli vain yksi poika Allan, joka kuoli toisessa maailmansodassa lentäjänä saksalaisten ammuttua hänen koneensa alas.		Nuorempana Iida oli ollut töissä neulomaliikkeessä, jossa oli ommeltu turkiksia. Komeana ihmisenä Iida oli toiminut myös liikkeen mannekiinina, kun asiakkaat halusivat nähdä turkiksia valmiina käytössä. Iidalla ja Aleksilla oli vain yksi poika Allan, joka kuoli toisessa maailmansodassa lentäjänä saksalaisten ammuttua hänen koneensa alas.


	Iida oli oli aktiivinen järjestöihminen ja toimi suomalaisten Saima-työväenyhdistyksessä, sen laulukuorossa ja harrasti innokkaasti kirjallisuutta. Hän kävi sodan jälkeen Suomessa katsomassa millaista täällä oli. Aleksi oli silloin jo kuollut. Iida toimi kauppiaana viimeiseen asti, kunnes kuoli sydänkohtaukseen töissä.		Iida oli oli aktiivinen järjestöihminen ja toimi suomalaisten Saima-työväenyhdistyksessä, sen laulukuorossa ja harrasti innokkaasti kirjallisuutta. Hän kävi sodan jälkeen Suomessa katsomassa millaista täällä oli. Aleksi oli silloin jo kuollut. Iida toimi kauppiaana viimeiseen asti, kunnes kuoli sydänkohtaukseen töissä.

Hankeadmin (28. marraskuuta 2025 kello 18.32)

2025-11-28T18:32:10Z

← Vanhempi versio		Versio 28. marraskuuta 2025 kello 21.32
Rivi 75:		Rivi 75:
	Kaukon lähisukulaiset ovat kaikki olleet jossain vaiheessa Amerikassa ja suuri osa on siellä vieläkin. Kaukon isoisä oli [[Tiilikkala, Sakri Matinpoika\|Sakri Matinpoika Tiilikka]] joka oli syntynyt Toholammilla 1851 ja kuoli täällä 1922. Hänen puolisonsa oli [[Laitala, Anna Loviisa Matintytär\|Anna-Loviisa Matintytär Laitala]]. Sakri oli Amerikassa kahteen otteeseen vuosina 1886-1889 ja 1893-1895.		Kaukon lähisukulaiset ovat kaikki olleet jossain vaiheessa Amerikassa ja suuri osa on siellä vieläkin. Kaukon isoisä oli [[Tiilikkala, Sakri Matinpoika\|Sakri Matinpoika Tiilikka]] joka oli syntynyt Toholammilla 1851 ja kuoli täällä 1922. Hänen puolisonsa oli [[Laitala, Anna Loviisa Matintytär\|Anna-Loviisa Matintytär Laitala]]. Sakri oli Amerikassa kahteen otteeseen vuosina 1886-1889 ja 1893-1895.

	Heillä oli 8 lasta, joista viisi vanhinta kävi jossain vaiheessa Amerikassa ja [[Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär\|Anna-Josefiina]] s.1882, [[Tiilikkala, Saima Lusiina Sakrintytär\|Saima Lusiina]] s. 1891 ja [[Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär\|Iida Maria (Uskela)]] s.1893 jäivätkin sinne pysyvästi (toim. huomautus: Saima Lusiina itseasiassa menehtyi siellä jo lapsena). Ja vielä Väinö veli oli Kanadassa. Lapsista vanhin [[Tiilikkala, Johanna Kristiina Sakrintytär\|Johanna Kristiina]] oli myös Amerikassa, mutta tuli sieltä sitten Toholammille rippikouluun [[Vuotila, Mariana Antintytär\|Käännän Marjaanan]] mukana. Hänellä oli tarkoitus palata rippikoulun jälkeen takaisin Amerikkaan, mutta paluu jäikin, kun hän oli oksentanut matkalla laivassa niin kovasti, ettei uskaltanut enää mennä laivaan. Sitten hän meni 17 vuotiaana Jaakko Koiviston kanssa naimisiin ja muutti Koivistolle emännäksi.		Heillä oli 8 lasta, joista viisi vanhinta kävi jossain vaiheessa Amerikassa ja [[Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär\|Anna-Josefiina]] s.1882, [[Tiilikkala, Saima Lusiina Sakrintytär\|Saima Lusiina]] s. 1891 ja [[Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär\|Iida Maria (Uskela)]] s.1893 jäivätkin sinne pysyvästi (toim. huomautus: Saima Lusiina itseasiassa ilmeisesti menehtyi siellä jo lapsena). Ja vielä [[Tiilikkala, Väinö Alfred Sakrinpoika\|Väinö]] veli oli Kanadassa. Lapsista vanhin [[Tiilikkala, Johanna Kristiina Sakrintytär\|Johanna Kristiina]] oli myös Amerikassa, mutta tuli sieltä sitten Toholammille rippikouluun [[Vuotila, Mariana Antintytär\|Käännän Marjaanan]] mukana. Hänellä oli tarkoitus palata rippikoulun jälkeen takaisin Amerikkaan, mutta paluu jäikin, kun hän oli oksentanut matkalla laivassa niin kovasti, ettei uskaltanut enää mennä laivaan. Sitten hän meni 17 vuotiaana Jaakko Koiviston kanssa naimisiin ja muutti Koivistolle emännäksi.

	----		----

Hankeadmin (28. marraskuuta 2025 kello 18.21)

2025-11-28T18:21:25Z

← Vanhempi versio		Versio 28. marraskuuta 2025 kello 21.21
Rivi 71:		Rivi 71:
	Hän tuli aina pyhäaamuna Ylitaloon kylään ja istui aina puulaatikon kannella vakiopaikalla. Hänellä oli Amerikasta tuotu kultakello, jonka komeat perät roikkuivat taskun päällä. Hän näytti meille kakaroille, joita oli suuri lauma siinä ympärillä sitä kelloaan. Se oli arvokas asia. Se tuntui tosi hienolta, kun sai nähdä Amerikasta tuodun kultakellon. Amerikka tuntui meistä aivan ihmemaalta. Sen tunteen herättivät isän tuoma gramofooni ja tämä Jeremias-sedän tuoma kultakello. Ne olivat suuria ihmeitä.		Hän tuli aina pyhäaamuna Ylitaloon kylään ja istui aina puulaatikon kannella vakiopaikalla. Hänellä oli Amerikasta tuotu kultakello, jonka komeat perät roikkuivat taskun päällä. Hän näytti meille kakaroille, joita oli suuri lauma siinä ympärillä sitä kelloaan. Se oli arvokas asia. Se tuntui tosi hienolta, kun sai nähdä Amerikasta tuodun kultakellon. Amerikka tuntui meistä aivan ihmemaalta. Sen tunteen herättivät isän tuoma gramofooni ja tämä Jeremias-sedän tuoma kultakello. Ne olivat suuria ihmeitä.
	----		----
	[[Tiedosto:Ida (Tiilikkala) ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan.jpg\|pienoiskuva\|347x347px\|Ida (Tiilikkala) ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan, joka toimi sotilas lentäjänä ja kuoli taistelussa saksalaisia vastaan. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]		[[Tiedosto:Ida (Tiilikkala) ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan.jpg\|pienoiskuva\|347x347px\|[[Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär\|Ida (Tiilikkala)]] ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan, joka toimi sotilas lentäjänä ja kuoli taistelussa saksalaisia vastaan. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]
	[[Tiedosto:Johanna (Tiilikkala) ja Jaakko Koivisto.jpg\|vasen\|pienoiskuva\|322x322px\|Johanna (Tiilikkala) ja Jaakko Koivisto. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]		[[Tiedosto:Johanna (Tiilikkala) ja Jaakko Koivisto.jpg\|vasen\|pienoiskuva\|322x322px\|Johanna (Tiilikkala) ja Jaakko Koivisto. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]
	Kaukon lähisukulaiset ovat kaikki olleet jossain vaiheessa Amerikassa ja suuri osa on siellä vieläkin. Kaukon isoisä oli Sakri Matinpoika Tiilikka joka oli syntynyt Toholammilla 1851 ja kuoli täällä 1922. Hänen puolisonsa oli Anna-Loviisa Matintytär Laitala. Sakri oli Amerikassa kahteen otteeseen vuosina 1886-1889 ja 1893-1895.		Kaukon lähisukulaiset ovat kaikki olleet jossain vaiheessa Amerikassa ja suuri osa on siellä vieläkin. Kaukon isoisä oli [[Tiilikkala, Sakri Matinpoika\|Sakri Matinpoika Tiilikka]] joka oli syntynyt Toholammilla 1851 ja kuoli täällä 1922. Hänen puolisonsa oli [[Laitala, Anna Loviisa Matintytär\|Anna-Loviisa Matintytär Laitala]]. Sakri oli Amerikassa kahteen otteeseen vuosina 1886-1889 ja 1893-1895.

	Heillä oli 8 lasta, joista viisi vanhinta kävi jossain vaiheessa Amerikassa ja [[Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär\|Anna-Josefiina]] s.1882, Saima ~~Loviisa~~ s. 1891 ja Iida Maria (Uskela) s.1893 jäivätkin sinne pysyvästi. Ja vielä Väinö veli oli Kanadassa. Lapsista vanhin Johanna Kristiina oli myös Amerikassa, mutta tuli sieltä sitten Toholammille rippikouluun Käännän Marjaanan mukana. Hänellä oli tarkoitus palata rippikoulun jälkeen takaisin Amerikkaan, mutta paluu jäikin, kun hän oli oksentanut matkalla laivassa niin kovasti, ettei uskaltanut enää mennä laivaan. Sitten hän meni 17 vuotiaana Jaakko Koiviston kanssa naimisiin ja muutti Koivistolle emännäksi.		Heillä oli 8 lasta, joista viisi vanhinta kävi jossain vaiheessa Amerikassa ja [[Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär\|Anna-Josefiina]] s.1882, [[Tiilikkala, Saima Lusiina Sakrintytär\|Saima Lusiina]] s. 1891 ja [[Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär\|Iida Maria (Uskela)]] s.1893 jäivätkin sinne pysyvästi (toim. huomautus: Saima Lusiina itseasiassa menehtyi siellä jo lapsena). Ja vielä Väinö veli oli Kanadassa. Lapsista vanhin [[Tiilikkala, Johanna Kristiina Sakrintytär\|Johanna Kristiina]] oli myös Amerikassa, mutta tuli sieltä sitten Toholammille rippikouluun [[Vuotila, Mariana Antintytär\|Käännän Marjaanan]] mukana. Hänellä oli tarkoitus palata rippikoulun jälkeen takaisin Amerikkaan, mutta paluu jäikin, kun hän oli oksentanut matkalla laivassa niin kovasti, ettei uskaltanut enää mennä laivaan. Sitten hän meni 17 vuotiaana Jaakko Koiviston kanssa naimisiin ja muutti Koivistolle emännäksi.

	----		----


	Myös [[Tiilikkala, Sakarias Konstantin Sakrinpoika\|Sakarias Konstantin = Konsta]] s.1885 (Kaukon isä) oli Amerikassa vuosina 1906-1916 ja tapasi siellä tulevan vaimonsa Emma Lyydia Heiniemen, joista oli jo edellä puhe. Konsta, kuten kaikki sisarukset saivat Amerikassa innostuksen sosialidemokraattiseen aatteeseen. Konsta ja Lyydia olivat Amerikassa aktiivisesti toiminnassa mukana ja jatkoivat sitä Toholammillakin. Sisar Iida ja oli myös aktiivisesti mukana toiminnassa.		Myös [[Tiilikkala, Sakarias Konstantin Sakrinpoika\|Sakarias Konstantin = Konsta]] s.1885 (Kaukon isä) oli Amerikassa vuosina 1906-1916 ja tapasi siellä tulevan vaimonsa Emma Lyydia Heiniemen, joista oli jo edellä puhe. Konsta, kuten kaikki sisarukset saivat Amerikassa innostuksen sosialidemokraattiseen aatteeseen. Konsta ja Lyydia olivat Amerikassa aktiivisesti toiminnassa mukana ja jatkoivat sitä Toholammillakin. Sisar [[Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär\|Iida]] ja oli myös aktiivisesti mukana toiminnassa.
	[[Tiedosto:Fiina (Tiilikkala) ja Heikki Asiala, tytöt Vera, Ingrid ja Martta.jpg\|pienoiskuva\|349x349px\|[[Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär\|Fiina (Tiilikkala)]] ja [[Asiala, Heikki Rikhard Sakrinpoika\|Heikki Asiala]] sekä tytöt Vera, Ingrid ja Martta. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]		[[Tiedosto:Fiina (Tiilikkala) ja Heikki Asiala, tytöt Vera, Ingrid ja Martta.jpg\|pienoiskuva\|349x349px\|[[Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär\|Fiina (Tiilikkala)]] ja [[Asiala, Heikki Rikhard Sakrinpoika\|Heikki Asiala]] sekä tytöt Vera, Ingrid ja Martta. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]
	[[Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär\|Fiinan]] tytär Martta sanoi Suomessa käydessään, että Amerikassa kaikki suomalaiset ovat sosialidemokraatteja. Tosin Anna-Josefiina (Fiina) oli ollut aina kotiäiti, eikä hänen perheensä kovin aktiivi ollut, koska heillä oli mööpelikauppa (huonekaluliike), jota hänen miehensä [[Asiala, Heikki Rikhard Sakrinpoika\|Heikki Rikhard Sakrinpoika Asiala]] s. 1883 pääasiassa hoiti. Heidän tyttärensä Martta oli opiskellut opettajaksi, mutta ei tehnyt koskaan sitä työtä, vaan toimi apulaisena ja kirjanpitäjänä mööpelikaupassa ja kun se vanhempien vanhuuden takia lopetettiin, siirtyi kanslistiksi mielisairaalaan, jossa vanhempi sisar Veera oli ylihoitajana. Heidän kolmas tyttärensä Ingrid oli parturi. Hänellä oli irlantilainen mies. Sukulaisten mukaan Fiina ja Heikki rikastuivat mööpelikaupalla niin paljon, etteivät he osallistuneet mitenkään politiikkaan. Se oli diblomatiaa, piti olla kaikkien mieliksi, kun oli kauppias.		[[Tiilikkala, Anna Josefina Sakrintytär\|Fiinan]] tytär Martta sanoi Suomessa käydessään, että Amerikassa kaikki suomalaiset ovat sosialidemokraatteja. Tosin Anna-Josefiina (Fiina) oli ollut aina kotiäiti, eikä hänen perheensä kovin aktiivi ollut, koska heillä oli mööpelikauppa (huonekaluliike), jota hänen miehensä [[Asiala, Heikki Rikhard Sakrinpoika\|Heikki Rikhard Sakrinpoika Asiala]] s. 1883 pääasiassa hoiti. Heidän tyttärensä Martta oli opiskellut opettajaksi, mutta ei tehnyt koskaan sitä työtä, vaan toimi apulaisena ja kirjanpitäjänä mööpelikaupassa ja kun se vanhempien vanhuuden takia lopetettiin, siirtyi kanslistiksi mielisairaalaan, jossa vanhempi sisar Veera oli ylihoitajana. Heidän kolmas tyttärensä Ingrid oli parturi. Hänellä oli irlantilainen mies. Sukulaisten mukaan Fiina ja Heikki rikastuivat mööpelikaupalla niin paljon, etteivät he osallistuneet mitenkään politiikkaan. Se oli diblomatiaa, piti olla kaikkien mieliksi, kun oli kauppias.
Rivi 88:		Rivi 88:
	----		----

	Myös Iidalla ja Jalasjärveltä kotoisin olleella miehellään Aleksilla oli kauppa ja bensiiniasema. Joulun aikana ne olivat myyneet aina joulukuusia. Iida piti sitä kauppaa vielä yksin Aleksi kuoleman jälkeenkin kuolemaansa asti.		Myös [[Tiilikkala, Iida Maria Sakrintytär\|Iidalla]] ja Jalasjärveltä kotoisin olleella miehellään Aleksilla oli kauppa ja bensiiniasema. Joulun aikana ne olivat myyneet aina joulukuusia. Iida piti sitä kauppaa vielä yksin Aleksi kuoleman jälkeenkin kuolemaansa asti.

	Nuorempana Iida oli ollut töissä neulomaliikkeessä, jossa oli ommeltu turkiksia. Komeana ihmisenä Iida oli toiminut myös liikkeen mannekiinina, kun asiakkaat halusivat nähdä turkiksia valmiina käytössä. Iidalla ja Aleksilla oli vain yksi poika Allan, joka kuoli toisessa maailmansodassa lentäjänä saksalaisten ammuttua hänen koneensa alas.		Nuorempana Iida oli ollut töissä neulomaliikkeessä, jossa oli ommeltu turkiksia. Komeana ihmisenä Iida oli toiminut myös liikkeen mannekiinina, kun asiakkaat halusivat nähdä turkiksia valmiina käytössä. Iidalla ja Aleksilla oli vain yksi poika Allan, joka kuoli toisessa maailmansodassa lentäjänä saksalaisten ammuttua hänen koneensa alas.

Hankeadmin (12. marraskuuta 2025 kello 15.12)

2025-11-12T15:12:32Z

Näytä muutokset

Hankeadmin (27. elokuuta 2025 kello 08.22)

2025-08-27T08:22:53Z

← Vanhempi versio		Versio 27. elokuuta 2025 kello 11.22
Rivi 80:		Rivi 80:
	Myös Sakarias Konstantin = Konsta s.1885 ( Kaukon isä) oli Amerikassa vuosina 1906 -1916 ja tapasi siellä tulevan vaimonsa Emma Lyydia Heiniemen, joista oli jo edellä puhe. Konsta, kuten kaikki sisarukset saivat Amerikassa innostuksen sosialidemokraattiseen aatteeseen. Konsta ja Lyydia olivat Amerikassa aktiivisesti toiminnassa mukana ja jatkoivat sitä Toholammillakin. Sisar Iida ja oli myös aktiivisesti mukana toiminnassa.		Myös Sakarias Konstantin = Konsta s.1885 ( Kaukon isä) oli Amerikassa vuosina 1906 -1916 ja tapasi siellä tulevan vaimonsa Emma Lyydia Heiniemen, joista oli jo edellä puhe. Konsta, kuten kaikki sisarukset saivat Amerikassa innostuksen sosialidemokraattiseen aatteeseen. Konsta ja Lyydia olivat Amerikassa aktiivisesti toiminnassa mukana ja jatkoivat sitä Toholammillakin. Sisar Iida ja oli myös aktiivisesti mukana toiminnassa.
	[[Tiedosto:Fiina (Tiilikkala) ja Heikki Asiala, tytöt Vera, Ingrid ja Martta.jpg\|pienoiskuva\|349x349px\|Fiina (Tiilikkala) ja Heikki Asiala sekä tytöt Vera, Ingrid ja Martta. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]		[[Tiedosto:Fiina (Tiilikkala) ja Heikki Asiala, tytöt Vera, Ingrid ja Martta.jpg\|pienoiskuva\|349x349px\|Fiina (Tiilikkala) ja Heikki Asiala sekä tytöt Vera, Ingrid ja Martta. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]
	Fiinan tytär Martta sanoi Suomessa käydessään, että Amerikassa ~~Kaikki~~ suomalaiset ovat sosialidemokraatteja. Tosin Anna-Josefiina (Fiina) oli ollut aina kotiäiti, eikä hänen perheensä kovin aktiivi ollut, koska heillä oli mööpelikauppa (huonekaluliik), jota hänen miehensä Heikki Rikhard Sakrinpoika Asiala s. 1883 pääasiassa hoiti. Heidän tyttärensä Martta oli opiskellut opettajaksi, mutta ei tehnyt koskaan sitä työtä, vaan toimi apulaisena ja kirjanpitäjänä mööpelikaupassa ja kun se vanhempien vanhuuden takia lopetettiin, siirtyi kanslistiksi mielisairaalaan, jossa vanhempi sisar Veera oli ylihoitajana. Heidän kolmas tyttärensä Ingrid oli parturi. Hänellä oli irlantilainen mies. Sukulaisten mukaan Fiina ja Heikki rikastuivat mööpelikaupalla niin paljon, etteivät he osallistuneet mitenkään politiikkaan. Se oli diblomatiaa, piti olla kaikkien mieliksi, kun oli kauppias.		Fiinan tytär Martta sanoi Suomessa käydessään, että Amerikassa kaikki suomalaiset ovat sosialidemokraatteja. Tosin Anna-Josefiina (Fiina) oli ollut aina kotiäiti, eikä hänen perheensä kovin aktiivi ollut, koska heillä oli mööpelikauppa (huonekaluliik), jota hänen miehensä [[Asiala, Heikki Rikhard Sakrinpoika\|Heikki Rikhard Sakrinpoika Asiala]] s. 1883 pääasiassa hoiti. Heidän tyttärensä Martta oli opiskellut opettajaksi, mutta ei tehnyt koskaan sitä työtä, vaan toimi apulaisena ja kirjanpitäjänä mööpelikaupassa ja kun se vanhempien vanhuuden takia lopetettiin, siirtyi kanslistiksi mielisairaalaan, jossa vanhempi sisar Veera oli ylihoitajana. Heidän kolmas tyttärensä Ingrid oli parturi. Hänellä oli irlantilainen mies. Sukulaisten mukaan Fiina ja Heikki rikastuivat mööpelikaupalla niin paljon, etteivät he osallistuneet mitenkään politiikkaan. Se oli diblomatiaa, piti olla kaikkien mieliksi, kun oli kauppias.



	Anna-Josefiinalla ja Heikillä oli sellainenkin vaihe alussa, että Fiina suuttui Heikkiin ja tuli Suomeen kahden pienen tytön Veeran ja Inridin kanssa odottaessaan Marttaa juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa, vanhempainsa pieneen mökkiin Laitalaan. Martta syntyi Suomessa ja sen jälkeen Fiina palasi kiltisti Heikin luo, kun kyllääntyi täällä ainaiseen ruispuuroon, eikä enää koskaan käynyt Suomessa. Matkasta seurasi kuitenkin Martalle sellainen ongelma, että hänestä tuli Suomen kansalainen, koska syntyi täällä. Passia hakiessaan hän joutuikin sitten aikanaan tenttimään amerikkalaisuudesta, kuten ulkomaalainen, vaikka oli koko ikänsä Suomessa syntymisen jälkeen asunut Amerikassa.		Anna-Josefiinalla ja Heikillä oli sellainenkin vaihe alussa, että Fiina suuttui Heikkiin ja tuli Suomeen kahden pienen tytön Veeran ja Inridin kanssa odottaessaan Marttaa juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa, vanhempainsa pieneen mökkiin Laitalaan. Martta syntyi Suomessa ja sen jälkeen Fiina palasi kiltisti Heikin luo, kun kyllääntyi täällä ainaiseen ruispuuroon, eikä enää koskaan käynyt Suomessa. Matkasta seurasi kuitenkin Martalle sellainen ongelma, että hänestä tuli Suomen kansalainen, koska syntyi täällä. Passia hakiessaan hän joutuikin sitten aikanaan tenttimään amerikkalaisuudesta, kuten ulkomaalainen, vaikka oli koko ikänsä Suomessa syntymisen jälkeen asunut Amerikassa.

Hankeadmin (27. elokuuta 2025 kello 08.08)

2025-08-27T08:08:37Z

← Vanhempi versio		Versio 27. elokuuta 2025 kello 11.08
Rivi 2:		Rivi 2:


	Aune Tiilikkalan äiti oli tyttönimeltään Anna Josefiina Lepistö synt. Vetelissä 6.12.1881, tiedot löytyvät hänen venäjänkielisestä passistaan, joka on Aunella. Isä on [[Ylikotila, Antti Viljami Antinpoika\|Antti Viljami Yli-Kotila]] syntynyt Kotilassa Toholammilla 22.8.1878. He tutustuivat toisiinsa Amerikassa Fitchburgissa kutomatoorissa. He olivat tulleet sinne siirtolaisina kumpikin erikseen synnyinseuduiltaan.		Aune Tiilikkalan äiti oli tyttönimeltään Anna Josefiina Lepistö synt. Vetelissä 6.12.1881, tiedot löytyvät hänen venäjänkielisestä passistaan, joka on Aunella. Isä on [[Ylikotila, Antti Viljami Antinpoika\|Antti Viljami Yli-Kotila]] syntynyt Kotilassa Toholammilla 22.8.1878. He tutustuivat toisiinsa Amerikassa Fitchburgissa kutomatoorissa. He olivat tulleet sinne siirtolaisina kumpikin erikseen synnyinseuduiltaan.

	----		----
Rivi 116:		Rivi 116:

	Kerran joku Siirilä sisaruksia oli käynyt siellä Kanadassa ja tavannut Antin vanhainkodissa. Hän oli maannut vain koko ajan sängyssä nousematta ylös. Hän oli niin liikuttunut tästä suomalaisen vieraan tulosta, että voimat meni. Vanhainkodin johtaja oli sanonut, että Antti on ollut hyväkuntoinen, koska on elämässään harrastanut paljon urheilua. Erikoisesti nyrkkeilyssä hän oli ollut hyvä kilpailuissakin.		Kerran joku Siirilä sisaruksia oli käynyt siellä Kanadassa ja tavannut Antin vanhainkodissa. Hän oli maannut vain koko ajan sängyssä nousematta ylös. Hän oli niin liikuttunut tästä suomalaisen vieraan tulosta, että voimat meni. Vanhainkodin johtaja oli sanonut, että Antti on ollut hyväkuntoinen, koska on elämässään harrastanut paljon urheilua. Erikoisesti nyrkkeilyssä hän oli ollut hyvä kilpailuissakin.

			[http://www.kase.fi/~petese/toholampi/s03/tarina06.html Alkuperäinen artikkeli Toholammin vanhassa perinnearkistossa]
	[[Luokka:Tietoa ja tarinoita Toholammin siirtolaisuudesta]]		[[Luokka:Tietoa ja tarinoita Toholammin siirtolaisuudesta]]

Hankeadmin (27. elokuuta 2025 kello 08.07)

2025-08-27T08:07:24Z

← Vanhempi versio		Versio 27. elokuuta 2025 kello 11.07
Rivi 63:		Rivi 63:

	----		----


	Muistan lapsuudesta Jeremias-sedän, joka Eeva-kummin veli. Hän oli ollut Amerikassa kaivoksella töissä. Siellä oli joku kuljetusvaunun rauta lyönyt häntä päähän niin, että hänellä oli otsassa syvä viisto koko koko lopun ikäänsä. Jeremias tuli onnettomuuden jälkeen Suomeen ja asui Koivistolla Johannan ja Jaakon kanssa kuolemaansa asti vanhanapoikana. Ei hän Johannalle ja Jaakolle mitään sukua ollut, mutta siinä asui ja teki talon töitä, eikä se haava mitään haitannut.		Muistan lapsuudesta Jeremias-sedän, joka Eeva-kummin veli. Hän oli ollut Amerikassa kaivoksella töissä. Siellä oli joku kuljetusvaunun rauta lyönyt häntä päähän niin, että hänellä oli otsassa syvä viisto koko koko lopun ikäänsä. Jeremias tuli onnettomuuden jälkeen Suomeen ja asui Koivistolla Johannan ja Jaakon kanssa kuolemaansa asti vanhanapoikana. Ei hän Johannalle ja Jaakolle mitään sukua ollut, mutta siinä asui ja teki talon töitä, eikä se haava mitään haitannut.

	Hän tuli aina pyhäaamuna Ylitaloon kylään ja istui aina puulaatikon kannella vakiopaikalla. Hänellä oli Amerikasta tuotu kultakello, jonka komeat perät roikkuyivat taskun päällä. Hän näytti meille kakaroille, joita oli suuri lauma siinä ympärillä sitä kelloaan. Se oli arvokas asia. Se tuntui tosi hienolta, kun sai nähdä Amerikasta tuodun kultakellon. Amerikka tuntui meistä aivan ihmemaalta. Sen tunteen herättivät isän tuoma gramofooni ja tämä Jeremias-sedän tuoma kultakello. Ne olivat suuria ihmeitä.		Hän tuli aina pyhäaamuna Ylitaloon kylään ja istui aina puulaatikon kannella vakiopaikalla. Hänellä oli Amerikasta tuotu kultakello, jonka komeat perät roikkuyivat taskun päällä. Hän näytti meille kakaroille, joita oli suuri lauma siinä ympärillä sitä kelloaan. Se oli arvokas asia. Se tuntui tosi hienolta, kun sai nähdä Amerikasta tuodun kultakellon. Amerikka tuntui meistä aivan ihmemaalta. Sen tunteen herättivät isän tuoma gramofooni ja tämä Jeremias-sedän tuoma kultakello. Ne olivat suuria ihmeitä.



	----		----
	[[Tiedosto:Ida (Tiilikkala) ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan.jpg\|pienoiskuva\|347x347px\|Ida (Tiilikkala) ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan, joka toimi sotilas lentäjänä ja kuoli taistelussa saksalaisia vastaan. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]		[[Tiedosto:Ida (Tiilikkala) ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan.jpg\|pienoiskuva\|347x347px\|Ida (Tiilikkala) ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan, joka toimi sotilas lentäjänä ja kuoli taistelussa saksalaisia vastaan. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]
Rivi 79:		Rivi 77:
	----		----

⚫	Myös Sakarias Konstantin = Konsta s.1885 ( Kaukon isä) oli Amerikassa vuosina 1906 -1916 ja tapasi siellä tulevan vaimonsa Emma Lyydia Heiniemen, joista oli jo edellä puhe. Konsta, kuten kaikki sisarukset saivat Amerikassa innostuksen sosialidemokraattiseen aatteeseen. Konsta ja Lyydia olivat Amerikassa aktiivisesti toiminnassa mukana ja jatkoivat sitä Toholammillakin. Sisar Iida ja oli myös aktiivisesti mukana toiminnassa.

		⚫	Myös Sakarias Konstantin = Konsta s.1885 ( Kaukon isä) oli Amerikassa vuosina 1906 -1916 ja tapasi siellä tulevan vaimonsa Emma Lyydia Heiniemen, joista oli jo edellä puhe. Konsta, kuten kaikki sisarukset saivat Amerikassa innostuksen sosialidemokraattiseen aatteeseen. Konsta ja Lyydia olivat Amerikassa aktiivisesti toiminnassa mukana ja jatkoivat sitä Toholammillakin. Sisar Iida ja oli myös aktiivisesti mukana toiminnassa.
			[[Tiedosto:Fiina (Tiilikkala) ja Heikki Asiala, tytöt Vera, Ingrid ja Martta.jpg\|pienoiskuva\|349x349px\|Fiina (Tiilikkala) ja Heikki Asiala sekä tytöt Vera, Ingrid ja Martta. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]
	Fiinan tytär Martta sanoi Suomessa käydessään, että Amerikassa Kaikki suomalaiset ovat sosialidemokraatteja. Tosin Anna-Josefiina (Fiina) oli ollut aina kotiäiti, eikä hänen perheensä kovin aktiivi ollut, koska heillä oli mööpelikauppa (huonekaluliik), jota hänen miehensä Heikki Rikhard Sakrinpoika Asiala s. 1883 pääasiassa hoiti. Heidän tyttärensä Martta oli opiskellut opettajaksi, mutta ei tehnyt koskaan sitä työtä, vaan toimi apulaisena ja kirjanpitäjänä mööpelikaupassa ja kun se vanhempien vanhuuden takia lopetettiin, siirtyi kanslistiksi mielisairaalaan, jossa vanhempi sisar Veera oli ylihoitajana. Heidän kolmas tyttärensä Ingrid oli parturi. Hänellä oli irlantilainen mies. Sukulaisten mukaan Fiina ja Heikki rikastuivat mööpelikaupalla niin paljon, etteivät he osallistuneet mitenkään politiikkaan. Se oli diblomatiaa, piti olla kaikkien mieliksi, kun oli kauppias.		Fiinan tytär Martta sanoi Suomessa käydessään, että Amerikassa Kaikki suomalaiset ovat sosialidemokraatteja. Tosin Anna-Josefiina (Fiina) oli ollut aina kotiäiti, eikä hänen perheensä kovin aktiivi ollut, koska heillä oli mööpelikauppa (huonekaluliik), jota hänen miehensä Heikki Rikhard Sakrinpoika Asiala s. 1883 pääasiassa hoiti. Heidän tyttärensä Martta oli opiskellut opettajaksi, mutta ei tehnyt koskaan sitä työtä, vaan toimi apulaisena ja kirjanpitäjänä mööpelikaupassa ja kun se vanhempien vanhuuden takia lopetettiin, siirtyi kanslistiksi mielisairaalaan, jossa vanhempi sisar Veera oli ylihoitajana. Heidän kolmas tyttärensä Ingrid oli parturi. Hänellä oli irlantilainen mies. Sukulaisten mukaan Fiina ja Heikki rikastuivat mööpelikaupalla niin paljon, etteivät he osallistuneet mitenkään politiikkaan. Se oli diblomatiaa, piti olla kaikkien mieliksi, kun oli kauppias.


⚫	Anna-Josefiinalla ja Heikillä oli sellainenkin vaihe alussa, että Fiina suuttui Heikkiin ja tuli Suomeen kahden pienen tytön Veeran ja Inridin kanssa odottaessaan Marttaa juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa, ~~vanhempainasa~~ pieneen mökkiin ~~laitalaan~~. Martta syntyi Suomessa ja sen jälkeen Fiina palasi kiltisti Heikin luo, kun kyllääntyi täällä ainaiseen ruispuuroon, eikä enää koskaan käynyt Suomessa. Matkasta seurasi kuitenkin Martalle sellainen ongelma, että hänestä tuli Suomen kansalainen, koska syntyi täällä. Passia hakiessaan hän joutuikin sitten aikanaan tenttimään amerikkalaisuudesta, kuten ulkomaalainen, vaikka oli koko ikänsä Suomessa syntymisen jälkeen asunut Amerikassa.

		⚫	Anna-Josefiinalla ja Heikillä oli sellainenkin vaihe alussa, että Fiina suuttui Heikkiin ja tuli Suomeen kahden pienen tytön Veeran ja Inridin kanssa odottaessaan Marttaa juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa, vanhempainsa pieneen mökkiin Laitalaan. Martta syntyi Suomessa ja sen jälkeen Fiina palasi kiltisti Heikin luo, kun kyllääntyi täällä ainaiseen ruispuuroon, eikä enää koskaan käynyt Suomessa. Matkasta seurasi kuitenkin Martalle sellainen ongelma, että hänestä tuli Suomen kansalainen, koska syntyi täällä. Passia hakiessaan hän joutuikin sitten aikanaan tenttimään amerikkalaisuudesta, kuten ulkomaalainen, vaikka oli koko ikänsä Suomessa syntymisen jälkeen asunut Amerikassa.

			----

	Myös Iidalla ja Jalasjärveltä kotoisin olleella miehellään Aleksilla oli kauppa ja bensiiniasema. Joulun aikana ne olivat myyneet aina joulukuusia. Iida piti sitä kauppaa vielä yksin Aleksi kuoleman jälkeenkin kuolemaansa asti.		Myös Iidalla ja Jalasjärveltä kotoisin olleella miehellään Aleksilla oli kauppa ja bensiiniasema. Joulun aikana ne olivat myyneet aina joulukuusia. Iida piti sitä kauppaa vielä yksin Aleksi kuoleman jälkeenkin kuolemaansa asti.
Rivi 94:		Rivi 95:
	Iida oli oli aktiivinen järjestöihminen ja toimi suomalaisten Saima-työväenyhdistyksessä, sen laulukuorossa ja harrasti innokkaasti kirjallisuutta. Hän kävi sodan jälkeen Suomessa katsomassa millaista täällä oli. Aleksi oli silloin jo kuollut. Iida toimi kauppiaana viimeiseen asti, kunnes kuoli sydänkohtaukseen töissä.		Iida oli oli aktiivinen järjestöihminen ja toimi suomalaisten Saima-työväenyhdistyksessä, sen laulukuorossa ja harrasti innokkaasti kirjallisuutta. Hän kävi sodan jälkeen Suomessa katsomassa millaista täällä oli. Aleksi oli silloin jo kuollut. Iida toimi kauppiaana viimeiseen asti, kunnes kuoli sydänkohtaukseen töissä.

	Kun Iida kävi Suomessa niin hän tapasi Myllykankaan hautajaisissa Porkolan Empun (Eemelin), joka oli ollut aikoinaan myös Amerikassa. Iida oli ollut ihastuksissaan Empun tapaamisesta ja sanonut, että sieltähän se koria-Emppu tulee. Iida oli sanonut, että Amerikassa kaikki naiset juoksivat Empun perässä, kun se oli niin komea.		Kun Iida kävi Suomessa niin hän tapasi Myllykankaan hautajaisissa [[Porkola, Emil Aleksander Aleksinpoika\|Porkolan Empun (Eemelin)]], joka oli ollut aikoinaan myös Amerikassa. Iida oli ollut ihastuksissaan Empun tapaamisesta ja sanonut, että sieltähän se koria-Emppu tulee. Iida oli sanonut, että Amerikassa kaikki naiset juoksivat Empun perässä, kun se oli niin komea.


			----

	Politiikan lisäksi uskonto jakoi Amerikassa paljon suomalaisia, koska siellä on niin monia kirkkoja ja uskonsuuntia. Suomalaiset olivat enimmäkseen lestadiolaisia tai evankelisia. Marttakin oli evankelinen ja oli mukana kirkon työssä. Ompeluseuroja ja muita rahanhankkimismuotoja oli paljon, koska kirkkoa ei tue muut jäsenet. Papin palkka pitää kerätä toiminnalla.		Politiikan lisäksi uskonto jakoi Amerikassa paljon suomalaisia, koska siellä on niin monia kirkkoja ja uskonsuuntia. Suomalaiset olivat enimmäkseen lestadiolaisia tai evankelisia. Marttakin oli evankelinen ja oli mukana kirkon työssä. Ompeluseuroja ja muita rahanhankkimismuotoja oli paljon, koska kirkkoa ei tue muut jäsenet. Papin palkka pitää kerätä toiminnalla.



	Sieltä on käynyt näitä sukulaisten lapsia täällä vanhempiensa sukujuuria etsimässä. Silloin kun oli Parhialan koululla pitäjäpäivät, niin tuli Tiilikkalan Katariinan poika, joka oli pappi, vaimonsa kanssa Amerikasta. Ne olivat tulleet Kevariin ja kyselleet Tiilikkalaa. Siellä oli tarjoilija, joka osasi englantia ja hän soitti meille. Me kävimme niiden kanssa kirkossa ja hautuumaalla ja yritimme selvittää sukuja.		Sieltä on käynyt näitä sukulaisten lapsia täällä vanhempiensa sukujuuria etsimässä. Silloin kun oli Parhialan koululla pitäjäpäivät, niin tuli Tiilikkalan Katariinan poika, joka oli pappi, vaimonsa kanssa Amerikasta. Ne olivat tulleet Kevariin ja kyselleet Tiilikkalaa. Siellä oli tarjoilija, joka osasi englantia ja hän soitti meille. Me kävimme niiden kanssa kirkossa ja hautuumaalla ja yritimme selvittää sukuja.
Rivi 106:		Rivi 105:
	Sitten veimme ne pappilaan ja siellä ne papin kanssa tutkivat kirkonkirjoja kahteen asti yöllä. Lopulta selvisi, että hän oli Kaukon pikkuserkku. He olivat täällä vain sen yhden päivän ja palasivat sitten Ruotsiin.Tämä Katariina oli ollut Holmin kanssa naimisissa, mutta käytti Tiilikkala nimeä.		Sitten veimme ne pappilaan ja siellä ne papin kanssa tutkivat kirkonkirjoja kahteen asti yöllä. Lopulta selvisi, että hän oli Kaukon pikkuserkku. He olivat täällä vain sen yhden päivän ja palasivat sitten Ruotsiin.Tämä Katariina oli ollut Holmin kanssa naimisissa, mutta käytti Tiilikkala nimeä.

			----


	Sitten Veeran poika Riku oli täällä opettelemassa suomenkieltä ja tutustumassa sukulaisiin. Se kulki yhen kesän minun perässä "niinkö peräkarihta", minä olin monesti illoin niin väsynyt siitä opettamisesta, että sänky lullas kun menin nukkumaan. Minä keitin sille kerran ruispuuroa, johon hänen äitinsä oli pikkutyttönä Suomessa niin tympääntynyt, että nimitti sitä paskapuuroksi ja pyytänyt äitiään, että älä enää koskaan keitä sitä. Riku maisteli sitä aikansa ja sanoi "Ei liika hyvä". . Mutta se oppi suomenkielen.		Sitten Veeran poika Riku oli täällä opettelemassa suomenkieltä ja tutustumassa sukulaisiin. Se kulki yhen kesän minun perässä "niinkö peräkarihta", minä olin monesti illoin niin väsynyt siitä opettamisesta, että sänky lullas kun menin nukkumaan. Minä keitin sille kerran ruispuuroa, johon hänen äitinsä oli pikkutyttönä Suomessa niin tympääntynyt, että nimitti sitä paskapuuroksi ja pyytänyt äitiään, että älä enää koskaan keitä sitä. Riku maisteli sitä aikansa ja sanoi "Ei liika hyvä". . Mutta se oppi suomenkielen.
Rivi 112:		Rivi 111:
	Hän oli Heinolassa kansanopistossa kurssilla ja löysi sieltä suomalaisen vaimon. Heidät vihittiin Suomessa ja sitten he muuttivat Amerikkaan. Kerttu on tämän vaimon nimi. Hän opetteli englanninkielen ja on nyt siellä suuressa sairaalassa (hospitaalissa) sydänfilmejä ottavana sairaanhoitajana. Heillä on kaksi tytärtä.		Hän oli Heinolassa kansanopistossa kurssilla ja löysi sieltä suomalaisen vaimon. Heidät vihittiin Suomessa ja sitten he muuttivat Amerikkaan. Kerttu on tämän vaimon nimi. Hän opetteli englanninkielen ja on nyt siellä suuressa sairaalassa (hospitaalissa) sydänfilmejä ottavana sairaanhoitajana. Heillä on kaksi tytärtä.

			----

		⚫	Vielä vähän lisää Aunen serkusta [[Ylikotila, Antti Ilmari Fredrikinpoika\|Yli-Kotilan Antista]]. Hän meni Kanadaan ja oli siellä talvet metsätöissä ja kesät kaupungilla töissä. Hän oli myöhemmin jonkun työväentalon vahtimestarina ja sitten viimeksi hotellin portsarina. Hän ei käynyt koskaan lähtönsä jälkeen Suomessa.

⚫	Vielä vähän lisää Aunen serkusta Yli-Kotilan Antista. Hän meni Kanadaan ja oli siellä talvet metsätöissä ja kesät kaupungilla töissä. Hän oli myöhemmin jonkun työväentalon vahtimestarina ja sitten viimeksi hotellin portsarina Hän ei käynyt koskaan lähtönsä jälkeen Suomessa.

	Kerran joku Siirilä sisaruksia oli käynyt siellä Kanadassa ja tavannut Antin vanhainkodissa. Hän oli maannut vain koko ajan sängyssä nousematta ylös. Hän oli niin liikuttunut tästä suomalaisen vieraan tulosta, että voimat meni. Vanhainkodin johtaja oli sanonut, että Antti on ollut hyväkuntoinen, koska on elämässään harrastanut paljon urheilua. Erikoisesti nyrkkeilyssä hän oli ollut hyvä kilpailuissakin.		Kerran joku Siirilä sisaruksia oli käynyt siellä Kanadassa ja tavannut Antin vanhainkodissa. Hän oli maannut vain koko ajan sängyssä nousematta ylös. Hän oli niin liikuttunut tästä suomalaisen vieraan tulosta, että voimat meni. Vanhainkodin johtaja oli sanonut, että Antti on ollut hyväkuntoinen, koska on elämässään harrastanut paljon urheilua. Erikoisesti nyrkkeilyssä hän oli ollut hyvä kilpailuissakin.

Hankeadmin (27. elokuuta 2025 kello 08.02)

2025-08-27T08:02:02Z

← Vanhempi versio		Versio 27. elokuuta 2025 kello 11.02
Rivi 72:		Rivi 72:
	----		----
	[[Tiedosto:Ida (Tiilikkala) ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan.jpg\|pienoiskuva\|347x347px\|Ida (Tiilikkala) ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan, joka toimi sotilas lentäjänä ja kuoli taistelussa saksalaisia vastaan. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]		[[Tiedosto:Ida (Tiilikkala) ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan.jpg\|pienoiskuva\|347x347px\|Ida (Tiilikkala) ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan, joka toimi sotilas lentäjänä ja kuoli taistelussa saksalaisia vastaan. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]
			[[Tiedosto:Johanna (Tiilikkala) ja Jaakko Koivisto.jpg\|vasen\|pienoiskuva\|322x322px\|Johanna (Tiilikkala) ja Jaakko Koivisto. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]
	Kaukon lähisukulaiset ovat kaikki olleet jossain vaiheessa Amerikassa ja suuri osa on siellä vieläkin. Kaukon isoisä oli Sakri Matinpoika Tiilikka joka oli syntynyt Toholammilla 1851 ja kuoli täällä 1922. Hänen puolisonsa oli Anna-Loviisa Matintytär Laitala. Sakri oli Amerikassa kahteen otteeseen vuosina 1886-1889 ja 1893-1895.		Kaukon lähisukulaiset ovat kaikki olleet jossain vaiheessa Amerikassa ja suuri osa on siellä vieläkin. Kaukon isoisä oli Sakri Matinpoika Tiilikka joka oli syntynyt Toholammilla 1851 ja kuoli täällä 1922. Hänen puolisonsa oli Anna-Loviisa Matintytär Laitala. Sakri oli Amerikassa kahteen otteeseen vuosina 1886-1889 ja 1893-1895.

	Heillä oli 8 lasta, joista viisi vanhinta kävi jossain vaiheessa Amerikassa ja Anna-Josefiina s.1882, Saima Loviisa s. 1891 ja Iida Maria (Uskela) s.1893 jäivätkin sinne pysyvästi. Ja vielä Väinö veli oli Kanadassa. Lapsista vanhin Johanna Kristiina oli myös Amerikassa, mutta tuli sieltä sitten Toholammille rippikouluun Käännän Marjaanan mukana. Hänellä oli tarkoitus palata rippikoulun jälkeen takaisin Amerikkaan, mutta paluu jäikin, kun hän oli oksentanut matkalla laivassa niin kovasti, ettei uskaltanut enää mennä laivaan. Sitten hän meni 17 vuotiaana Jaakko Koiviston kanssa naimisiin ja muutti Koivistolle emännäksi.		Heillä oli 8 lasta, joista viisi vanhinta kävi jossain vaiheessa Amerikassa ja Anna-Josefiina s.1882, Saima Loviisa s. 1891 ja Iida Maria (Uskela) s.1893 jäivätkin sinne pysyvästi. Ja vielä Väinö veli oli Kanadassa. Lapsista vanhin Johanna Kristiina oli myös Amerikassa, mutta tuli sieltä sitten Toholammille rippikouluun Käännän Marjaanan mukana. Hänellä oli tarkoitus palata rippikoulun jälkeen takaisin Amerikkaan, mutta paluu jäikin, kun hän oli oksentanut matkalla laivassa niin kovasti, ettei uskaltanut enää mennä laivaan. Sitten hän meni 17 vuotiaana Jaakko Koiviston kanssa naimisiin ja muutti Koivistolle emännäksi.



	----		----

	Myös Sakarias Konstantin = Konsta s.1885 ( Kaukon isä) oli Amerikassa vuosina 1906 -1916 ja tapasi siellä tulevan vaimonsa Emma Lyydia Heiniemen, joista oli jo edellä puhe. Konsta, kuten kaikki sisarukset saivat Amerikassa innostuksen sosialidemokraattiseen aatteeseen. Konsta ja Lyydia olivat Amerikassa aktiivisesti toiminnassa mukana ja jatkoivat sitä Toholammillakin. Sisar Iida ja oli myös aktiivisesti mukana toiminnassa.		Myös Sakarias Konstantin = Konsta s.1885 ( Kaukon isä) oli Amerikassa vuosina 1906 -1916 ja tapasi siellä tulevan vaimonsa Emma Lyydia Heiniemen, joista oli jo edellä puhe. Konsta, kuten kaikki sisarukset saivat Amerikassa innostuksen sosialidemokraattiseen aatteeseen. Konsta ja Lyydia olivat Amerikassa aktiivisesti toiminnassa mukana ja jatkoivat sitä Toholammillakin. Sisar Iida ja oli myös aktiivisesti mukana toiminnassa.



	Fiinan tytär Martta sanoi Suomessa käydessään, että Amerikassa Kaikki suomalaiset ovat sosialidemokraatteja. Tosin Anna-Josefiina (Fiina) oli ollut aina kotiäiti, eikä hänen perheensä kovin aktiivi ollut, koska heillä oli mööpelikauppa (huonekaluliik), jota hänen miehensä Heikki Rikhard Sakrinpoika Asiala s. 1883 pääasiassa hoiti. Heidän tyttärensä Martta oli opiskellut opettajaksi, mutta ei tehnyt koskaan sitä työtä, vaan toimi apulaisena ja kirjanpitäjänä mööpelikaupassa ja kun se vanhempien vanhuuden takia lopetettiin, siirtyi kanslistiksi mielisairaalaan, jossa vanhempi sisar Veera oli ylihoitajana. Heidän kolmas tyttärensä Ingrid oli parturi. Hänellä oli irlantilainen mies. Sukulaisten mukaan Fiina ja Heikki rikastuivat mööpelikaupalla niin paljon, etteivät he osallistuneet mitenkään politiikkaan. Se oli diblomatiaa, piti olla kaikkien mieliksi, kun oli kauppias.		Fiinan tytär Martta sanoi Suomessa käydessään, että Amerikassa Kaikki suomalaiset ovat sosialidemokraatteja. Tosin Anna-Josefiina (Fiina) oli ollut aina kotiäiti, eikä hänen perheensä kovin aktiivi ollut, koska heillä oli mööpelikauppa (huonekaluliik), jota hänen miehensä Heikki Rikhard Sakrinpoika Asiala s. 1883 pääasiassa hoiti. Heidän tyttärensä Martta oli opiskellut opettajaksi, mutta ei tehnyt koskaan sitä työtä, vaan toimi apulaisena ja kirjanpitäjänä mööpelikaupassa ja kun se vanhempien vanhuuden takia lopetettiin, siirtyi kanslistiksi mielisairaalaan, jossa vanhempi sisar Veera oli ylihoitajana. Heidän kolmas tyttärensä Ingrid oli parturi. Hänellä oli irlantilainen mies. Sukulaisten mukaan Fiina ja Heikki rikastuivat mööpelikaupalla niin paljon, etteivät he osallistuneet mitenkään politiikkaan. Se oli diblomatiaa, piti olla kaikkien mieliksi, kun oli kauppias.

Hankeadmin (27. elokuuta 2025 kello 07.58)

2025-08-27T07:58:00Z

← Vanhempi versio		Versio 27. elokuuta 2025 kello 10.58
Rivi 28:		Rivi 28:

	----		----
	[[Tiedosto:Suomalaisten kuoro, jossa mm. Antti Viljami Ylikotila, Sefanias, Sandra ja Vilpas Nikunen Toholammin Kotilast.jpg\|pienoiskuva\|Suomalaisten kuoro, jossa mm. Antti Viljami Ylikotila, Sefanias, Sandra ja Vilpas Nikunen Toholammin Kotilasta. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]		[[Tiedosto:Suomalaisten kuoro, jossa mm. Antti Viljami Ylikotila, Sefanias, Sandra ja Vilpas Nikunen Toholammin Kotilast.jpg\|pienoiskuva\|Suomalaisten kuoro, jossa mm. Antti Viljami Ylikotila, Sefanias, Sandra ja Vilpas Nikunen Toholammin Kotilasta. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.\|306x306px]]
	Isä oli ollut Amerikassa suomalaisessa kuorossa. Samassa kuorossa olivat laulaneet samalta kylältä olleet Nikusen sisarukset Santra, Sefanias ja Vilpas ja vielä kolmase veli, joka tullut hulluksi ja laitettiin Suomeen. Santra tuli myöhemmin Suomeen ja meni Takkusen kanssa naimsiin.		Isä oli ollut Amerikassa suomalaisessa kuorossa. Samassa kuorossa olivat laulaneet samalta kylältä olleet Nikusen sisarukset Santra, Sefanias ja Vilpas ja vielä kolmase veli, joka tullut hulluksi ja laitettiin Suomeen. Santra tuli myöhemmin Suomeen ja meni Takkusen kanssa naimsiin.

Rivi 44:		Rivi 44:
	Kun meitä oli niin paljon lapsia, niin siinä piti isompain hoitaa pienempiä. Serkuista Oiva oli vaikeasti nivelreumainen ja hän tuli niin huonoksi, että häntä piti syöttää ja kantaa saunaan. Aino-serkku oli sokea, mutta hän osasi liikkua tuvassa ja osallistui vähän töihinkin ja kun saunaan mentiin porukalla, niin hän pesi aina Oivan. Myös Anni-serkku sairastui reumaan ja kuolikin siihen. Meidän koko isosta parvesta ei lähtenyt siirtolaisiksi muita kuin Antti, joka meni Kanadaan ja jäi sinne.		Kun meitä oli niin paljon lapsia, niin siinä piti isompain hoitaa pienempiä. Serkuista Oiva oli vaikeasti nivelreumainen ja hän tuli niin huonoksi, että häntä piti syöttää ja kantaa saunaan. Aino-serkku oli sokea, mutta hän osasi liikkua tuvassa ja osallistui vähän töihinkin ja kun saunaan mentiin porukalla, niin hän pesi aina Oivan. Myös Anni-serkku sairastui reumaan ja kuolikin siihen. Meidän koko isosta parvesta ei lähtenyt siirtolaisiksi muita kuin Antti, joka meni Kanadaan ja jäi sinne.

	[[Tiedosto:Antti Viljami Kotila ja Kalle Rantanikunen.jpg\|pienoiskuva\|~~259x259px~~\|Miehet kuvassa Antti Viljami Yli-Kotila ja Kalle Rantanikunen. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]		[[Tiedosto:Antti Viljami Kotila ja Kalle Rantanikunen.jpg\|pienoiskuva\|292x292px\|Miehet kuvassa Antti Viljami Yli-Kotila ja Kalle Rantanikunen. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]
	----		----
	[[Tiedosto:Konsta ja Lyydia Tiilikkala.jpg\|pienoiskuva\|~~308x308px~~\|Konsta ja Lyydia Tiilikkala Amerikassa. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]		[[Tiedosto:Konsta ja Lyydia Tiilikkala.jpg\|pienoiskuva\|350x350px\|Konsta ja Lyydia Tiilikkala Amerikassa. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]


Rivi 71:		Rivi 71:

	----		----
			[[Tiedosto:Ida (Tiilikkala) ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan.jpg\|pienoiskuva\|347x347px\|Ida (Tiilikkala) ja Aleksi Uskela sekä poikansa Allan, joka toimi sotilas lentäjänä ja kuoli taistelussa saksalaisia vastaan. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]

	Kaukon lähisukulaiset ovat kaikki olleet jossain vaiheessa Amerikassa ja suuri osa on siellä vieläkin. Kaukon isoisä oli Sakri Matinpoika Tiilikka joka oli syntynyt Toholammilla 1851 ja kuoli täällä 1922. Hänen puolisonsa oli Anna-Loviisa Matintytär Laitala. Sakri oli Amerikassa kahteen otteeseen vuosina 1886-1889 ja 1893-1895.		Kaukon lähisukulaiset ovat kaikki olleet jossain vaiheessa Amerikassa ja suuri osa on siellä vieläkin. Kaukon isoisä oli Sakri Matinpoika Tiilikka joka oli syntynyt Toholammilla 1851 ja kuoli täällä 1922. Hänen puolisonsa oli Anna-Loviisa Matintytär Laitala. Sakri oli Amerikassa kahteen otteeseen vuosina 1886-1889 ja 1893-1895.

Rivi 77:		Rivi 77:



			----

	Myös Sakarias Konstantin = Konsta s.1885 ( Kaukon isä) oli Amerikassa vuosina 1906 -1916 ja tapasi siellä tulevan vaimonsa Emma Lyydia Heiniemen, joista oli jo edellä puhe. Konsta, kuten kaikki sisarukset saivat Amerikassa innostuksen sosialidemokraattiseen aatteeseen. Konsta ja Lyydia olivat Amerikassa aktiivisesti toiminnassa mukana ja jatkoivat sitä Toholammillakin. Sisar Iida ja oli myös aktiivisesti mukana toiminnassa.		Myös Sakarias Konstantin = Konsta s.1885 ( Kaukon isä) oli Amerikassa vuosina 1906 -1916 ja tapasi siellä tulevan vaimonsa Emma Lyydia Heiniemen, joista oli jo edellä puhe. Konsta, kuten kaikki sisarukset saivat Amerikassa innostuksen sosialidemokraattiseen aatteeseen. Konsta ja Lyydia olivat Amerikassa aktiivisesti toiminnassa mukana ja jatkoivat sitä Toholammillakin. Sisar Iida ja oli myös aktiivisesti mukana toiminnassa.

Hankeadmin (27. elokuuta 2025 kello 07.49)

2025-08-27T07:49:23Z

← Vanhempi versio		Versio 27. elokuuta 2025 kello 10.49
Rivi 5:		Rivi 5:

	----		----


	Työstään kutomatehtaassa äiti kertoi, että hän samoilla tooleilla kolme- ja puolivuotta. Hän hoiti kolmea toolia, joiden väliä piti juosta ja huolehtia ettei lanka katkea eikä tule virheranta. Jos lanka katkesi ja tuli paljon virherantua siitä maksettiin huonompaa palkkaa, kun siihen piti tehdä solmu.		Työstään kutomatehtaassa äiti kertoi, että hän samoilla tooleilla kolme- ja puolivuotta. Hän hoiti kolmea toolia, joiden väliä piti juosta ja huolehtia ettei lanka katkea eikä tule virheranta. Jos lanka katkesi ja tuli paljon virherantua siitä maksettiin huonompaa palkkaa, kun siihen piti tehdä solmu.
Rivi 43:		Rivi 44:
	Kun meitä oli niin paljon lapsia, niin siinä piti isompain hoitaa pienempiä. Serkuista Oiva oli vaikeasti nivelreumainen ja hän tuli niin huonoksi, että häntä piti syöttää ja kantaa saunaan. Aino-serkku oli sokea, mutta hän osasi liikkua tuvassa ja osallistui vähän töihinkin ja kun saunaan mentiin porukalla, niin hän pesi aina Oivan. Myös Anni-serkku sairastui reumaan ja kuolikin siihen. Meidän koko isosta parvesta ei lähtenyt siirtolaisiksi muita kuin Antti, joka meni Kanadaan ja jäi sinne.		Kun meitä oli niin paljon lapsia, niin siinä piti isompain hoitaa pienempiä. Serkuista Oiva oli vaikeasti nivelreumainen ja hän tuli niin huonoksi, että häntä piti syöttää ja kantaa saunaan. Aino-serkku oli sokea, mutta hän osasi liikkua tuvassa ja osallistui vähän töihinkin ja kun saunaan mentiin porukalla, niin hän pesi aina Oivan. Myös Anni-serkku sairastui reumaan ja kuolikin siihen. Meidän koko isosta parvesta ei lähtenyt siirtolaisiksi muita kuin Antti, joka meni Kanadaan ja jäi sinne.

			[[Tiedosto:Antti Viljami Kotila ja Kalle Rantanikunen.jpg\|pienoiskuva\|259x259px\|Miehet kuvassa Antti Viljami Yli-Kotila ja Kalle Rantanikunen. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]
	----		----
	[[Tiedosto:~~Antti Viljami Kotila~~ ja ~~Kalle~~ ~~Rantanikunen~~.jpg\|pienoiskuva\|~~325x325px~~\|~~Miehet~~ ~~kuvassa~~ ~~Antti Viljami Yli-Kotila ja~~ ~~Kalle~~ ~~Rantanikunen~~. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]		[[Tiedosto:Konsta ja Lyydia Tiilikkala.jpg\|pienoiskuva\|308x308px\|Konsta ja Lyydia Tiilikkala Amerikassa. Kuva Pajamäen siirtolaisperinnepiirin kokoelmasta.]]


Rivi 67:		Rivi 69:



			----

	Kaukon lähisukulaiset ovat kaikki olleet jossain vaiheessa Amerikassa ja suuri osa on siellä vieläkin. Kaukon isoisä oli Sakri Matinpoika Tiilikka joka oli syntynyt Toholammilla 1851 ja kuoli täällä 1922. Hänen puolisonsa oli Anna-Loviisa Matintytär Laitala. Sakri oli Amerikassa kahteen otteeseen vuosina 1886-1889 ja 1893-1895.		Kaukon lähisukulaiset ovat kaikki olleet jossain vaiheessa Amerikassa ja suuri osa on siellä vieläkin. Kaukon isoisä oli Sakri Matinpoika Tiilikka joka oli syntynyt Toholammilla 1851 ja kuoli täällä 1922. Hänen puolisonsa oli Anna-Loviisa Matintytär Laitala. Sakri oli Amerikassa kahteen otteeseen vuosina 1886-1889 ja 1893-1895.