Ero sivun ”Ahola, Juho Hermanni Sakrinpoika” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| (5 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''N.o 60 Ahola. Ahola, Juho Hermanni (Jukka)''' s. 30.12.1867 Toholampi, k. 29.7.1938 Gloucester, Massachusetts. Vanhemmat |
'''N.o 60 Ahola. Ahola, Juho Hermanni (Jukka)''' s. 30.12.1867 Toholampi, k. 29.7.1938 Gloucester, Massachusetts. Vanhemmat Sakri Jaakonpoika Ahola (s. 23.3.1834 Toholampi, k. 1.3.1900 Toholampi) ja Wilhelmiina Juhontytär Linna (s. 5.12.1841 Perho. Vihitty 26.3.1865 Perhossa) |
||
- Puoliso Susanna Sofia Löijä s. 1.1.1867 |
- Puoliso Susanna Sofia Matintytär Löijä s. 1.1.1867 Veteli, k. 6.3.1966 Gloucester, Massachusetts. Vihitty 4.4.1891 Vetelissä. |
||
== Arpaonni pakottaa Jukan Amerikasta kotiin == |
|||
Amerikkaan kirkonkirjan mukaan 27.8.1892. |
|||
Juho Herman Ahola lähti kokeilemaan siirtolaisen elämää jo varhain, alle kahdenkymmenen vuoden iässä. Jukka on mitä ilmeisimmin saapunut New Yorkiin Eider-nimisellä aluksella 7.6.1887, matkustaen Bremenin ja Southamptonin kautta. Tuolloin hänen päämääränään oli Wyoming, toiveissa työt hiilikaivoksella. Ja sinne päädyttiin. Jukka ei kauaa ehtinyt noissa töissä viihtyä, kun Toholammilta saapui kirje, jossa isä kehotti Jukkaa palaamaan takaisin kotiin. Jukalle oli näet sattunut "arpaonni" Venäjän armeijan kutsunnoissa. Niin hän lähti ja suoritti asevelvollisuutensa Oulun kasarmilla. |
|||
Jos tätä onnetonta sattumusta ei olisi tapahtunut, ei Juho Hermanni varmaankaan olisi päätynyt yhteen Susanna Sofia Löijän kanssa. Kolmen vuoden palveluksen suoritettuaan Jukka tapasi veteliläissyntyisen Sofian ja pari avioitui huhtikuussa 1891 Vetelissä. Parille syntyi vielä Suomessa tytär Selma Adolfiina. |
|||
== Jukka ei petä Sofian luottamusta == |
|||
Vuonna 1892 Jukka lähti yrittämään Amerikan reissua uudelleen. Tällä kertaa hänellä oli painava motiivi tehdä töitä: Sofialle ja Selma Adolfiinalle täytyi tienata lippurahat, jotta hekin pääsisivät perheen uuteen mahdolliseen kotimaahan. Kolme vuotta siinä meni, mutta Jukka piti lupauksestaan kiinni. Liput tulivat perille, ja niin Sofia ja tytärkin pääsivät Atlanttia ylittämään. |
|||
Jukan ja Sofian perhe asui Gloucesterissa, Massachusettsissa, jossa Jukka työskenteli kaivoksella. Jukalle sattui eräänä päivänä tapaturma, jonka johdosta Sofia kielsi tätä menemästä enää kaivokselle töihin. Hän ehdotti, että he alkaisivat sen sijaan pitää lehmiä - ja niin he tekivät. He ostivat maata ja perustivat maitotilan Gloucesteriin Morgan Avenue-nimisen tien varrelle. Poika Sylvester Ahola kertoo, että hänen tehtäviinsä kuului lapsesta asti tavalla taikka toisella autella vanhempiaan tilan töissä. Aamulla ennen kouluunmenoa hän puhdisti kanahäkkejä, oli painona maitopullokuorman päällä tai jakoi maitoa lähellä asuville. (''Raivaaja'' 31.5.1989) |
|||
== Poika Sylvester innostuu musiikista jo varhain == |
|||
Jukan ja Sofian nuorimmainen, jo edellä mainittu Sylvester Ahola, tunnetaan nykyään hyvin musiikkimaailmassa. Tunnettu hän lieni tosin jo lapsuuden seuduilla: muutaman vuoden ikäinen poika alkoi varhain kokeilemaan erilaisia soittimia. Sylvesterin itsensä mukaan ympäristö Gloucesterissa oli sellainen, ettei utelias miehenalku voinut välttyä musiikin viehätykseltä: "-- ''melkein jokaisesta talosta kuului puhaltimen ääni. Oli klarinetteja, trumpetteja ja barytoneja. Niinpä oli luonnollista, että musikaalisesta lapsesta tuli muusikko asuessaan paikassa, jossa 'suukappaleita löyty tieltä ja vanhanajan kornetteja oli joka paikassa.''<nowiki/>'" |
|||
Lehmätilalla siis raikui musiikki. Sylvester kokeili ensin rumpuja, mutta siirtyi lopulta trumpettiin - kahdeksanvuotiaana! Ei kauaakaan, kun hän siirtyi soittamaan yhtyeissä ja harjoittelukin painottui siten yhteisiin soittotuokioihin. Aatteiden ei annettu vaivata: Sylvester soitti Väinölän raittiusseuran soittokunnassa ja pian samanaikaisesti työväen haalilla Lanesvillen sosialistiosaston soittokunnassa "''-- vaikka samaan aikaan olin luterilaisen kirkon pyhäkoulussa ja kesäkoulussakin.''" Tärkein intohimo nuorelle Sylvesterille oli soittaminen korkeatasoisten musikanttien kanssa. |
|||
== Aholan maitotilan toiminta jatkuu vuosikymmenestä toiseen == |
|||
Sofian aikanaan ehdottama lehmätila osoittautuu erittäin menestyksekkääksi. Meijeri tuottaa perheelle elintasoa aina herra ja rouva Aholan viimeisiin päiviin asti. Juho Herman Ahola kuoli 29.7.1938 Gloucesterissa. Sofia jatkoi tilan toimintaa vielä tämänkin jälkeen. Sofia seurasi Jukkaa 6.3.1966. Pari on haudattu yhteiseen hautaan Gloucesterin Seaside Cemeterylle jälkeläisten kanssa. |
|||
== Linkit == |
== Linkit == |
||
[https://www.findagrave.com/memorial/128022557/john-h.-ahola Find a Grave: John H. Ahola] |
[https://www.findagrave.com/memorial/128022557/john-h.-ahola Find a Grave: John H. Ahola] |
||
[https://www.digitalcommonwealth.org/search/commonwealth:mc87tc024 Digital Commonwealth: Raivaaja-lehti 31.5.1989] |
|||
[https://www.geni.com/people/Juho-Herman-Ahola/6000000142687530941 Geni: Juho Herman Sakariaanpoika Ahola] |
[https://www.geni.com/people/Juho-Herman-Ahola/6000000142687530941 Geni: Juho Herman Sakariaanpoika Ahola] |
||
[https://siirtolaisrekisteri.siirtolaisuusinstituutti.fi/passport_list/14197608/ Siirtolaisrekisteri: Johan Sakrisson Aholan passitiedot 1892] |
|||
[https://www.ancestry.com/family-tree/person/tree/160815768/person/282616497667/facts?usePUBJs=true Ancestry: Juho Johan Herman Sakrinpoika Ahola 1867] |
[https://www.ancestry.com/family-tree/person/tree/160815768/person/282616497667/facts?usePUBJs=true Ancestry: Juho Johan Herman Sakrinpoika Ahola 1867] |
||
Nykyinen versio 18. joulukuuta 2025 kello 19.43
N.o 60 Ahola. Ahola, Juho Hermanni (Jukka) s. 30.12.1867 Toholampi, k. 29.7.1938 Gloucester, Massachusetts. Vanhemmat Sakri Jaakonpoika Ahola (s. 23.3.1834 Toholampi, k. 1.3.1900 Toholampi) ja Wilhelmiina Juhontytär Linna (s. 5.12.1841 Perho. Vihitty 26.3.1865 Perhossa)
- Puoliso Susanna Sofia Matintytär Löijä s. 1.1.1867 Veteli, k. 6.3.1966 Gloucester, Massachusetts. Vihitty 4.4.1891 Vetelissä.
Arpaonni pakottaa Jukan Amerikasta kotiin
Juho Herman Ahola lähti kokeilemaan siirtolaisen elämää jo varhain, alle kahdenkymmenen vuoden iässä. Jukka on mitä ilmeisimmin saapunut New Yorkiin Eider-nimisellä aluksella 7.6.1887, matkustaen Bremenin ja Southamptonin kautta. Tuolloin hänen päämääränään oli Wyoming, toiveissa työt hiilikaivoksella. Ja sinne päädyttiin. Jukka ei kauaa ehtinyt noissa töissä viihtyä, kun Toholammilta saapui kirje, jossa isä kehotti Jukkaa palaamaan takaisin kotiin. Jukalle oli näet sattunut "arpaonni" Venäjän armeijan kutsunnoissa. Niin hän lähti ja suoritti asevelvollisuutensa Oulun kasarmilla.
Jos tätä onnetonta sattumusta ei olisi tapahtunut, ei Juho Hermanni varmaankaan olisi päätynyt yhteen Susanna Sofia Löijän kanssa. Kolmen vuoden palveluksen suoritettuaan Jukka tapasi veteliläissyntyisen Sofian ja pari avioitui huhtikuussa 1891 Vetelissä. Parille syntyi vielä Suomessa tytär Selma Adolfiina.
Jukka ei petä Sofian luottamusta
Vuonna 1892 Jukka lähti yrittämään Amerikan reissua uudelleen. Tällä kertaa hänellä oli painava motiivi tehdä töitä: Sofialle ja Selma Adolfiinalle täytyi tienata lippurahat, jotta hekin pääsisivät perheen uuteen mahdolliseen kotimaahan. Kolme vuotta siinä meni, mutta Jukka piti lupauksestaan kiinni. Liput tulivat perille, ja niin Sofia ja tytärkin pääsivät Atlanttia ylittämään.
Jukan ja Sofian perhe asui Gloucesterissa, Massachusettsissa, jossa Jukka työskenteli kaivoksella. Jukalle sattui eräänä päivänä tapaturma, jonka johdosta Sofia kielsi tätä menemästä enää kaivokselle töihin. Hän ehdotti, että he alkaisivat sen sijaan pitää lehmiä - ja niin he tekivät. He ostivat maata ja perustivat maitotilan Gloucesteriin Morgan Avenue-nimisen tien varrelle. Poika Sylvester Ahola kertoo, että hänen tehtäviinsä kuului lapsesta asti tavalla taikka toisella autella vanhempiaan tilan töissä. Aamulla ennen kouluunmenoa hän puhdisti kanahäkkejä, oli painona maitopullokuorman päällä tai jakoi maitoa lähellä asuville. (Raivaaja 31.5.1989)
Poika Sylvester innostuu musiikista jo varhain
Jukan ja Sofian nuorimmainen, jo edellä mainittu Sylvester Ahola, tunnetaan nykyään hyvin musiikkimaailmassa. Tunnettu hän lieni tosin jo lapsuuden seuduilla: muutaman vuoden ikäinen poika alkoi varhain kokeilemaan erilaisia soittimia. Sylvesterin itsensä mukaan ympäristö Gloucesterissa oli sellainen, ettei utelias miehenalku voinut välttyä musiikin viehätykseltä: "-- melkein jokaisesta talosta kuului puhaltimen ääni. Oli klarinetteja, trumpetteja ja barytoneja. Niinpä oli luonnollista, että musikaalisesta lapsesta tuli muusikko asuessaan paikassa, jossa 'suukappaleita löyty tieltä ja vanhanajan kornetteja oli joka paikassa.'"
Lehmätilalla siis raikui musiikki. Sylvester kokeili ensin rumpuja, mutta siirtyi lopulta trumpettiin - kahdeksanvuotiaana! Ei kauaakaan, kun hän siirtyi soittamaan yhtyeissä ja harjoittelukin painottui siten yhteisiin soittotuokioihin. Aatteiden ei annettu vaivata: Sylvester soitti Väinölän raittiusseuran soittokunnassa ja pian samanaikaisesti työväen haalilla Lanesvillen sosialistiosaston soittokunnassa "-- vaikka samaan aikaan olin luterilaisen kirkon pyhäkoulussa ja kesäkoulussakin." Tärkein intohimo nuorelle Sylvesterille oli soittaminen korkeatasoisten musikanttien kanssa.
Aholan maitotilan toiminta jatkuu vuosikymmenestä toiseen
Sofian aikanaan ehdottama lehmätila osoittautuu erittäin menestyksekkääksi. Meijeri tuottaa perheelle elintasoa aina herra ja rouva Aholan viimeisiin päiviin asti. Juho Herman Ahola kuoli 29.7.1938 Gloucesterissa. Sofia jatkoi tilan toimintaa vielä tämänkin jälkeen. Sofia seurasi Jukkaa 6.3.1966. Pari on haudattu yhteiseen hautaan Gloucesterin Seaside Cemeterylle jälkeläisten kanssa.
Linkit
Digital Commonwealth: Raivaaja-lehti 31.5.1989
Geni: Juho Herman Sakariaanpoika Ahola
Siirtolaisrekisteri: Johan Sakrisson Aholan passitiedot 1892