Klemola, Erkki Evald Erkinpoika

Erkki Klemolan kuva vuonna 1957 Australian-matkaa varten toimitetuista asiakirjoista. Lähde Australian kansallisarkisto (NAA - National Archives of Australia).

Kuva vuodelta 1938 Australiasta. Seisomassa vasemmalta: Vieno Kleemola, tuntematon, Erkki Kleemola, Niilo Löytömäki, Aarne Järvenoja, Väinö Rantamäki, Eino Oravala ja Hannes Annala. Edessä vasemmalta: Tyyne Löytömäki sylissä lapset Terttu ja Teuvo, Niini Kleemola ja Saara Rantamäki sylissä tytär Kaija (myöhemmin Ali-Haapala). Kuva: Pajamäen perinnekeskuksen kokoelma.

"Kaivosmiehet vapaalla Montaisassa". Edessä kyykyssä Eino Oravala, seisomassa vasemmalta Vietti Isokangas, kolmas vasemmalta Erkki Kleemola. Kuva: Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmat.

Erkki Klemolan perhe. Vas: Kauno (Kevin), Niini, Erkki ja Esko. Kuva Kevin Klemolan perhearkistosta, julkaistu osana lehtiartikkelia.

N:o 41 Kleemola, Erkintalo. Klemola, Erkki Evald Erkinpoika s. 25.12.1907 Toholampi, k. 2.8.1991 Brisbane Australia. Vanhemmat Erkki Vilpas Antinpoika Klemola (s. 23.11.1881 Toholampi, k. 14.12.1963 Toholampi) ja Ida Juhontytär Parhiala (s. 23.2.1884 Toholampi k. 2.11.1926 Toholampi. Vihitty 25.2.1904)

- Puoliso Niini Lydia Särkimäki. Vihitty 1936 Toholammilla.

Australiaan ja takaisin - ja taas Australiaan

23-vuotias Erkki lähti Australiaan vuonna 1930, kohteenaan Cairns-niminen kaupunki, jossa hän työskenteli tietöiden parissa aina vuoteen 1934. Tämän usean vuoden mittaisen työjakson jälkeen Erkki palasi Toholammille Kleemolan kylään, rakastui ja avioitui Niini Lydia Särkimäen kanssa vuonna 1936. Pian tuoreelle avioparille siunaantui myös perheenlisäystä, kun poika Kauno Olavi syntyi 12.10.1936.

Kaukokaipuu alkoi vaivata Erkkiä, ja hän päätti palata Australiaan vielä samana vuonna, joulukuussa 1936. Tuolloin hän teki kaivosmiehen töitä Mount Isan kaivoskaupungissa Queenslandin osavaltiossa. Ei mennyt kauaakaan, kun vaimo Niini ja muutaman kuukauden ikäinen poika Kauno Olavi matkustivat Erkin perässä - Erkin työ oli muuttunut vakinaiseksi, ja hän uskalsi näin järjestää perheensä matkan Australiaan.

Niinille oltiin kauhisteltu tämän uskaliaisuutta lähteä matkaan puutteellisesta kielitaidosta ja muutaman kuukauden ikäisestä sylivauvasta huolimatta. Hän uskoi kuitenkin pärjäävänsä, niin paljon oli kanssasuomalaisia samalla matkalla. Niini ja Kauno suoriutuivat Mount Isaan, jossa perhe pitikin kotiaan monta vuotta.

Töissä maailmansodan läpi

Mount Isassa syntyi Kaunolle 19.6.1941 veli Veikko Kalevi, joka kuitenkin kuoli kurkkumätään 16.6.1943: kurkkumätä aiheutti useiden pienten lasten kuoleman tuona aikana. Kolmas ja nuorin poika syntyi 8.4.1944. Hänen nimekseen annettiin Esko.

Erkki työskenteli kaivoksessa verrattain pitkään, toisen maailmansodan läpi vuoteen 1945 asti. Mount Isan kaivokset pysyivät toiminnassa ja monet suomalaiset, Erkki mukaan lukien, paiskivat töitä maan alla sodan pauhatessa otsikoissa ja mielissä. Aika oli kaikin puolin stressaavaa: pelättiin Japanin hyökkäystä Mount Isan sodankäynnille keskeisen lyijytuotannon takia. Näin ei kuitenkaan onneksi käynyt.

Perheen ensimmäinen Mount Isan aikakausi tuli siis vuonna 1945 päätökseensä: perhe muutti Tully-nimiseen kaupunkiin, jossa Erkki aloitti parin vuoden mittaisen työpestin sokeriruokojen hakkaajana.

10 vuotta Suomessa sai riittää

1947 Suomi ja Toholampi kutsuivat toistamiseen. Erkki aloitti maanviljelyn kotitalonsa pelloilla Kleemolassa. Harrastuksiin kuului myös yleisurheilu: Erkki oli mukana paikallisessa toiminnassa toimien tuomarina ja ajanottajana Toholammin yleisurheilukilpailuissa Kerttulan yleisurheilukentällä. Yrityksistä huolimatta kotikylä ei tuntunut enää oikealta paikalta: "Vuonna 1958 Erkki sanoi että hän oli täysin kyllästynyt Suomen kylmään ilmastoon". Perhe pakkasi vielä kerran kaikki tavaransa ja suuntasi matkansa kohti pitkäaikaista kotiaan, tällä kertaa jäädäkseen sinne pysyvästi: Mount Isa toivotti perheen tervetulleeksi takaisin, niin myös kaivostyömaa - poika Kauno jatkoi isänsä työtä kaivoksessa, mutta Erkki itse ei enää korkean ikänsä vuoksi taipunut maanalaisiin työtehtäviin. Hän kuitenkin työllistyi samalle kaivosyhtiölle puutarhuriksi. Myöhemmin myös poika Esko aloitti työt kaivosyhtiölle - hän puolestaan maalarina.

Urheilua ja yhteistä ilonpitoa

Klemolat löysivät nopeasti uudelleen paikkansa Mount Isassa. Palkka oli hyvä ja aikaa harrastuksillekin jäi: "tunnettu urheiluhullu" Erkki jatkoi yleisurheiluaktivismiaan Suomi-Seuran toiminnassa ja poika Kauno soitti haitaria saman seuran järjestämissä suomalaisten tansseissa, jotka olivat tuohon aikaan hyvin suosittuja yhteenkokoontumisia.

Mount Isassa Erkki asui aina eläköitymiseensä asti. Vuonna 1973 hän muutti vaimo Niinin kanssa Brisbanen rannikolle ansaittuja eläkepäiviä viettämään. Siellä Erkki ja Niini elivät loppuikänsä. Erkki Evald Klemola kuoli 2.8.1991, ja vaimo Niini Lydia o. s. Särkimäki neljä vuotta myöhemmin 10.7.1995.

Alkuperäisen tarinan on kirjoittanut Erkki Klemolan vanhin poika Kevin (Kauno) Klemola Brisbanessa Australiassa, marraskuussa 2008. Tarina julkaistiin lehdessä. Tähän henkilökorttiin poimittiin arkistomme kannalta keskeisimmät asiat ja puettiin ne omin sanoin. Alkuperäistä artikkelia voit tiedustella Pajamäen perinnekeskukselta.

Linkit

Find a Grave: Erkki Evald Klemola

NAA (National Archives of Australia): Erkin ja perheen maahantuloasiakirjoja 1957-58

Siirtolaisrekisterin australiansuomalaiset: Erkki "Evatt" Kleemola

Ancestry: Erkki Evald Klemola