Ero sivun ”Kerttula, Kalle Kustaa Juhonpoika” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| (14 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Kalle Kustaa ja Anna-Josefiina Kerttula kuvattuna Amerikassa.jpg|pienoiskuva|Kalle Kustaa ja Anna-Josefiina Kerttula kuvattuna Amerikassa.]] |
[[Tiedosto:Kalle Kustaa ja Anna-Josefiina Kerttula kuvattuna Amerikassa.jpg|pienoiskuva|Kalle Kustaa ja Anna-Josefiina Kerttula kuvattuna Amerikassa. Kuva Pajamäen perinnekeskuksen kokoelmista.]] |
||
[[Tiedosto:Vanhaisäntä Kusti (Kaarle Kustaa) Kerttula vuonna 1952.jpg|pienoiskuva|Vanhaisäntä Kusti (Kaarle Kustaa) Kerttula vuonna 1952. Kuvannut Erkki Ala-Könni. Toholammin kotiseutuarkisto.]] |
|||
'''Kerttula, Kalle Kustaa''' s. 1871 Toholampi, k. |
|||
'''N:o 13 Kerttula. Kerttula, Kalle Kustaa Juhonpoika''' s. 30.1.1871 Toholampi, k. 25.12.1957 Toholampi. Vanhemmat Juho Jaakko Eliaanpoika Kerttula (s. 13.9.1841 Toholampi, k. 8.12.1915 Toholampi) ja Sofia <u>Josefiina</u> Mikontytär Laitala (s. 7.11.1842 Toholampi, k. 28.1.1924 Toholampi. Vihitty 24.12.1865 Toholammilla) |
|||
- Puoliso Anna Jose<u>fiina</u> Heiniemi s. 28.6.1872 Kannus, k. 11.11.1948 Toholampi. Vihitty 4.10.1896 Toholammilla. |
|||
== Yhdessä talorahoja tienaamaan == |
|||
Puoliso Anna Josefiina Heiniemi. |
|||
Kalle Kustaa Kerttula syntyi Toholammilla v. 1871. Hän oli suorittanut nuorena Venäjän armeijan kolmen vuoden sotapalveluksen. Hän meni naimisiin kannuslaisen Anna Josefiina Iso-Heiniemen kanssa 4.10.1896. Pian häiden jälkeen eli 16.12. samana vuonna hän lähti Amerikkaan talon rahoja tienaamaan (tallentajan huomautus: passitiedot tosin näyttävät, että Kalle olisi hankkinut passin 1898.. onkohan kyseessä välivisiitti Suomeen, vai lähtikö Kalle sittenkin vasta tuon vuoden aikana?) |
|||
| ⚫ | Vaimo Anna-Josefiina matkusti perään seuraavana vuonna eli 1897. Pariskunnalle syntyi Amerikassa kaksi lasta, Martta ja kertojan isä Johan Valfrid. Anna Josefiina palasi Suomeen 1902 ja vielä samana vuonna syntyi Kannuksessa perheen kolmas lapsi Reino. Kalle Kustaa jäi kaivokselle töihin ja palasi Suomeen seuraavana vuonna eli 1903. |
||
Kalle Kustaa Kerttulan siirtolaistarinaa hänen pojanpoikansa Erkki Kerttulan kertomana: |
|||
Amerikkaan lähdön syynä oli selkeästi tienestiin lähtö, sillä Kalle-Kustaa osti naimisiin mentyään veljeltään Hermannilta puolet Kerttulan talosta kymmenellä tuhannella markalla. Nämä rahat hän hankki Kalliovuorten kaivoksilta ja lunasti palattuaan talon omakseen ja ryhtyi sitä vaimonsa kanssa viljelemään. Lapsia syntyi Kerttulassa vielä Siiri 1904, Lauri 1910 ja Anna 1915. |
|||
== Kaivoksesta maanpäälliseen työhön == |
|||
Kalle Kustaa Kerttula oli syntynyt Toholammilla vuonna 1871. Kalle oli suorittanut nuorena Venäjän armeijan kolmen vuoden sotapalveluksen. |
|||
Kalle Kustaa loukkasi kaivoksessa jalkansa, jota hän vikoi koko loppuikänsä. Vamma oli tullut onnettomuudessa, kun kaivoksen katosta oli tippunut kiviä jalan päälle. Loukattuaan hän oli uhannut lähteä Suomeen, jos ei saa töitä maan päältä, sillä maan uumeniin hän ei tahtonut enää onnettomuuden jälkeen mennä. Paasi eli työnjohtaja olikin järjestänyt hänelle maanpäällistä työtä, koska ei halunnut päästää hyvää työmiestä pois. Niin Kalle Kustaa sai tienatuksi talon rahat runsaassa kuudessa vuodessa. Se osoittaa, että ansiotaso oli kohtuullisen hyvä. Ainakin parempi kuin Suomessa siihen aikaan arvelee Erkki Kerttula. |
|||
Hän tapasi kannuslaisen Anna-Josefiina Iso-Heiniemen Kopsalan kylmämeijerissä, jossa tämä oli voin valmistajana. |
|||
Anna-Josefiina Iso-Heiniemi tuli aikanaan voin valmistajaksi Kopsalan kylmämeijeriin, josta Kalle Kustaa hänet löysi. Tämä meijeri kuitenkin paloi, eikä Anna ehtinyt olla siellä töissä kuin vähän toista vuotta. Hän hyödynsi kuitenkin ammattitaitoaan Kerttulassa Amerikasta paluun jälkeen. Pojanpoika Erkki Kerttula muistaa, että siellä oli iso kirnu, joka on vieläkin tallella ja että mummunsa oli todella hyvä voin valmistaja. |
|||
Pari avioitui 4.10.1896. Kalle-Kustaa osti naimisiin mentyään veljeltään Hermannilta puolet Kerttulan talosta kymmenellä tuhannella markalla. Pian häiden jälkeen eli 16.12. samana vuonna hän lähti Amerikkaan talorahoja tienaamaan. |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
Alkuperäisen tekstin on kirjoittanut Erkki Kerttula 7.4.2003. Sitä on ainoastaan muotoiltu hieman tätä artikkelia varten. [http://www.kase.fi/~petese/toholampi/s03/tarina02.html Kalle Kustaan ja Annan tarina vanhalla Toholammin perinnesivustolla] |
|||
Anna Josefiina palasi Suomeen 1902 ja vielä samana vuonna syntyi Kannuksessa perheen kolmas lapsi Reino. Kalle Kustaa jäi kaivokselle töihin ja palasi Suomeen seuraavana vuonna eli 1903. Kalle Kustaa oli loukannut kaivoksessa jalkansa, joka vaivasikin häntä koko loppuikänsä. Vamma oli tullut onnettomuudessa, kun kaivoksen katosta oli tippunut kiviä jalan päälle. |
|||
== Muut perheenjäsenet kokoelmassa == |
|||
Onnettomuuden jälkeen Kalle Kustaa oli uhannut lähteä Suomeen, jos ei saa töitä maan päältä – hän ei tahtonut enää kaivokseen. Paasi eli työnjohtaja olikin järjestänyt hänelle maanpäällistä työtä, koska ei halunnut päästää hyvää työmiestä pois. |
|||
====== Sisarukset ====== |
|||
[[Kerttula, Maija Liisa Juhontytär]] |
|||
== Linkit == |
|||
Kalle Kustaa sai tienatuksi talon rahat runsaassa kuudessa vuodessa. |
|||
[https://www.geni.com/people/Kalle-Kustaa-Kerttula/6000000177275340821 Geni: Kalle Kustaa Juhonpoika Kerttula] |
|||
[https://siirtolaisrekisteri.siirtolaisuusinstituutti.fi/passport_list/14099564/ Siirtolaisrekisteri: Karl Gustaf Johansson Kerttulan passitiedot 1898] |
|||
Hän lunasti palattuaan talon omakseen ja aloitti vaimonsa kanssa siellä viljelemisen. Lapsia syntyi Kerttulassa vielä Siiri 1904, Lauri 1910 ja Anna 1915. |
|||
Anna-Josefiina hyödynsi voinvalmistajan ammattitaitoaan Kerttulassa Amerikasta paluun jälkeen. |
|||
Erkki Kerttula muistaa, että Kerttulassa oli iso kirnu, joka on vieläkin tallella Pajamäen perinnekeskuksessa ja että mummunsa oli todella hyvä voin valmistaja. |
|||
| ⚫ | |||
[[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]] |
[[Luokka:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]] |
||
[[Luokka:Amerikansiirtolaiset]] |
[[Luokka:Amerikansiirtolaiset]] |
||
Nykyinen versio 30. tammikuuta 2026 kello 10.45
_Kerttula_vuonna_1952.jpg)
N:o 13 Kerttula. Kerttula, Kalle Kustaa Juhonpoika s. 30.1.1871 Toholampi, k. 25.12.1957 Toholampi. Vanhemmat Juho Jaakko Eliaanpoika Kerttula (s. 13.9.1841 Toholampi, k. 8.12.1915 Toholampi) ja Sofia Josefiina Mikontytär Laitala (s. 7.11.1842 Toholampi, k. 28.1.1924 Toholampi. Vihitty 24.12.1865 Toholammilla)
- Puoliso Anna Josefiina Heiniemi s. 28.6.1872 Kannus, k. 11.11.1948 Toholampi. Vihitty 4.10.1896 Toholammilla.
Yhdessä talorahoja tienaamaan
Kalle Kustaa Kerttula syntyi Toholammilla v. 1871. Hän oli suorittanut nuorena Venäjän armeijan kolmen vuoden sotapalveluksen. Hän meni naimisiin kannuslaisen Anna Josefiina Iso-Heiniemen kanssa 4.10.1896. Pian häiden jälkeen eli 16.12. samana vuonna hän lähti Amerikkaan talon rahoja tienaamaan (tallentajan huomautus: passitiedot tosin näyttävät, että Kalle olisi hankkinut passin 1898.. onkohan kyseessä välivisiitti Suomeen, vai lähtikö Kalle sittenkin vasta tuon vuoden aikana?)
Vaimo Anna-Josefiina matkusti perään seuraavana vuonna eli 1897. Pariskunnalle syntyi Amerikassa kaksi lasta, Martta ja kertojan isä Johan Valfrid. Anna Josefiina palasi Suomeen 1902 ja vielä samana vuonna syntyi Kannuksessa perheen kolmas lapsi Reino. Kalle Kustaa jäi kaivokselle töihin ja palasi Suomeen seuraavana vuonna eli 1903.
Amerikkaan lähdön syynä oli selkeästi tienestiin lähtö, sillä Kalle-Kustaa osti naimisiin mentyään veljeltään Hermannilta puolet Kerttulan talosta kymmenellä tuhannella markalla. Nämä rahat hän hankki Kalliovuorten kaivoksilta ja lunasti palattuaan talon omakseen ja ryhtyi sitä vaimonsa kanssa viljelemään. Lapsia syntyi Kerttulassa vielä Siiri 1904, Lauri 1910 ja Anna 1915.
Kaivoksesta maanpäälliseen työhön
Kalle Kustaa loukkasi kaivoksessa jalkansa, jota hän vikoi koko loppuikänsä. Vamma oli tullut onnettomuudessa, kun kaivoksen katosta oli tippunut kiviä jalan päälle. Loukattuaan hän oli uhannut lähteä Suomeen, jos ei saa töitä maan päältä, sillä maan uumeniin hän ei tahtonut enää onnettomuuden jälkeen mennä. Paasi eli työnjohtaja olikin järjestänyt hänelle maanpäällistä työtä, koska ei halunnut päästää hyvää työmiestä pois. Niin Kalle Kustaa sai tienatuksi talon rahat runsaassa kuudessa vuodessa. Se osoittaa, että ansiotaso oli kohtuullisen hyvä. Ainakin parempi kuin Suomessa siihen aikaan arvelee Erkki Kerttula.
Anna-Josefiina Iso-Heiniemi tuli aikanaan voin valmistajaksi Kopsalan kylmämeijeriin, josta Kalle Kustaa hänet löysi. Tämä meijeri kuitenkin paloi, eikä Anna ehtinyt olla siellä töissä kuin vähän toista vuotta. Hän hyödynsi kuitenkin ammattitaitoaan Kerttulassa Amerikasta paluun jälkeen. Pojanpoika Erkki Kerttula muistaa, että siellä oli iso kirnu, joka on vieläkin tallella ja että mummunsa oli todella hyvä voin valmistaja.
Anna-Josefiina kuoli Toholammilla v. 1948 ja Venäjän sekä Amerikan kävijä Kalle Kustaa Kerttula 1957.
Alkuperäisen tekstin on kirjoittanut Erkki Kerttula 7.4.2003. Sitä on ainoastaan muotoiltu hieman tätä artikkelia varten. Kalle Kustaan ja Annan tarina vanhalla Toholammin perinnesivustolla
Muut perheenjäsenet kokoelmassa
Sisarukset
Kerttula, Maija Liisa Juhontytär
Linkit
Geni: Kalle Kustaa Juhonpoika Kerttula
Siirtolaisrekisteri: Karl Gustaf Johansson Kerttulan passitiedot 1898