Ero sivun ”Nisula, Wäinö Sanfred Sylvesterinpoika” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: '''Wäinö Sanfred Nisula''' s. 14.12.1902 Toholampi, k. 17.2.1993 Tully, Australia. Wäinö matkusti Pohjois-Queenslandiin ja työura alkoi Babindassa. Noin vuoden kuluttua hän muutti Innisfailiin. Siellä hän teki töitä rakennusalalla. Seuraavien kahden vuoden aikana Wäinö oli rakentamassa katolista kirkkoa ja muita kaupungin kaupallisia rakennuksia. 1929 Wäinö muutti Tullyyn ja oli rakentamassa Mullins Hotel Tullya. Vuoden lopulla hän osti sokeriruokofarmin yhd...) |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| (11 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Wäinö Nisulan ja vaimo Rauhan vihkikuva.jpg|pienoiskuva|Wäinö Nisulan ja vaimo Rauha Inkeri o. s. Hukarin vihkikuva. Heikki Nisulan kotiarkistosta.]] |
|||
'''Wäinö Sanfred Nisula''' s. 14.12.1902 Toholampi, k. 17.2.1993 Tully, Australia. |
|||
[[Tiedosto:1.5.1925 vappuna, matkalla Australiaan - Wäinö Sanfred Nisula.jpg|pienoiskuva|1.5.1925 vappuna, matkalla Australiaan. Heikki Nisulan kotiarkistosta.]] |
|||
[[Tiedosto:'Risti nousi' - Wäinö Sanfred Nisula rakentamassa katolista kirkkoa Australiassa.jpg|pienoiskuva|'Risti nousi' - Wäinö Sanfred Nisula rakentamassa katolista kirkkoa Australian Innisfailissa. Kuva Heikki Nisulan kotiarkistosta.]] |
|||
[[Tiedosto:Katolinen kirkko Australiassa, jota Wäinö Sanfred Nisula oli rakentamassa.jpeg|pienoiskuva|Katolinen kirkko Innisfailissa, jota Wäinö Sanfred Nisula oli rakentamassa. Kirkko on nimeltään Mother of Good Counsel Catholic Church. Kuva Heikki Nisulan kotiarkistosta.]] |
|||
[[Tiedosto:Wäinö Sanfred Nisula- Tallin edessä kanoja ruokkimassa - 'Friti oli ensimmäistä pyhää täällä silloin'.jpg|pienoiskuva|Kuvan taakse on kirjoitettu: "''Tässä kuvassa ruokimme kanoja tallin edessä. Friti oli ensimmäistä pyhää täällä silloin, hoitamassa terveyttään tässä aurinkoisessa maassa.''" Heikki Nisulan kotiarkistosta.]] |
|||
'''N:o 13 Nisula. N:o 4 Oikemus. Nisula, Wäinö Sanfred Sylvesterinpoika''' s. 12.12.1902 Toholampi, k. 17.2.1993 Tully, Australia. Vanhemmat Jaakko <u>Sylvester</u> Antinpoika Nisula (s. 31.6.1857 Toholampi, k. 25.11.1942 Toholampi) ja Amanda Kristiina Juhontytär Määttälä (s. 19.12.1866 Toholampi, k. 29.12.1949 Toholampi) |
|||
- Puoliso Rauha Inkeri Hukari s. 26.4.1915 Toholampi, k. 1992 Tully, Australia. Vihitty 8.8.1937 Toholammilla. |
|||
[[Tiedosto:'Tavallisissa juhlapuvuissa talvella' Wälikangas, Oikemus, Nisula.jpg|pienoiskuva|Kuvan taakse on kirjoitettu: "''Tässä olemme tavallisessa juhlapuvussa näin kotioloissa talvella. Kaippa tunnet Wälikangas, Oikemus?''" Kuvassa oikealla Wäinö itse. Heikki Nisulan kotiarkistosta.]] |
|||
[[Tiedosto:Osa Wäinö Nisulan verstaan koneista.jpg|pienoiskuva|Osa Wäinön verstaan koneista. Kuva Heikki Nisulan kotiarkistosta.]] |
|||
[[Tiedosto:1973 - Wäinö Nisula, vaimo Rauha ja koira Lucky.jpg|pienoiskuva|1973 - Wäinö Nisula, vaimo Rauha ja koira Lucky. Nisulan perhearkistosta.]] |
|||
== Peloton rakentaja - Innisfailin kirkon katolta omalle sokeriruokofarmille == |
|||
Wäinö matkusti Pohjois-Queenslandiin ja työura alkoi Babindassa. Noin vuoden kuluttua hän muutti Innisfailiin. Siellä hän teki töitä rakennusalalla. Seuraavien kahden vuoden aikana Wäinö oli rakentamassa katolista kirkkoa ja muita kaupungin kaupallisia rakennuksia. |
Wäinö matkusti Pohjois-Queenslandiin ja työura alkoi Babindassa. Noin vuoden kuluttua hän muutti Innisfailiin. Siellä hän teki töitä rakennusalalla. Seuraavien kahden vuoden aikana Wäinö oli rakentamassa katolista kirkkoa (Mother of Good Counsel Catholic Church Innisfailissa) ja muita kaupungin kaupallisia rakennuksia. |
||
1929 Wäinö muutti Tullyyn ja oli rakentamassa Mullins Hotel Tullya. Vuoden lopulla hän osti sokeriruokofarmin yhdessä Nestor Flinkin kanssa. Farmia laajennettiin raivaamalla lisää peltoa, viljeltiin sokeriruokoa ja tehtiin rakennustöitä kaupungissa ja muilla farmeilla. Hän myi farmin 1934. |
1929 Wäinö muutti Tullyyn ja oli rakentamassa Mullins Hotel Tullya. Vuoden lopulla hän osti sokeriruokofarmin yhdessä Nestor Flinkin kanssa. Farmia laajennettiin raivaamalla lisää peltoa, viljeltiin sokeriruokoa ja tehtiin rakennustöitä kaupungissa ja muilla farmeilla. Hän myi farmin 1934. |
||
| Rivi 8: | Rivi 18: | ||
Tullyssa Wäinö liittyi Tully Finnish Societyyn jo perustamisvuonna. Jo ”Suomi”-sanomalehden alkuaikoina Wäinö oli lehden innokas tukija ja osti kaksi osaketta kahdella punnalla. |
Tullyssa Wäinö liittyi Tully Finnish Societyyn jo perustamisvuonna. Jo ”Suomi”-sanomalehden alkuaikoina Wäinö oli lehden innokas tukija ja osti kaksi osaketta kahdella punnalla. |
||
== Rauha löytyy Toholammilta - avioliitto ja paluu Australiaan == |
|||
Wäinö päätti palata Suomeen ja lähti Brisbanesta 21.4.1934 Balradald-laivalla Lontooseen. Sieltä matka jatkui Tukholman kautta Turkuun, jonne hän saapui 15.6.1934. |
Wäinö päätti palata Suomeen ja lähti Brisbanesta 21.4.1934 Balradald-laivalla Lontooseen. Sieltä matka jatkui Tukholman kautta Turkuun, jonne hän saapui 15.6.1934. |
||
Wäinö palasi Suomeen ja teki töitä kotitilalla, mutta oltuaan poissa yhdeksän vuotta alkoi huomata, että elämä onkin toisenlaista ja ajatukset kääntyivät takaisin Australiaan. Suomessa ollessaan romanssi kukoisti Rauha Inkeri Hukarin kanssa. Heidät vihittiin Toholammilla 8.8.1937. |
Wäinö palasi Suomeen ja teki töitä kotitilalla, mutta oltuaan poissa yhdeksän vuotta alkoi huomata, että elämä onkin toisenlaista ja ajatukset kääntyivät takaisin Australiaan. Suomessa ollessaan romanssi kukoisti Rauha Inkeri Hukarin kanssa. Heidät vihittiin Toholammilla 8.8.1937. |
||
[[Tiedosto:1982 Suomessa, Wäinö ja Maiju Nisula.jpg|pienoiskuva|1982 vierailulla Suomessa. Wäinö kuvassa Maiju Nisulan kanssa. Kuva Nisulan perhearkistosta.]] |
|||
Wäinöstä tuntui, että heillä olisi paremmat mahdollisuudet Australiassa, Wäinö ja Rauha lähtivät 27.10.1937 Helsingistä Ilmatar-laivalla Englantiin ja sieltä kaukaiseen maahan yhdessä kohti uutta elämää. 3.111937 Jervis Bay-laiva lähti ja saapui Fremantleen 3.12.1937. |
Wäinöstä tuntui, että heillä olisi paremmat mahdollisuudet Australiassa, Wäinö ja Rauha lähtivät 27.10.1937 Helsingistä Ilmatar-laivalla Englantiin ja sieltä kaukaiseen maahan yhdessä kohti uutta elämää. 3.111937 Jervis Bay-laiva lähti ja saapui Fremantleen 3.12.1937. |
||
== Kaivoksilta maan pinnalle - liikemiehen vaisto vie pitkälle uralle == |
|||
Wäinö ja Rauha menivät Australian kultamaille ja olivat töissä Kalgoorlien, Reedyn ja Bill Bellin kaivoksilla Cuen lähellä. Wäinö kaipasi Pohjois-Queenslandin vehreitä, trooppisia alueita, jossa heillä voisi olla parempia mahdollisuuksia. 1940 he muuttivat Tullyyn. |
Wäinö ja Rauha menivät Australian kultamaille ja olivat töissä Kalgoorlien, Reedyn ja Bill Bellin kaivoksilla Cuen lähellä. Wäinö kaipasi Pohjois-Queenslandin vehreitä, trooppisia alueita, jossa heillä voisi olla parempia mahdollisuuksia. 1940 he muuttivat Tullyyn. |
||
| Rivi 22: | Rivi 34: | ||
Wäinö laajensi toimintaa ja alkoi rakentaa taloja. Verstaassa hän valmisti ovia, ikkunoita, keittiönkaapistoja ja muuta. Monet kodit Wäinö (tai Bod, niin kuin häntä kaupungissa kutsuttiin) on kaupunkiin rakentanut ja sisustanut. Hänen taitojaan käytettiin laajasti Cardwell Shiren alueen ulkopuolellakin. Inghamin luterilaisen kirkon rakennustyömaalla tarvittiin Wäinön taitoja ja kokemusta niin suunnittelussa kuin käytännön työssäkin. Hän rakensi taloja suomalaisille myös muualla. |
Wäinö laajensi toimintaa ja alkoi rakentaa taloja. Verstaassa hän valmisti ovia, ikkunoita, keittiönkaapistoja ja muuta. Monet kodit Wäinö (tai Bod, niin kuin häntä kaupungissa kutsuttiin) on kaupunkiin rakentanut ja sisustanut. Hänen taitojaan käytettiin laajasti Cardwell Shiren alueen ulkopuolellakin. Inghamin luterilaisen kirkon rakennustyömaalla tarvittiin Wäinön taitoja ja kokemusta niin suunnittelussa kuin käytännön työssäkin. Hän rakensi taloja suomalaisille myös muualla. |
||
== Wäinö ja Rauha suomalaisyhteisön vankkana tukena == |
|||
Sekä Wäinö että Rauha auttoivat mielellään muita. Wäinö auttoi toisia suomalaisia löytämään töitä, usein omassa liiketoiminnassaan, edes lyhyeksi aikaa jotta he saisivat hyvät lähtökohdat eteenpäin. Rauha, joka oli käynyt koulua Amerikassa ja osasi sujuvasti englantia, auttoi usein kääntäjänä ja tulkkina. Koska he asuivat kaupungissa, monet suomalaiset vierailivat ja tervehtivät heitä. |
Sekä Wäinö että Rauha auttoivat mielellään muita. Wäinö auttoi toisia suomalaisia löytämään töitä, usein omassa liiketoiminnassaan, edes lyhyeksi aikaa jotta he saisivat hyvät lähtökohdat eteenpäin. Rauha, joka oli käynyt koulua Amerikassa ja osasi sujuvasti englantia, auttoi usein kääntäjänä ja tulkkina. Koska he asuivat kaupungissa, monet suomalaiset vierailivat ja tervehtivät heitä. |
||
Usean vuoden ajan heillä oli tärkeä osa Tullyn suomalaisen seuran toiminnassa. Heistä tuli myös luterilaisen kirkon aktiiveja toimijoita ja tukijoita. Luterilaisen kirkon toiminnan lakattua heistä tuli metodistiseurakunnan jäseniä, myöhemmin Uniting-kirkko. Rauha auttoi usein ”kukka-shown” järjestelyissä. Wäinö oli jonkin aikaa paikallisten vapaamuurareiden jäsen. |
Usean vuoden ajan heillä oli tärkeä osa Tullyn suomalaisen seuran toiminnassa. Heistä tuli myös luterilaisen kirkon aktiiveja toimijoita ja tukijoita. Luterilaisen kirkon toiminnan lakattua heistä tuli metodistiseurakunnan jäseniä, myöhemmin Uniting-kirkko. Rauha auttoi usein ”kukka-shown” järjestelyissä. Wäinö oli jonkin aikaa paikallisten vapaamuurareiden jäsen. |
||
== Puutyöt, kalastus ja matkailu vapaa-ajan intohimoina == |
|||
Kun Nisulat myivät liiketoimintansa 1973 he muuttivat Bingil Bayhin rannikolle. Sinne rakennettiin kaksi rakennusta, sauna ja työpaja. Wäinö teki työpajassaan kauniita esineitä ja sorvitöitä paikallisista puulajeista. Wäinöllä oli myös toinen harrastus: kalastus. Nisulat ovat eläkepäivillään matkustaneet sekä kotimaassa Australiassa että ulkomailla, mm. Indonesiassa ja Japanissa. Suomessa on käyty tapaamassa vanhoja sukulaisia ja virkistämässä muistoja tutuista paikoista. Ainakin Wäinö viimeisen kerran Suomessa 1982, jolloin Leena Heikkilän o. s. Nisulan tyttären Pauliinan ristiäiset. |
Kun Nisulat myivät liiketoimintansa 1973 he muuttivat Bingil Bayhin rannikolle. Sinne rakennettiin kaksi rakennusta, sauna ja työpaja. Wäinö teki työpajassaan kauniita esineitä ja sorvitöitä paikallisista puulajeista. Wäinöllä oli myös toinen harrastus: kalastus. Nisulat ovat eläkepäivillään matkustaneet sekä kotimaassa Australiassa että ulkomailla, mm. Indonesiassa ja Japanissa. Suomessa on käyty tapaamassa vanhoja sukulaisia ja virkistämässä muistoja tutuista paikoista. Ainakin Wäinö viimeisen kerran Suomessa 1982, jolloin Leena Heikkilän o. s. Nisulan tyttären Pauliinan ristiäiset. |
||
| Rivi 33: | Rivi 47: | ||
Wäinö Nisula kuoli 17.2.1993, 90 vuoden iässä. |
Wäinö Nisula kuoli 17.2.1993, 90 vuoden iässä. |
||
<br />Tarina Heikki Nisulan arkistosta. |
|||
== Linkit == |
|||
[https://siirtolaisrekisteri.siirtolaisuusinstituutti.fi/australian_finns/11804/ Siirtolaisrekisterin australiansuomalaiset: Wäinö Sanfred Nisula] |
|||
[https://siirtolaisrekisteri.siirtolaisuusinstituutti.fi/reference_database/100441/ Siirtolaisrekisterin viitetietokanta: Wäinö Sanfrit Nisula] |
|||
[[Category:Kokoelman kaikki nimet aakkosjärjestyksessä]] |
|||
[[Category:Australiansiirtolaiset]] |
|||
(Teksti lainattu Facebook Finns in Australia-ryhmästä Heikki Nisulan toimesta) |
|||
[[Luokka:N:o 13 Nisula]] |
|||
[[Luokka:N:o 4 Oikemus]] |
|||
Nykyinen versio 5. marraskuuta 2025 kello 19.15
N:o 13 Nisula. N:o 4 Oikemus. Nisula, Wäinö Sanfred Sylvesterinpoika s. 12.12.1902 Toholampi, k. 17.2.1993 Tully, Australia. Vanhemmat Jaakko Sylvester Antinpoika Nisula (s. 31.6.1857 Toholampi, k. 25.11.1942 Toholampi) ja Amanda Kristiina Juhontytär Määttälä (s. 19.12.1866 Toholampi, k. 29.12.1949 Toholampi)
- Puoliso Rauha Inkeri Hukari s. 26.4.1915 Toholampi, k. 1992 Tully, Australia. Vihitty 8.8.1937 Toholammilla.
Peloton rakentaja - Innisfailin kirkon katolta omalle sokeriruokofarmille
Wäinö matkusti Pohjois-Queenslandiin ja työura alkoi Babindassa. Noin vuoden kuluttua hän muutti Innisfailiin. Siellä hän teki töitä rakennusalalla. Seuraavien kahden vuoden aikana Wäinö oli rakentamassa katolista kirkkoa (Mother of Good Counsel Catholic Church Innisfailissa) ja muita kaupungin kaupallisia rakennuksia.
1929 Wäinö muutti Tullyyn ja oli rakentamassa Mullins Hotel Tullya. Vuoden lopulla hän osti sokeriruokofarmin yhdessä Nestor Flinkin kanssa. Farmia laajennettiin raivaamalla lisää peltoa, viljeltiin sokeriruokoa ja tehtiin rakennustöitä kaupungissa ja muilla farmeilla. Hän myi farmin 1934.
Tullyssa Wäinö liittyi Tully Finnish Societyyn jo perustamisvuonna. Jo ”Suomi”-sanomalehden alkuaikoina Wäinö oli lehden innokas tukija ja osti kaksi osaketta kahdella punnalla.
Rauha löytyy Toholammilta - avioliitto ja paluu Australiaan
Wäinö päätti palata Suomeen ja lähti Brisbanesta 21.4.1934 Balradald-laivalla Lontooseen. Sieltä matka jatkui Tukholman kautta Turkuun, jonne hän saapui 15.6.1934.
Wäinö palasi Suomeen ja teki töitä kotitilalla, mutta oltuaan poissa yhdeksän vuotta alkoi huomata, että elämä onkin toisenlaista ja ajatukset kääntyivät takaisin Australiaan. Suomessa ollessaan romanssi kukoisti Rauha Inkeri Hukarin kanssa. Heidät vihittiin Toholammilla 8.8.1937.
Wäinöstä tuntui, että heillä olisi paremmat mahdollisuudet Australiassa, Wäinö ja Rauha lähtivät 27.10.1937 Helsingistä Ilmatar-laivalla Englantiin ja sieltä kaukaiseen maahan yhdessä kohti uutta elämää. 3.111937 Jervis Bay-laiva lähti ja saapui Fremantleen 3.12.1937.
Kaivoksilta maan pinnalle - liikemiehen vaisto vie pitkälle uralle
Wäinö ja Rauha menivät Australian kultamaille ja olivat töissä Kalgoorlien, Reedyn ja Bill Bellin kaivoksilla Cuen lähellä. Wäinö kaipasi Pohjois-Queenslandin vehreitä, trooppisia alueita, jossa heillä voisi olla parempia mahdollisuuksia. 1940 he muuttivat Tullyyn.
Wäinö oli tekevä liikemies. Hän oli ollut alueella ennenkin, ja huomasi nopeasti mitä alueella oli tarjottavana, ja mitä siellä tarvittaisiin. Näillä ajatuksilla hän aloitti ensimmäiset liiketoimensa.
Saavuttuaan Tullyyn Wäinö teki töitä yhdessä Ron Fleglerin kanssa ajamalla puita Jarra Creekin alueelta paikalliselle sahalle. Kun yhteistyö päättyi, osti hän traktorin ja kuorma-auton yhdessä Arthur Häkkilän ja Onni Koskisen kanssa. He jatkoivat puiden toimittamista ja perustivat lisäksi Tullyn ensimmäisen puusepänverstaan nimellä Nisula & Co.
Wäinö laajensi toimintaa ja alkoi rakentaa taloja. Verstaassa hän valmisti ovia, ikkunoita, keittiönkaapistoja ja muuta. Monet kodit Wäinö (tai Bod, niin kuin häntä kaupungissa kutsuttiin) on kaupunkiin rakentanut ja sisustanut. Hänen taitojaan käytettiin laajasti Cardwell Shiren alueen ulkopuolellakin. Inghamin luterilaisen kirkon rakennustyömaalla tarvittiin Wäinön taitoja ja kokemusta niin suunnittelussa kuin käytännön työssäkin. Hän rakensi taloja suomalaisille myös muualla.
Wäinö ja Rauha suomalaisyhteisön vankkana tukena
Sekä Wäinö että Rauha auttoivat mielellään muita. Wäinö auttoi toisia suomalaisia löytämään töitä, usein omassa liiketoiminnassaan, edes lyhyeksi aikaa jotta he saisivat hyvät lähtökohdat eteenpäin. Rauha, joka oli käynyt koulua Amerikassa ja osasi sujuvasti englantia, auttoi usein kääntäjänä ja tulkkina. Koska he asuivat kaupungissa, monet suomalaiset vierailivat ja tervehtivät heitä.
Usean vuoden ajan heillä oli tärkeä osa Tullyn suomalaisen seuran toiminnassa. Heistä tuli myös luterilaisen kirkon aktiiveja toimijoita ja tukijoita. Luterilaisen kirkon toiminnan lakattua heistä tuli metodistiseurakunnan jäseniä, myöhemmin Uniting-kirkko. Rauha auttoi usein ”kukka-shown” järjestelyissä. Wäinö oli jonkin aikaa paikallisten vapaamuurareiden jäsen.
Puutyöt, kalastus ja matkailu vapaa-ajan intohimoina
Kun Nisulat myivät liiketoimintansa 1973 he muuttivat Bingil Bayhin rannikolle. Sinne rakennettiin kaksi rakennusta, sauna ja työpaja. Wäinö teki työpajassaan kauniita esineitä ja sorvitöitä paikallisista puulajeista. Wäinöllä oli myös toinen harrastus: kalastus. Nisulat ovat eläkepäivillään matkustaneet sekä kotimaassa Australiassa että ulkomailla, mm. Indonesiassa ja Japanissa. Suomessa on käyty tapaamassa vanhoja sukulaisia ja virkistämässä muistoja tutuista paikoista. Ainakin Wäinö viimeisen kerran Suomessa 1982, jolloin Leena Heikkilän o. s. Nisulan tyttären Pauliinan ristiäiset.
Wäinön ja Rauhan vieraanvaraisuus jatkui Bingil Bayssa. He puhuivat vanhoista ajoista huumorilla, lämmöllä ja elämän kokemuksen tuomalla ymmärryksellä.
Iän mukanaan tuomien vaikeuksien vuoksi he viettivät viimeiset vuotensa Tullyn hoitokodissa.
Wäinö Nisula kuoli 17.2.1993, 90 vuoden iässä.
Tarina Heikki Nisulan arkistosta.
Linkit
Siirtolaisrekisterin australiansuomalaiset: Wäinö Sanfred Nisula