Ero sivun ”Kerttula, Kalle Kustaa Juhonpoika” versioiden välillä

Siirtolaisuusarkistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Ak: Uusi sivu: '''Kerttula, Kalle Kustaa''' s. 1871 Toholampi, k. Puoliso Anna Josefiina Heiniemi. Kalle Kustaa Kerttulan siirtolaistarinaa hänen pojanpoikansa Erkki Kerttulan kertomana: Kalle Kustaa Kerttula oli syntynyt Toholammilla vuonna 1871. Kalle oli suorittanut nuorena Venäjän armeijan kolmen vuoden sotapalveluksen.   Hän tapasi kannuslaisen Anna-Josefiina Iso-Heiniemen Kopsalan kylmämeijerissä, jossa tämä oli voin valmistajana. Pari avioitui 4.10.1896. Kalle-Kustaa...)
 
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Kalle Kustaa ja Anna-Josefiina Kerttula kuvattuna Amerikassa.jpg|pienoiskuva|Kalle Kustaa ja Anna-Josefiina Kerttula kuvattuna Amerikassa.]]
'''Kerttula, Kalle Kustaa''' s. 1871 Toholampi, k.
'''Kerttula, Kalle Kustaa''' s. 1871 Toholampi, k.



Versio 28. kesäkuuta 2025 kello 13.28

Kalle Kustaa ja Anna-Josefiina Kerttula kuvattuna Amerikassa.

Kerttula, Kalle Kustaa s. 1871 Toholampi, k.


Puoliso Anna Josefiina Heiniemi.

Kalle Kustaa Kerttulan siirtolaistarinaa hänen pojanpoikansa Erkki Kerttulan kertomana:


Kalle Kustaa Kerttula oli syntynyt Toholammilla vuonna 1871. Kalle oli suorittanut nuorena Venäjän armeijan kolmen vuoden sotapalveluksen.  

Hän tapasi kannuslaisen Anna-Josefiina Iso-Heiniemen Kopsalan kylmämeijerissä, jossa tämä oli voin valmistajana.

Pari avioitui 4.10.1896. Kalle-Kustaa osti naimisiin mentyään veljeltään Hermannilta puolet Kerttulan talosta kymmenellä tuhannella markalla. Pian häiden jälkeen eli 16.12. samana vuonna hän lähti Amerikkaan talorahoja tienaamaan.  

Vaimo Anna-Josefiina matkusti perään seuraavana vuonna eli 1897. Pariskunnalle syntyi Amerikassa kaksi lasta, Martta ja Johan Valfrid.


Anna Josefiina palasi Suomeen 1902 ja vielä samana vuonna syntyi Kannuksessa perheen kolmas lapsi Reino. Kalle Kustaa jäi kaivokselle töihin ja palasi Suomeen seuraavana vuonna eli 1903. Kalle Kustaa oli loukannut kaivoksessa jalkansa, joka vaivasikin häntä koko loppuikänsä. Vamma oli tullut onnettomuudessa, kun kaivoksen katosta oli tippunut kiviä jalan päälle.

Onnettomuuden jälkeen Kalle Kustaa oli uhannut lähteä Suomeen, jos ei saa töitä maan päältä – hän ei tahtonut enää kaivokseen. Paasi eli työnjohtaja olikin järjestänyt hänelle maanpäällistä työtä, koska ei halunnut päästää hyvää työmiestä pois.


Kalle Kustaa sai tienatuksi talon rahat runsaassa kuudessa vuodessa.

Hän lunasti palattuaan talon omakseen ja aloitti vaimonsa kanssa siellä viljelemisen. Lapsia syntyi Kerttulassa vielä Siiri 1904, Lauri 1910 ja Anna 1915.

Anna-Josefiina hyödynsi voinvalmistajan ammattitaitoaan Kerttulassa Amerikasta paluun jälkeen.


Erkki Kerttula muistaa, että Kerttulassa oli iso kirnu, joka on vieläkin tallella Pajamäen perinnekeskuksessa ja että mummunsa oli todella hyvä voin valmistaja.

Anna-Josefiina kuoli Toholammilla v. 1948 ja Venäjän sekä Amerikan kävijä Kalle Kustaa Kerttula 1957.