Nikunen, Juho Fredrik Juhonpoika

24.4.1909 Kokkola-lehti - Maanviljelijä Fredrik Nikunen. Leikekuva Kansalliskirjaston digikokoelmasta.

N:o 20 Nikunen, N:o 21 Kotila. Nikunen, Juho Fredrik Juhonpoika s. 12.8.1869 Toholampi, k. 1948 Toholampi. Vanhemmat Johan Jakob Mikonpoika Nikunen (s. 19.6.1841 Toholampi) ja Kaisa Stina Aapantytär Kotila (s. 12.4.1849 Toholampi).

- Puoliso Anna Salomontytär Maijala (s. 30.1.1874 Alavus, k. 19.3.1917 Toholampi). Vihitty Toholammilla 9.2.1895.

Fredrik Nikunen syntyi ja eli lapsuutensa Kotilassa Pajamäen talossa, joka oli äiti Kaisa Stinan synnyinkoti.

Hän lähti ensimmäisen kerran Amerikkaan huhtikuussa 1887, 18-vuotiaana. Hänen matkaseuranaan oli Göteborg-Hull-matkustajalistan tietojen mukaan ainakin Herman Kotila.

Talollisenpoika Juho Fredrikin toinen matkapassi on hankittu 8.7.1892 (Siirtolaisuusinstituutti).

Fredrik lähetti kirjeen Toholammille vuonna 1888. Ei ole varmaa, kenelle se on osoitettu, mutta kirje löytyi seinähirsien välistä Kotilan talosta.

Fredrik tapasi tulevan vaimonsa Anna Maijalan Amerikassa, jossa he jo ilmeisesti menivät naimisiin (Toholammin kirkonmerkintöjen mukaan), mutta vahvistivat Lampilla avioliittonsa 9.2.1895. Anna odotti tuolloin parin ensimmäistä lasta, Tyyni Albertinaa (s. 17.5.1895). Nuori perhe asui aluksi Nikusen Peltokorvessa.

Fredrik toimi Toholammille palattuaan monissa osuustoiminnan ja kunnan luottamustehtävissä. Toholammin kuntakokouksen esimiehen tehtävässä hän toimi kahdeksan vuotta.

Lapsenlapsi Unto Nikunen kirjoittaa: "Fredrik oli omalla kylällään monessa mukana. Hän oli selvästi tuonut Amerikasta monia ideoita, joita hän halusi toteuttaa. Hän oli ollut perustamassa Lampin Maamiesseuraa ja Alakylän Maamiesseuraa. Niiden puheenjohtajina hän toimi monia vuosia. Ei ihme jos isoäiti joskus oli tyytymätön hänen menoihin."

Fredrik osallistui 1900-luvun alussa säännöllisesti maamiesseuran kokouksiin ja ajoi hellittämättä oikeaksi katsomiaan edistysasioita. Hän esitti lukuisia karjanhoitoon ja kasvintuotantoon liittyviä alustuksia.

Unto Nikunen: "Selvästi hänellä ilmeni pöytäkirjojen mukaan pettymys siitä, kun hän oli tomerasti ollut ajamassa meijerin perustamista Alakylälle Jämsän sillan jatkeeksi, ja sitten myöhemmin kuitenkin kyseinen hanke raukesi uskalluksen puutteessa."

Fredrik oli alustamassa myös aloitetta pienviljelijäin mallitalon perustamisesta Alakylälle. Maatalouden tutkimuskeskuksen koetila saatiinkin lopulta Toholammin Alakylälle runsas 50 vuotta myöhemmin, vuonna 1963. Kyseinen kokous oli muutenkin merkittävä: samassa kokouksessa päätettiin lähettää keskustelukysymys kotiteollisuuskoulun perustamisesta Toholammille - tätä alustamassa oli toinen edistysmielinen toholampilainen, maamiesseuran pitkäaikainen sihteeri ja puheenjohtaja Juho Ylikorpi, joka niinikään oli amerikanmatkansa tehnyt ja toimi sieltä palattuaan monissa keskeisissä rooleissa niin Toholammilla kuin Suomen laajuisestikin.

17.10.1910 nuorisoseuran talolla pidetyssä Toholammin edistysseuran kokouksessa Fredrik esitti ensimmäisenä alustavan keskustelukysymyksen "Toholammin historian kirjoittamisesta", jonka toteuttamisen toimikuntaankin hänet sitten valittiin.

Unto Nikunen kirjoittaa: "Matka Amerikkaan oli tosiaan antanut isoisälle kokemusta ja aimo annoksen itseluottamusta tehtävien hoitoon kunnassa."

Näiden merkittävien toimien lisäksi Fredrik oli mukana perustamassa Toholammin Säästöpankkia, jonka puheenjohtajanakin toimi vuosina 1910 ja 1911. Fredrikille luotettiin useampia puheenjohtajan rooleja: hän toimi puheenjohtajana myös Oikemuksen koulun johtokunnassa. Niinikään Laitalan Osuuskaupan johtokunta sai hänestä pitkäaikaisen jäsenen. Kun Keski-Pohjalaiset talonpojat kokoontuivat suunnittelemaan maatalouskoulutusta ja perustamaan maamieskoulun kannatusyhdistystä Kokkolan suomalaisella yhteislyseolla 20.9.1922, toimi Fredrik Nikunen kokouksen puheenjohtajana.

Nikunen oli siis monessa kunnan kehitystä ja elinvoimaa edistävässä toimessa mukana.

Fredrikille ja Annalle syntyi Peltokorvessa pojat Juho Jaakko (18.11.1897) ja Niilo Fredrik (24.11.1899). Niilo Fredrik kuitenkin kuoli 12.7.1900, alle vuoden ikäisenä. Kuolinsyyksi on kirkonkirjoihin merkitty yskä. Vuonna 1902 Peltokorvesta siirryttiin Laitalasta ostetulle Paloniemen tilalle. Siellä syntyivät lapset Lauri Wiljam (s. 10.1.1902), Siiri Elisabet (s. 24.6.1903), Reino Artturi (s. 9.8.1905) ja Pentti Wilho (s. 21.3.1907).

Myöhemmin ostettiin Nisulan Pikkukankaalta Isoniemen tila. Siellä perheenlisäystä tuli vielä kolmen lapsen verran: Sylvi Esteri (s. 20.9.1911), Väinö Fredrik (s. 18.1.1914) ja Antti Olavi (s. 10.10.1916).

1917 oli Nikusen perheessä suuren surun vuosi: 22 avioliittovuoden jälkeen vaimo Anna kuoli keuhkotautiin 19.3.1917 ja hyvin pian hänen jälkeensä poika Antti Olavi tuhkarokkoon, alle vuoden ikäisenä, 15.4.1917.

Fredrik ei kuitenkaan ollut yksin.

Unto Nikunen: "Ala-Kotilan Kalle Kotilasta, joka oli samaan aikaan Amerikassa kuin isoisä ja olivat varmaan myös lapsuusajan kavereitakin, viettivät vanhuuden päiviä tavaten usein toisiaan. Yhdessä he muistelivat Amerikan vuosia. Heitä kiinnosti edelleen maailman asiat, jotka olivat aivan uudella tolalla."

Juho Fredrik Nikunen kuoli 80-vuotiaana Toholammilla vuonna 1948.

Suuri osa tiedoista on peräisin Fredrikin pojanpojalta Unto Nikuselta, joka kirjoitti isoisästään 12.11.2011. Kyseisen vuoden heinäkuussa alettiin Hirvikosken sukuyhdistyksen toimesta suunnitella amerikansiirtolaisuudesta kertovaa näytelmää "Aina aurinko nousi" (käsikirjoitus Terttu Väntänen), jonka henkilökuvaukseen valikoitui Fredrik Nikunen.