Lähdettiin myös Australiaan, Kanadaan ja Ruotsiin

50-luvulta lähtien yli 600 lamppilaista on muuttanut ulkomaille

Pajamäen talomuseoon kerättiin 2000-luvun alussa toholampilaisten siirtolaisten tietoja: kertomuksia Amerikkaan, Kanadaan ja Australiaan lähteneistä, lisäksi nimiä niistä, jotka ovat lähteneet sodan jälkeen Ruotsiin, Kanadaan ja Australiaan. 50-luvulta lähtien yli 600 lamppilaista on muuttanut muihin maihin. Toki aika moni on palannut takaisin, mutta merkittävä osa on jäänyt uuteen kotimaahan. 1920-, 1930- ja 1950 –luvuilla keskipohjalaisia heidän joukossaan runsaasti myös toholampilaisia, lähti Kanadaan ja Australiaan. Hyvin monet ovat siellä kunnostautuneet taitavina rakentajina, jotka ovat olleet kysyttyjä korkealaatuisesta työstään. Suomalaisten osaksi on tullut aluksi, johtuen pääasiassa kielitaidottomuudesta, kaikkein raskaimmat työt palveluammateissa ja voimaa vaativissa miesten töissä. Mielenkiintoisen löydön teki Jouni Klemola Turun yliopiston historian laitoksen arkistosta, josta hän löysi isoisänsä Janne Klemolan vuosina 1924-26 Australian matkalla kirjoittaman päiväkirjan. Tuon päiväkirjan jäljennöksen hän lahjoitti Pajamäen pitäjätaloon.

Australia ja Kanada vetivät suomalaisia 1950-luvulla. Australiassa oli menossa valtavia infrastruktuurihankkeita, mm. maailman tuon ajan suurimmat patohankkeet, jotka imivät noin 100 000 ihmistä Euroopasta. Jälleen Toholampi kulki aallon kärjessä. Saman vuosikymmenen loppuun mennessä oli pitäjässä kuitenkin ulkomaille muutto saavuttanut lehtitietojen mukaan ”valtavat mittasuhteet”: kymmeniä oli matkustanut Australiaan ja saman verran Kanadaan.

Vuonna 1957 yhteensä 126 toholampilaista muutti ulkomaille; näin saavutettiin aivan Amerikan siirtolaisuuden huippuvuosien taso. 1950-luvun luvulla mm. lähemmäs viisikymmentä Purontakasen ja Määttälän nuortamiestä ja –naista puuhaili lähtöä Australiaan – osa todella lähti, osan matka peruuntui syystä tai toisesta.

Kirjoittanut Anna-Maija Kujala.