Siirtolaisuuden seuraukset

Vaurastuminen oli siirtolaisuuden suurin motiivi niin 1800-luvulla kuin 1960-70-luvulla. Vaikka monille vaurastuminen jäi haaveksi, suurimmalle osalle Australian, Amerikan tai Ruotsin reissu toteutti – jos ei nyt täysin, niin ainakin osin unelmat. Ne jotka palasivat sijoittavat varallisuutensa pitäjään. Maatilat kasvoivat, modernisoituivat ja koneellistuivat. Tässä Toholampi kulki edellä – siirtolaisuus on siis yksi selittäjä pitäjän vahvaan nykymaatalouteen. Siirtolaisuus vaikutti maatalouteen myös toista kautta. Nimittäin työikäisten massamuutto pakotti jäljellejääneet rationalisoimaan toimintaa. Tämä johti maatalouden koneellistumiseen.

Siirtolaisuuden myötä maailmankuva avartui; kenties Toholammilla oltiin suvaitsevaisempia kuin muualla. Tämä näkyi siinä, ettei sisällissota aiheuttanut sellaisia ylilyöntejä kuin monilla muilla alueilla maata. Ehkäpä meissä lamppilaisissa on siirtolaisuuden myötä syntynyt uskallus lähteä, jos tarve vaatii. Siirtolaisuudella oli toki myös paljon negatiivisia vaikutuksia, joista tärkein on se, että siirtolaisuuden myötä paikkakunta menetti aktiivisinta väestöään, jolla oli uskallusta lähteä. Siirtolaisiksi lähtivät nuoret aikuiset, 15 – 24 vuotiaat, eli aktiivisessa työiässä olevat tai siihen juuri tulossa olleet. Siirtolaisuus synnytti tilaa muuttaa Toholammille muualta Suomesta, ennen muuta Keski-Suomen suunnalta. Näin tapahtui jo 1800-1900-luvun vaihteessa ja myös myöhemminkin.

Tämän päivän siirtolaisuus on toisentyyppistä kuin ennen. Tänään kovin moni Toholammilla syntynyt työskentelee kuka missäkin maassa, useimmiten kansainvälistyneiden suomalaisyhtiöiden palveluksessa. Kotimaa on kuitenkin useimmissa tapauksissa yhä Suomi – vaikka monella on vuosikausien, jopa -kymmenien lähes yhtäjaksoinen työskentelykokemus maailmalta.

Vain muutama vuosi sitten sattui muun muassa tapaus, jossa kaksi Sykäräisen ala-asteen käynyttä miestä tapasivat toisensa ensimmäisen kerran reiluun kymmeneen vuoteen tokiolaisessa kaupassa. Kumpikin oli työkomennuksella Japanissa. Siirtolaisuus ja työskentely ulkomailla ovat osa globalisaatiota, jossa Toholampi on ollut aina mukana, niin 1800-luvulla kuin tänäänkin.