Kleemola, Vieno Johannes Antinpoika

Vieno Kleemola noin 1935

Kleemola 41 Kangastalo. Kleemola Vieno Johannes s. 19.06.1908 Toholampi k. 15.01.1986 Toholampi. Vanhemmat Antti Antinpoika Kleemola s. 04.10.1874 Toholampi k. 30.01.1928 Toholampi ja Hulda Lyydia Kaisantytär Pulkkinen s. 07.06.1880 Kivijärvi k. 15.05.1960 Toholampi. Puoliso Aino Maria Kangas s. 18.06.1913 Toholampi k. 04.03.2003 Toholampi. - vanhemmat Juho Jaakko Sakrinpoika Kangas e. Pahkakangas s. 10.09.1877 Toholampi Lamu k. 17.03.1961 Toholampi. ja Ruusa Maria Kallentytär Myllykoski, Kangas s. 25.03.1884 Kannus k. 07.11.1964 Kokkola

Siirtolaisuusmatka tuttujen kanssa

Vieno Kleemola oli siirtolaisena Australiassa kuten vanhempi veljensä.  Kotimaahan jäi odottamaan vaimo, Aino ja kaksi pientä lasta Anna-Liisa ja Antero. Passin Vieno oli hakenut. Passin on päivätty 29.05.1937 Vaasassa. Australian matka alkoi linja-autolla Toholammilta Kannukseen. Jossa on ostettu lippu Junaan ja matka on jatkunut Helsinkiin muiden matkaajien mukana. Britannian Helsingin konsuli leima on passiin laitettu 07.06.1937. Lähtöpäivä suomesta oli 09.06.1937 laiva lähti Helsingistä, seuraava pysähdys oli Kööpenhaminassa, josta Vieno laittoikin tyttärelleen Anna-Liisalle kortin laivasta ”Ilmatar” jolla matkusti. Kortissa on kirjoittajan päiväys 11.06.1937 ja Tervehdys ”Täällä sitä nyt ollaan, Tanskassa kaikki on mennyt hyvin Terveisin Isä”.  Matkustaminen lienee ollut ihan leppoisaa olihan kesä parhaimmillaan ja tuttuja muita matkalaisia omalta kylältä ja lähikyliltä, joiden kanssa seurustella.

Englannista Australiaan

Matka Kööpenhaminasta jatkui laivalla kohti englantia ja satamakaupunki Hullia, jonne saavuttiin 13 päivänä kesäkuuta. Tänne asti matka oli taittunut Suomen Höyrylaiva oy:n palveluin. Matkan hinta 48 GBP. Suomesta laivamatka Hulliin oli pysähdyksineen kestänyt neljä päivää.

Hullissa kulkuneuvoksi vaihdettiin juna, sillä matkustettiin Lontooseen. Junamatka tuohon aikaan Hullista Lontooseen kesti noin neljä tuntia.  Lontoossa matkalaiset yöpyivät Suomalaisen merimieskirkon tiloissa siihen asti, kun lähtöaika koitti. Useana päivänä matkaajat ehtivät tutustua Lontoon nähtävyyksiin. Laiva, joka veisi siirtolaiset Australiaan olikin suurempi valtameriristeilijä nimeltään SS ORFORD. Kapteenina M. J. Sarson. Lähtöpäivä Lontoon satamasta oli 19.06.1937.

Matkustajaluettelosta näemme, että Vieno Kleemola ja muut Suomalaiset matkustivat turistiluokassa. Laiva poikkesi seuraavissa satamissa matkustajaluettelon mukaan: Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Englannille kuuluva Gibraltar. Seuraava Ranskan satamakaupunki Toulon, joka sijaitsee Marseillen alapuolella. Välimereen työntyvä Apenniinien niemimaalla on Italian Naples eli Napoli, jossa myös otettiin lisää matkustajia. Laivan seuraava pysähdys oli Egyptin satamakaupunki Port Said, joka sijaitsee Suezin kanavan alussa. Laivalla kuluu aikaa noin 10–16 tuntia kulkea 160 km pitkä kanava. Sitten ollaankin Suezin lahdella, josta matka jatkui Punaisenmeren kautta Aadeninlahdelle ja Arabianmerelle. Useita päiviä myöhemmin laiva saapui Sri Lankaan entiselle Ceylonille ja satamakaupunki Colomboon.

Colomboon ja sen nähtävyyksiin Vieno tutustui matkatovereidensa kanssa 10.07.1937 koska tuona päivänä on passiin lyöty satamapoliisin leima. Australian mantereelle on saavuttu 20.07 ja paikka Freemantle kaupunki Perthin vieressä länsirannikolla. Seuraava satamakaupunki oli Adelaide, jonne saavuttiin 5 päivää myöhemmin elikkä 25.07. Adelainesta matka jatkui Melbourneen, jossa oltiin 26.07. Seuraava pysähdys Sydneyssä minne on saavuttu kolme päivää myöhemmin 29.07. Brisbane, joka oli matkalaisten päätesatama, saavuttiin 31.7. Matkapäiviä kertyi 31 mikä tuohon aikaan on ollut hyvin tavallinen, kun on matkattu etäisiin kohteisiin. Mount Isa North Queensland oli päämääränä Vietti Isokankaalla, Vieno Kleemolalla, Johannes Annalalla. Junamatka Brisbanesta Mount Isaan noin 1800 km kesti vielä yli kaksi vuorokautta.

Mount Isaan kuparikaivokseen

Varma työnantaja, mutta kovasti täytyi tehdä töitä. Työn vaarat toki tiedettiin. Tienesteillä maksettiin asuminen, ruoka ja muut palvelut, loput jäikin sitten säästöön odottamaan kotiin paluuta.

Vapaa-ajan harrastukset

Pesäpallon pelaajia Leichard joen rannalla

Paikallinen Suomi seura toimi aktiivisesti ja seuran toiminnassa oli lähes kaikki suomalaiset jollain tavalla mukana. Pesäpallo oli sellainen peli jonka kaikki osasivat. "Eräässä kokouksessa Erkki Kleemola alusti esityksen suomalaisten urheiluharrastusten virittämisestä Mount Isassa. "Asiasta sukeutuneen vilkkaan keskustelun tuloksena päätettiin perustaa pesäpallopeli”. Herrat Johannes Kuusisto ja E Keskinen saivat tehtäväkseen hankkia mailat ja pallot ja jo seuraavan viikon sunnuntaina yksituumainen miesjoukko marssi Leichard joen rannalla sijainneelle kentälle harjoittelemaan." Eräästä harjoittelu ja pelihetkestä on säilynyt kuva jossa siirtolaiset pelaavat pesäpalloa.

Paluu Suomeen

Linkit:https://recordsearch.naa.gov.au/Vieno Kleemoa

Keskiphjanmaan siirtolaisuus, Mount Isan Suomi seuran 1935-1985 vaiheita Armas Koskinen