Ranta-Nikunen, Kalle Sakrinpoika
N:o 20 Nikunen. Ranta-Nikunen, Kalle Sakrinpoika s. 28.11.1880 Toholampi, k. 1947 Toholampi. Vanhemmat Sakri Mikonpoika Nikunen e. Peltokorpi (s. 31.12.1829 Toholampi, k. 4.10.1903 Toholampi) ja Maria Sofia Sakrintytär Pikkukangas (s. 20.4.1836 Toholampi, k. 5.1.1919 Toholampi)
- Puoliso Saima Ojala. Ilmeisesti Saima Elviira Ojala (s. 27.3.1904 Toholampi, vanhemmat Antti Oskari Juhonpoika Ojala s. 22.12.1871 Toholampi ja Hilta Maria Liimatainen s. 6.10.1872 Kivijärvi)
Kalle Ranta-Nikusen piti mennä vuonna 1900 arvannostoon Venäjän armeijaan, mutta hän lähti Amerikkaan arvannostoa pakoon.
Hänellä ei ollut passia, mutta sen sijaan paljon rahaa. Matka suuntautui ensin Tornioon, sitten Ruotsin läpi Tanskaan.
Tanskasta hän osti matkalipun purjelaivaan, joka meni Amerikkaan. Amerikassa hän meni rautakaivokselle töihin. Siellä kannettiin säkeillä rautakiviä maan päälle. Työ oli kovaa ja raskasta.
Amerikassa Kalle oppi Haalilla tanssimaan. Mielessä oli joku suurfirman tytär, joka piti valloittaa.
Kalle oli Amerikassa 5--6 vuotta ja tuli sitten takaisin Suomeen Kotilaan Nikuselle ja ryhtyi maanviljelijäksi.
Kalle meni naimisiin 24 vuotta nuoremman palvelijansa Saima Ojalan kanssa, kun toinen lapsi oli tulossa.
Yli-Kotilan Johanna kävi Saiman kanssa kihlat ostamassa Kannuksesta. Yli-Kotilan Oiva oli kiusannut: ”Miks että menneet kihilakuvaan?”
Kallelta otettiin sormesta langalla sormuksen koko. Kuulutuksille ja vihille Kalle lähti mukaan.
Kallelle ja Saimalle syntyi kolme poikaa: Ahti, Leevi ja Esko. Leevin vaimo Elli ja poika Janne sekä Esko. Ahti asuu Ruotsissa ja Leevi on kuollut.
Toiset Amerikkaan lähteneet sisarukset:
Sisko Sofia Kustaava, synt. 1866, mennyt vuonna 1889 23-vuotiaana Amerikkaan ja jäänyt sinne
Sisko Anna Fredrika, synt. 1872, mennyt vuonna 1892 20-vuotiaana Amerikkaan, puoliso Antti Jooperinkangas Vetelistä
Veli Mikko Nikunen, kävi viisi kertaa Amerikassa. Oppi Amerikassa kivimieheksi eli kivenveistotaidon. Suomessa veistänyt mm. vuonna 1918 Toholammin kirkon edessä olevan Vapaussodan sankarimuistomerkin, jonka on suunnitellut taiteilija Albert Gebhardt.
Tiedot merkitsi muistiin Elli Ranta-Nikunen helmikuussa 2003, puhtaaksi kirjoitti Anna-Maija Kujala.