Jokela, Sakri Juhonpoika
N:o 15 Kaattari, n:o 16 Luoma. Jokela, Sakri Juhonpoika s. 26.9.1869 Toholampi, k. 9.7.1941 Toholampi. Vanhemmat Juho Jaakonpoika Jokela e. Kaattari (s. 14.8.1824 Toholampi, k. 13.6.1880 Toholampi) ja Sofia Heikintytär Koskela (s. 1.7.1835 Toholampi, k. 9.4.1935 Toholampi).
- Puoliso Hilda Maria Antintytär Mattila (s. 25.3.1870 Lestijärvi, k. 31.3.1965 Toholampi). Vihitty 7.1.1893 Gardner, Massachusetts.
Järvenojan monitaitureiden alaisena
Sakri joutui jo nuorena taloihin renkipojaksi. Hän pääsi alle kaksikymmenvuotiaana töihin Jämsänkylän Sepäntaloon, jossa asuivat monitaitoiset Järvenojan veljekset. He olivat taidoillaan ja kovalla työllään vaurastuneet. Heillä oli tuohon aikaan monipuolinen maatila, jossa oli iso karja ja purosta otetun vesivoiman avulla toimiva sirkkelisaha, jolla sahattiin laajasti myyntiin lautoja. He olivat myös taitavia seppiä ja valmistivat maankuuluja pyssyjä pajassaan.
He rakensivat myös Riuttasen koskeen myllyn, joka on edelleen pystyssä ja on nykyisin Kotilan kylällä toimivan Pajamäen perinnekeskuksen/kotiseutuyhdistyksen omistuksessa. Sakri sai usein olla apulaisena myllyllä jauhamassa jauhoja isännille ja yöpyi siellä olevassa myllykamarissa. Hän sai tällaisessa mahtitalossa monenlaista opetusta erilaisiin maatilan työtapoihin ja kouliintui näin jo nuorena myös puusepän ja rautasepän taitoihin.
Samoihin aikoihin Sepäntaloon otettiin piiaksi lestijärveläinen Hilda Maria Mattila.
Matkaliput Sepäntalossa ansaituilla rahoilla
Tuohon aikaan Toholammilla nuorten keskuudessa alkoi levitä kuin kulovalkea into lähteä Amerikkaan. Myös Sakri ja Hilda Maria innostuivat toisten mukana ajatuksesta. He olivat tienanneet Sepäntalossa palkkarahoja ja olivat pystyneet säästämään pahan päivän varalle. Heillä oli siten parempi tilanne kuin monella muulla nuorella, jotka joutuivat lainaamaan matkarahoja.
Sakri ja Hilda Maria lähtivät Amerikkaan Siirtolaisinstituutin passiluettelon mukaan 24.4.1891. Samaan aikaan Toholammilta ja muualta Keski-Pohjanmaalta lähti useita nuoria ihmisiä etsimään onneaan Atlantin takaa. Matka tehtiin aluksi jalkaisin tai hevoskyydillä Kannuksen juna-asemalle, josta matka jatkui junalla Hankoon. Hangosta matkustettiin edelleen laivalla Englantiin, josta jatkettiin suuremmalla valtamerilaivalla Amerikkaan Bostonin satamaan. Ennen asettumista uudelle asuinalueelle matkustajille suoritettiin terveystarkastus kuuluisalla Ellis Islandin saarella. Sinne siirtolaisten muistomerkkiin on tallennettu tulijoiden nimet. Sieltä löytyvät myös Hilda Maria Mattilan ja Sakri Jokelan nimet. He asettuivat asumaan Gardner Mass-paikkakunnalle, jonne myös heidän jälkeensä tulleet sisaruksensa asettuivat ja jossa edelleen asuu merkittävä määrä sukulaisia.
Perimätieto ei kerro, olivatko nuoret Toholammilla asuessaan suunnitelleet naimisiin menoa. Heidät vihittiin avioliittoon Amerikassa 7.1.1893. Heidän ensimmäinen lapsensa Henna Maria syntyi 1.10.1893 Amerikassa ja kuoli siellä 25.8.1894. Hänet haudattiin sinne. Seuraava lapsi oli Iida Elina s. 14.9.1994, (myöh. Hautaniemi).
Hilda Maria lähtee synnyttämään Koskelaan - töyssyinen paluumatka Amerikkaan
Kun Hilda Maria alkoi odottaa seuraavaa lasta, hänestä tuntui turvallisemmalta lähteä Suomeen synnyttämään. Maria lähti Elina-tyttären kanssa Suomeen appivanhempiensa luo Toholammin Koskelaan. Siellä hän synnytti seuraavan lapsensa Vieno Sakariaan 2.12.1895. Kun tämä oli puolen vuoden ikäinen, Hilda Maria lähti takaisin Amerikkaan miehensä Sakrin luo näiden kahden pienen lapsensa kanssa. Laivamatka Atlantilla oli muistorikas, sillä ankara sumu haittasi laivojen kulkua. Ne joutuivat etenemään hyvin hiljaa ja soittamaan sireenejä. Tästä huolimatta laiva törmäsi vastaan tulevaan laivaan. Törmäyksen seurauksena Hilda Maria putosi istuimeltaan lapsi sylissään. Mitään pahempaa onnettomuutta ei kuitenkaan tapahtunut.
Sakri oli aluksi töissä kaivoksella, mutta myöhemmin hän pääsi huonekaluverstaaseen, sillä hän oli kätevä kädentaidoistaan. Hilda Maria oli aluksi kotiapulaisena ja sittemmin ravintolassa. Seuraava lapsi, Hilja Maria syntyi 5.9.1897 Amerikassa, mutta kuoli sitten Toholammilla perheen palattua tänne takaisin 1898.
Vielä kerran Amerikkaan!
Amerikasta palattuaan perhe asui aluksi Toholammin Koskelassa, Sakrin äidin Sofian kotitalon Ranta-Koskelan naapurissa ja muutti sitten Jämsän kylälle Välitalo-nimiselle maatilalle. Seuraavana vuonna 1899 kesän tulo viivästyi niin, että vielä vappuna oli kovat hanget. Silloin Sakri sanoi, että tästä ei tule kunnon kesää eikä vilja ennätä kylvöön. Sakri sitten hiihti vapunpäivänä koko Toholammin aukion poikki ja Kannuksen asemalle ja lähti uuteen matkaan kohti Amerikkaa - jättäen perheensä tulemaan toimeen, miten parhaaksi näkivät. Hänen siellä ollessaan Hilda Maria hakkautti talon ja joen välissä olevan metsän ja teetti siihen peltoa. Hänen Lestijärvellä asunut veljensä Aleksi tuli hänelle avuksi tekemään talon töitä. Sakri oli tällä välin Fitchburgissa kaivoksessa töissä ja tienasi siellä talorahat. Palatessaan Amerikasta hän vaihtoi Keskitalon Peritalo-nimiseen tilaan v. 1909 - tämä sitten tapahtui Amerikan tienesteillä - ja vaihtoi Keskitalon Peritalo-nimiseen tilaan vuonna 1909. Tila on edelleenkin suvulla ja nykyinen isäntä on Sakrin pojan Einon pojan Eeron Jorma-poika.
Perheeseen syntyi vielä Rauha Sofia 14.9.1898, joka kuoli seuraavana vuonna. Seuraava lapsi, Aini Anna (Myöh. Salonen) syntyi 16.12.1902 ja hän eli vanhaksi eli 97-vuotiaaksi. Tyyne Martta syntyi 14.1.906 ja eli 88-vuotiaaksi. Hän asui koko ikänsä yksinäisenä veljensä Einon perheessä. Toivo Ilmari syntyi 30.12.1907 ja kuoli talvisodassa 7.1.1940 Raatteen tien taisteluissa. Häneltä jäi kuusi sotaorpoa alle kahdeksanvuotiasta lasta. Eino Johannes syntyi 28.2.1909 ja kuoli 1.4.2007 98-vuotiaana. Nuorin lapsista Laine Elmiina syntyi 14.9.1910 ja kuoli 17.10.1920. Sakrille ja Hilda Marialle syntyi kaikkiaan 11 lasta, joista aikuisiksi eli kuusi. Lapsista Toivo ja Eino olivat jo nuoresta lähtien taitavia käsistään ja tekivät kaikenlaisia puuesineitä ja jopa huonekaluja. Heistä tulikin sitten taitavia puuseppiä ja kumpikin perusti oman puusepänverstaan, Toivo Oikemuksen kylälle 1930-luvulla ja Eino sodan jälkeen 1950-luvulla Jämsän kylälle. Kumpikin työllisti verstaisiinsa useita työntekijöitä.
Teksti: Anna-Maija Kujala, pienin muotoon liittyvin muokkauksin.
Linkit
Toholammin vanha perinnearkisto: Hilda Maria ja Sakri Jokela