Hukari, Kustaa Alfred Aleksanterinpoika

K. A. Hukari, vaimo Katarina ja lapsi. Kuva Albert Ruudolf Ericksonin teoksesta Mr & Mrs Leander Wilson Families.

N:o 17 Hukari, Kihlakunnan lautamies. Hukari, Kustaa Alfred Aleksanterinpoika (K. A. Hukari) s. 6.8.1866 Toholampi, k. 13.12.1954 Hood River, Oregon. Vanhemmat Aleksanteri Aaronpoika Hukari (s. 11.6.1841 Toholampi, k 26.9.1904 Hibbing, St. Louis County, Minnesota) ja Susanna Maria Juhontytär Kopsala (s. 11.9.1835 Toholampi, k. 22.5.1901 Nelson County, North Dakota. Vihitty 16.6.1859 Toholammilla)

- Puoliso Katarina Frederika Wilson e. Lepistö s. 3.8.1871 Kalajoki, k. 15.12.1937 Hood River, Oregon. Vihitty 10.4.1887.

Pioneerin elämää Savossa

Kustaa Alfred oli 15 vuoden ikäinen, kun hän lähti äitinsä Susanna Marian ja sisarustensa Sakri Leonhardin, Selma Elmiinan ja Oskarin kanssa ylittämään valtamerta. Vuosi oli 1881. Isä Aleksanteri sekä vanhimmat veljet Juho Aaron ja Aleksanteri odottivat jo perillä, he olivat lähteneet vuotta aiemmin. Matka alkoi surullisesti: 9-vuotias sisko Selma Elmiina menehtyi matkan aikana Ruotsin Malmössä tuntemattomaksi jäävästä syystä. Matka suuntautui alkuun Wyomingin Carboniin, jossa Kustaa työskenteli hiilikaivoksella isänsä ja veljiensä kanssa. Kustaa muutti Savoon vuoden 1885 aikana ja osti Aleksanteri Kriksmanilta oman maatilan.

Kustaa Alfred oli ehtinyt käydä koulunsa Suomessa ja osasi sen ansiosta lukea. Hän luki paljon ja mielellään maailmanlaajuisesti arvostettuja kirjailijoita, tiedetään kertoa teoksessa Mr & Mrs Leander Wilson Families (julkaistu 1981). Kustaa pysyi ajan tasalla maailman tapahtumista lukemalla sanoma- ja aikakauslehtiä.

Vuoden 1887 huhtikuussa Kustaa solmi avioliiton läheisen savolaisen tilallisen tyttären, Kalajoella syntyneen Catherine Wilsonin (Katarina Lepistö) kanssa. Pioneerien elämä oli haastavaa; kuivuus vaivasi satoa usean vuoden ajan.

"Hukarien ensimmäinen koti oli turveseinäinen talo jossa oli puinen pääty ja paanukatto. Heidän ensimmäinen maatalouskoneensa oli kahden härän vetämä kävelyaura. Härät asettuivat monesti kesken kaiken vesikuoppiin lepäämään, eivätkä suostuneet liikkumaan kuin omasta tahdostaan. Lypsylehmä tuotti perheelle tärkeitä ainesosia, maitoa ja kermaa, joista saatiin tehtyä voita. Voi oli suosittu vaihtotuote, ja Hukarit vaihtoivat sitä muihin perheen tarvitsemiin hyödykkeisiin.
Lopulta härät korvautuivat hevosella, joka nopeutti töitä huomattavasti ja lisäksi salli viljelijän itsensä istua ratsailla."

(ote vapaasti käännetty yllä mainitusta teoksesta).

Kustaa Alfred oli viljelystöidensä lisäksi hyvin aktiivinen toimija paikallisessa yhteisössä. Hän on vaikuttanut Savossa kunnanvaltuustossa, työnvalvojana/esimiehenä, assessorina, osuuskauppayhdistyksessä, Equity Elevator-yrityksessä, Frederick Co-op Mercantile Companyssa sekä päämiehenä ja yhtenä perustajista osuusmeijeri The Savo Finnish Creamery Companyssa yhdessä Herman Hukarin kanssa. Miehen rakkaus kirjoihin näkyi myös tämän paikallisessa vaikuttamisessa: "K. A." oli mukana Savon lainakirjaston perustamisessa. Hän oli kiinnostunut myös muusta yhteisön ajanvietteestä. Kunnanvaltuustossa istuessaan Kustaa oli mukana päättämässä paikallisen Savo-haalin rakentamisen ensiaskelista. Savo-haalista oli määrä tulla suomalaisen yhteisön tärkeä kokoontumispaikka.

Hood Riverin Hukareita

Vuonna 1920 Kustaan perhe muutti Hood Riverille, Oregoniin, jonne veljet Aleksanteri ja Oskar olivat jo aiemmin muuttaneet. Kuten veljensä Aleksanteri, myös Kustaa perusti kaupunkiin oman hedelmätarhansa. Tätä ammattia hän harjoitti aina eläkkeelle jäämiseensä asti. 1930-luvun ensimmäisten vuosien aikana vaimo Katarina joutui vuoteenomaksi ja lopulta menehtyi vuonna 1937. Kustaa asui viimeiset vuotensa lastensa kanssa poikansa Heinon omistamalla tilalla. Hän kuoli lopulta 13.12.1954 elettyään pitkän 88 vuoden pituisen elämän. Kustaa Alfred ja Katarina on haudattu paikalliselle Idlewilde Cemeterylle.