Kaisa ja Eero Kainun elämäntyö Kanadassa
Syntyjään kaustislainen Kaisa Luomala työskenteli Toholammilla meijerillä ja löysi täältä sulhasen Eero Kainun, jolla oli haaveissa lähteä Kanadaan etsimään töitä. Kaisa oli sitä mieltä, että yhdessä lähdetään, jos lähdetään. Niin heille tuli sitten tavallista pitempi häämatka, kun heidät vihittiin huhtikuussa vuonna 1958 ja kesäkuussa samana vuonna he matkustivat Kanadaan Torontoon ja palasivat lopullisesti Toholammille vuonna 2007.
Kanadassa oli töitä halukkaille. Eero pääsi heti töihin viemäri- ja maansiirtofirmaan. Hän loukkasi siellä muutaman kuukauden päästä ja joutui sairaalaan. Heille syntyi poika joulukuussa. Kaisalta jäi äitiysloma lyhyeksi, sillä hän lähti siivoojan töihin ja Eero hoiti poikaa sairaslomalla. Eero pääsi sairasloman jälkeen ruotsalaiseen kuula-laakeritehtaaseen töihin ja myöhemmin alumiinitehtaaseen. Heille syntyi tyttö parin vuoden päästä.
Kaisa sai työpaikan suuren sairaalan henkilökunnan ruokalasta. Henkilökuntaa sairaalassa oli yli 5000, koska siellä oli useita osastoja. Työntekijöitä oli yhteensä 28, jotka työskentelivät kahdessa vuorossa. Työ oli siellä hyvin organisoitu ja henkilökunta oli mieluinen työyhteisö. Sairaalaa laajennettiin myöhemmin, syöpäsairaille ja veteraaneille omat osastot.
Aluksi Kainut ostivat vanhemman omakotitalon, jossa asuivat 15 vuotta. Sen jälkeen he ostivat uuden nykyaikaisemman omakotitalon. Joka kesä he matkustivat aina Suomeen. Koska heistä tuntui hankalalta majoittua sukulaisten luokse, he ostivat Veteraanitalosta yksiön, jossa saivat kesäisin asua. Lisäksi käytetyn auton, jolla pääsi kulkemaan kotimaan loman aikana. Lopuksi he päätyivät siihen, että ostavat Toholammilta isomman asunnon, johon voi tulla eläkepäiviä viettämään. Niin he sitten muuttivat lopullisesti tänne. Eero kuoli v. 2017.
Heidän molemmat lapsensa asuvat Kanadassa ja ovat naimisissa. Heillä on yhteensä neljä lasta, jotka ovat vierailleet viime aikoina usein Kaisan luona. Kaisa on valoisa eläkeläinen erilaisista sairasteluista huolimatta ja asuu viihtyisässä kodissaan tyytyväisenä. Kanadan vuosia hän muistelee lämmöllä ja joskus tulee mieleen kaipuu tuohon toiseen kotimaahan.
Teksti kirjoitettu vuoden 2017-2022 välillä. Kirjoittaja jää tuntemattomaksi.