Ero sivun ”Jämsä, Hilkka: Kivinen kilometripylväs Toholammilta keskellä Turkua” versioiden välillä

Siirtolaisuusarkistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Toholammin kilometripylväs Turussa.png|pienoiskuva|Toholammin kilometripylväs: Siirtolaisuusinstituutti pystytti Suomesta muuttaneiden siirtolaisten kunniaksi Toholammilta tuodun kilometripylvään ja siihen liitetyn muistolaatan toimitilansa pihalle.]]
[[Tiedosto:Toholammin kilometripylväs Turussa.png|pienoiskuva|Toholammin kilometripylväs: Siirtolaisuusinstituutti pystytti Suomesta muuttaneiden siirtolaisten kunniaksi Toholammilta tuodun kilometripylvään ja siihen liitetyn muistolaatan toimitilansa pihalle.]]
4.7.2011


== 4.7.2011 ==
Turussa  on  vihitty käyttöön  Siirtolaispuistikko  ja samalla paljastettu monumentti,  kivinen  kilometripylväs, jonka on  lahjoittanut Toholammn kunta.  Tapahtuma  liittyi nelipäiväiseen  Suomi  sydämessä-festivaaliin. Se  keräsi Turkuun  noin  tuhat ulkosuomalaista, kertoi Siirtolaisinstituutin puheenjohtaja  Ismo  Söderling.
Turussa on vihitty käyttöön Siirtolaispuistikko ja samalla paljastettu monumentti, kivinen kilometripylväs, jonka on lahjoittanut Toholammin kunta. Tapahtuma liittyi nelipäiväiseen Suomi sydämessä-festivaaliin. Se keräsi Turkuun noin tuhat ulkosuomalaista, kertoi Siirtolaisinstituutin puheenjohtaja Ismo Söderling.


Kilometripylvään paljastustilaisuudessa  Toholammin  kunnan edustajina olivat hallintopäällikkö  Tapani  Tiilikka ja  kunnanhallituksen puheenjohtaja Jorma Maunula,  joka  piti luovutuspuheen kertoen,  miksi pylväs on juuri Toholammilta. "Meiltä  on vuosina 1870-1913 lähtenyt kaukomaille  väkilukuun  suhteutettuna eniten  siirtolaisia. Myös  kuusikymmenluvulla  lähti väkeä paljon  Ruotsiin. Pylväs  symboloi  matkaa paikasta toiseen,  Mäkeläntieltä  Lestijärvelle   24 km  ja  Kannukseen 39  km.  Pylvään vieressä  on  lahjoittajan nimilaatta  kahden ratakiskotolpan  päässä.  Kiskot vievät,  kiskot  tuovat. Yhteys  säilyy."
Kilometripylvään paljastustilaisuudessa Toholammin kunnan edustajina olivat hallintopäällikkö Tapani Tiilikka ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Jorma Maunula, joka piti luovutuspuheen kertoen, miksi pylväs on juuri Toholammilta. "Meiltä on vuosina 1870-1913 lähtenyt kaukomaille väkilukuun suhteutettuna eniten siirtolaisia. Myös kuusikymmenluvulla lähti väkeä paljon Ruotsiin. Pylväs symboloi matkaa paikasta toiseen, Mäkeläntieltä Lestijärvelle 24 km ja Kannukseen 39 km. Pylvään vieressä on lahjoittajan nimilaatta kahden ratakiskotolpan päässä. Kiskot vievät, kiskot  tuovat. Yhteys säilyy."


Siirtolaispuistikkoa Eerikinkadun  ja  Koulukadun kulmauksessa  ehostetaan houkuttelevaksi  pysähdyspaikaksi penkein  ja  valopylväin. Seuraava  ulkosuomalaisjuhla  on v. 2017, jolloin  itsenäinen  Suomi on  satavuotias.
Siirtolaispuistikkoa Eerikinkadun ja Koulukadun kulmauksessa ehostetaan houkuttelevaksi pysähdyspaikaksi penkein ja valopylväin. Seuraava ulkosuomalaisjuhla on v. 2017, jolloin itsenäinen Suomi on satavuotias.


Hilkka Jämsä




Teksti: Hilkka Jämsä
[[Category:Tietoa ja tarinoita Toholammin siirtolaisuudesta]]
[[Category:Tietoa ja tarinoita Toholammin siirtolaisuudesta]]

Nykyinen versio 12. marraskuuta 2025 kello 17.17

Toholammin kilometripylväs: Siirtolaisuusinstituutti pystytti Suomesta muuttaneiden siirtolaisten kunniaksi Toholammilta tuodun kilometripylvään ja siihen liitetyn muistolaatan toimitilansa pihalle.

4.7.2011

Turussa on vihitty käyttöön Siirtolaispuistikko ja samalla paljastettu monumentti, kivinen kilometripylväs, jonka on lahjoittanut Toholammin kunta. Tapahtuma liittyi nelipäiväiseen Suomi sydämessä-festivaaliin. Se keräsi Turkuun noin tuhat ulkosuomalaista, kertoi Siirtolaisinstituutin puheenjohtaja Ismo Söderling.

Kilometripylvään paljastustilaisuudessa Toholammin kunnan edustajina olivat hallintopäällikkö Tapani Tiilikka ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Jorma Maunula, joka piti luovutuspuheen kertoen, miksi pylväs on juuri Toholammilta. "Meiltä on vuosina 1870-1913 lähtenyt kaukomaille väkilukuun suhteutettuna eniten siirtolaisia. Myös kuusikymmenluvulla lähti väkeä paljon Ruotsiin. Pylväs symboloi matkaa paikasta toiseen, Mäkeläntieltä Lestijärvelle 24 km ja Kannukseen 39 km. Pylvään vieressä on lahjoittajan nimilaatta kahden ratakiskotolpan päässä. Kiskot vievät, kiskot  tuovat. Yhteys säilyy."

Siirtolaispuistikkoa Eerikinkadun ja Koulukadun kulmauksessa ehostetaan houkuttelevaksi pysähdyspaikaksi penkein ja valopylväin. Seuraava ulkosuomalaisjuhla on v. 2017, jolloin itsenäinen Suomi on satavuotias.


Teksti: Hilkka Jämsä